2006

Tammikuu

Thumb — Rovaniemen maalaiskunta liittyi Rovaniemen kaupunkiin. Samalla Rovaniemen kaupungin pinta-ala lähes satakertaistui ja siitä tuli pinta-alaltaan Euroopan suurin kaupunki.

1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
- Rovaniemen maalaiskunta → Rovaniemeen.
1. tammikuuta – Euroopan unionin puheenjohtajuus siirtyi Britannialta Itävallalle.
1. tammikuuta – Ukrainan maakaasukysymys: Venäjä ja Ukraina eivät olleet päässeet sopimukseen kaasuntoimituksesta, joten Venäjä katkaisi kaasutoimitukset Ukrainaan.
4. tammikuuta – Irakin sota: Bagdadin koillispuolella tehtiin itsemurhaisku, jossa ainakin 36 ihmistä kuoli ja kymmeniä haavoittui.
6. tammikuuta – Israelin pääministeri Ariel Sharon leikattiin uuden vakavan aivoverenvuodon vuoksi.
10. tammikuuta – Venäjän kanssa käydyn kaasukiistan takia Ukrainan parlamentti Verh’ovna Rada erotti Jehanurovin hallituksen.
12. tammikuuta – Saudi-Arabian terveysministeriön mukaan 345 henkilöä kuoli, kun he olivat Mekassa islaminuskoon kuuluvassa pyhiinvaelluksessa (hadž).
16. tammikuuta – Ellen Johnson-Sirleaf vannoi virkavalansa Liberian ensimmäisenä naispresidenttinä.
19. tammikuuta – Nasa lähetti New Horizons -avaruusluotaimen kohti Plutoa.
22. tammikuuta – Evo Morales vannoi virkavalansa Bolivian presidenttinä.
22. tammikuuta – Aníbal Cavaco Silva voitti Portugalin presidentinvaalit.
24. tammikuuta – Ruotsin ja Venäjän yhteinen sotaharjoitus Lumihiutale-2006 (Snežinka) alkoi Tomessa Pohjois-Ruotsissa.
25. tammikuuta – Paavi Benedictus XVI antoi ensimmäisen ensyklikansa, Deus Caritas Est.
28. tammikuuta – Puolan Chorzówissa hallin katto romahti surmaten 67 ihmistä.
29. tammikuuta – Koiran vuosi alkoi kiinalaisessa kalenterissa. Uutta vuotta juhli yli miljardi ihmistä ympäri maailmaa 12. helmikuuta saakka.
29. tammikuuta – Tarja Halonen valittiin toiselle kaudelle vuoden 2006 presidentinvaalissa.

Helmikuu

3. helmikuuta – M/S al-Salam Boccaccio 98 upposi Punaisellamerellä vieden mukanaan noin tuhat ihmistä.
6. helmikuuta – Stephen Harper vannoi valansa Kanadan pääministerinä.
10. helmikuuta – Vuoden 2006 talviolympialaisten avajaiset pidettiin Torinossa.
11. helmikuuta – Yhdysvaltalainen talk show -isäntä Conan O’Brien saapui Suomeen kuvaamaan materiaalia ohjelmaansa.
11. helmikuuta – Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheney ampui haulikolla vahingossa 78-vuotiasta teksasilaista lakimiestä Harry Whittingtonia metsästysmatkalla Teksasissa.
22. helmikuuta – Pommi tuhosi šiiojen Al Askarin moskeijan 06.55 paikallista aikaa Samarrassa. Räjähdystä seurasi vakavia yhteenottoja, ja sitä ennakoitiin sisällissodan aluksi Irakissa.
24. helmikuuta – Filippiinit julistettiin hätätilaan epäillyn vallankaappaussuunnitelman vuoksi.^[1]
24. helmikuuta – Sex Pistols -yhtye hyväksyttiin Clevelandin Rock and Roll Hall of Fameen.
25. helmikuuta – Ugandan presidentti Yoweri Museveni voitti toisen uudelleenvalinnan, oppositio protestoi Kampalassa.^[2]
26. helmikuuta – Vuoden 2006 talviolympialaisten päättäjäiset pidettiin Torinossa. Suomi jäi kisoissa kultamitalitta mutta sai 6 hopea- ja 3 pronssimitalia. Edellisen kerran Suomi jäi kultamitalitta Sapporon (1972) ja Lillehammerin (1994) talvikisoissa sekä Ateenan (2004) kesäkisoissa.
26. helmikuuta – Maailman väkiluku ylitti 6,5 miljardia kello 0.16 UTC U.S. Census Bureaun mukaan.

Maaliskuu

1. maaliskuuta – Tasavallan presidentti Tarja Halosen toinen virkakausi alkoi.
1. maaliskuuta – Kansanedustaja Suvi-Anne Siimes erosi Vasemmistoliiton puheenjohtajan paikalta ja puolueen eduskuntaryhmästä. Samalla hän ilmoitti, ettei asetu ehdokkaaksi vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Siimes totesi kyllästyneensä johtamaan riitaista puoluetta ja mainitsi vastustajikseen kokemistaan henkilöistä nimeltä kansanedustaja Jaakko Laakson.
5. maaliskuuta – Kiinan kansantasavallan kymmenennen kansankongressin neljäs kymmenpäiväinen istunto alkoi Pekingissä. Tärkeimpinä asioina oli yhdennentoista viisivuotissuunnitelman läpikäynti ja kolme maaseutua koskenutta kysymystä.
7. maaliskuuta – Mustasukkainen mies ampui vaimoaan kohti Kaisaniemen metroaseman ylätasanteella. Luoti osui naisen jalkojen juureen lattiaan. Vuonna 1965 syntynyt ampuja joutui epäillyksi törkeän pahoinpitelyn yrityksestä, laittomasta uhkauksesta ja ampuma-aserikoksesta.^[3]
9. maaliskuuta – UPM ilmoitti vähentävänsä 3 600 työntekijää, joista 3 000 Suomessa, yhtiön pörssikurssi nousi heti noin neljä prosenttia.
15. maaliskuuta – Israelin joukot tunkeutuivat vankilaan Jerikossa panssarivaunujen ja helikopterien tukemina saadakseen haltuunsa palestiinalaisten parlamenttiin valitun PFLP:n johtajan Ahmed Saadatin ja viisi muuta taistelijaa, joiden vapauttamista pelättiin. Saadat ja vangit antautuivat 10 tunnin piirityksen jälkeen. Vankilaa vartioineet yhdysvaltalaiset ja britit poistuivat paikalta hieman ennen hyökkäystä, mikä johti mielenosoituksiin ja hyökkäyksiin ulkomaalaisia vastaan Gazassa ja länsirannalla.
16. maaliskuuta – Yhdysvallat aloitti suurimman operaation Irakissa sitten vuoden 2003: 50 lentokonetta, 200 ajoneuvoa ja 1 500 miestä iski Samarran kaupungin lähellä.
16. maaliskuuta – Yli neljännesmiljoona opiskelijaa osoitti jo kolmatta päivää Ranskassa mieltään pääministeri Dominique de Villepinin hallituksen irtisanomissuojan heikennyksiä vastaan.
16. maaliskuuta – Eduskunta päätti, että Suomi voi vastaisuudessa osallistua myös sellaisiin kriisinhallintatehtäviin, joihin ei ole YK:n valtuutusta.
19. maaliskuuta – Valko-Venäjän presidentinvaalit. Istuva presidentti Aljaksandr Lukašenka sai virallisen tuloksen mukaan ensimmäisellä kierroksella 82,6 % äänistä. Oppositio protestoi viisi päivää, ennen kuin viimeiset mielenosoittajat siivottiin pois.
26. maaliskuuta – Ukrainan parlamenttivaalit. Viktor Janukovytšin Alueiden puolue sai 32,14 % äänistä, Julija Tymošenkon blokki 22,29 %, presidentti Viktor Juštšenkon Meidän Ukrainamme 13,95 %, sosialistipuolue 5,69 % ja kommunistit 3,66 %.^[4]
29. maaliskuuta – Suomessa näkyi osittainen auringonpimennys. Auringon halkaisijasta peittyi Helsingissä 44 %. Pimennys näkyi täydellisenä muun muassa Turkissa.

Huhtikuu

1. huhtikuuta – SDP:n kansanedustaja Sinikka Mönkäre siirtyi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajaksi ja jätti eduskunnan. Mönkäre oli toiminut sosiaali- ja terveysministerinä syyskuun 2005 loppuun saakka ja noussut Suomen pitkäaikaisimmaksi naisministeriksi (3 817 vuorokautta) sekä ollut kansanedustajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1987. Uudeksi kansanedustajaksi tuli Sirpa Paatero.
8. huhtikuuta – Nepalin Kathmanduun määrättiin ulkonaliikkumiskielto yleislakon ja jatkuneiden demokratiamielenosoituksien vuoksi. Poliisi tulitti mielenosoittajia.^[5]
9. huhtikuuta – Israelin pääministeri Ariel Sharon poistettiin virasta hänen oltuaan neljä kuukautta koomassa.
9. huhtikuuta – Italian parlamenttivaalien ensimmäinen päivä. Vastakkain olivat pääministeri Silvio Berlusconi ja entinen pääministeri Romano Prodi. Prodin liittouma sai 49,8 % alahuoneen äänistä ja Berlusconin 49,7 %.^[6]
11. huhtikuuta – ESAn Venus Express saapui Venuksen kiertoradalla viiden kuukauden matkan jälkeen.^[7]
19. huhtikuuta – Han Myeong-sookista tuli Etelä-Korean ensimmäinen naispääministeri.
21. huhtikuuta – Nepalin kuningas Gyanendra myöntyi vallan palauttamiseen kansalle.^[8]
24. huhtikuuta – Dahabin kolmoispommi-isku: 30 ihmistä kuoli turistikohteessa Egyptin Dahabissa.
24. huhtikuuta – Sun Microsystemsin perustaja ja johtaja Scott McNealy astui alas pääjohtajanpaikaltaan 22 vuoden jälkeen.^[9]
Irakin väkivaltaisuudet jatkuivat. Irakin presidentti Jalal Talabani ilmoitti 10. toukokuuta, että Bagdadissa tapettiin huhtikuun aikana 1 091 ihmistä.^[10]

Toukokuu

1. toukokuuta – Bolivian presidentti Evo Morales kansallisti maan kaasuvarat.
1. toukokuuta – Turvavyön käyttö tuli pakolliseksi kaukoliikenteen linja-autoissa. Samalla turvaistuin tai -kaukalo määrättiin pakolliseksi kaikille alle 135-senttisille lapsille henkilö-, paketti- ja kuorma-autoissa.
3. toukokuuta – Tšadin presidentinvaalit. Idriss Déby valittiin kolmannelle kaudelle perustuslainmuutoksen jälkeen. Oppositio boikotoi vaaleja ja äänestysprosentti oli alhainen.^[11]
3. toukokuuta – Airbus A320 -tyyppinen lentokone syöksyi Mustaanmereen lähellä Sotšin kaupunkia. Kaikki koneessa olleet 113 henkeä menehtyivät.
3. toukokuuta – Ainoa tuomittu syyskuun 11. päivän iskuihin osallistunut, Zacarias Moussaoui, tuomittiin Yhdysvalloissa elinkautiseen ilman armahdusmahdollisuutta.
4. toukokuuta – Venezuela kansallisti 32 öljykenttää.^[12]
5. toukokuuta – VR:n makasiineilla syttyi tulipalo, jossa toinen rakennuksista tuhoutui. Makasiinirakennusten purku oli tarkoitus aloittaa seuraavana maanantaina.
6. toukokuuta – Menetettyään paikallisvaaleissa yli 300 valtuutettua pääministeri Tony Blair järjesteli hallitustaan. Teollisuusministeri Alun Michael, puolustusministeri Don Touhig ja sisäministeri Charles Clarke saivat lähteä, lisäksi ulkoministeri Jack Straw siirrettiin parlamenttiryhmän johtoon.^[13]^[14]
6. toukokuuta – Singaporen parlamenttivaalit. Yli neljä vuosikymmentä hallinnut PAP sai 37 paikkaa ilman vastaehdokkaita. Äänestäminen oli pakollista. Pääministeri Lee Hsien Loongin PAP-puolue sai 82 paikkaa 84:stä, saman määrän kuin vuonna 2001.^[15]
12. toukokuuta – Suomalainen metsäyhtiö UPM ilmoitti vähentävänsä Suomessa noin 2 600 työpaikkaa tulevien vuosien aikana. Paperiliitto ilmoitti aloittavansa lakon maanantaina 15. toukokuuta. Metsäteollisuus tuomitsi työnseisauksen.^[16]
12. toukokuuta – Somaliassa ilmoitettiin ainakin 120 ihmisen kuolleen ”terrorisminvastaisen liittouman” sotaherrojen ja šariatuomioistuimen välisissä taisteluissa.^[17]^[18]
13. toukokuuta – Vasemmistoliitto valitsi uudeksi puheenjohtajakseen vaalin ennakkosuosikin, kansanedustaja Martti Korhosen.
17. toukokuuta – Espanjalainen FC Barcelona voitti jalkapallon Mestareiden Liigan finaalissa englantilaisen FC Arsenalin maalein 2–1.
20. toukokuuta – Suomen Lordi voitti Kreikan Ateenassa pidetyt Eurovision laulukilpailut kappaleella Hard Rock Hallelujah, joka keräsi samalla kaikkien aikojen ennätyspistemäärän (292). Kahdeksan maata antoi täydet 12 pistettä ja vain kolme maata jätti Suomen pisteittä.
21. toukokuuta – Kyproksen parlamenttivaalit. Presidentti Tassos Papadopoulosin Diko ja muut hallituspuolueet Akel ja Edek vahvistivat asemiaan.^[19]
21. toukokuuta – Montenegrolaiset äänestivät itsenäisyyden puolesta.
22. toukokuuta – Yhdysvaltain ilmavoimien isku kylään Etelä-Afganistanissa tappoi 80 ”epäiltyä kapinallista”. Paikallisen kuvernöörin ja lääkärin mukaan iskussa kuoli myös 17 siviiliä.^[20]
26. toukokuuta – Lordin euroviisuvoiton kunniaksi järjestettiin Helsingin Kauppatorilla suuri kansalaisjuhla, johon osallistui noin 90 000 ihmistä eli enemmän kuin mihinkään Suomessa aiemmin järjestettyyn tilaisuuteen.
26. toukokuuta – Maanjäristys Jaavalla (kello 22.54 UTC) vaati yli 6 200 kuolonuhria.
28. toukokuuta – Kolumbian presidentinvaalit. Ensimmäisellä äänestyskierroksella Álvaro Uribe äänestettiin jatkokaudelle 62 %:n ääniosuudella, toiseksi jäänyt senaattori Carlos Gaviria sai 22 %.^[21]
29. toukokuuta – Porvoon tuomiokirkon katto paloi tuhotyön vuoksi kahden aikaan aamuyöstä. Tekijät ilmoittautuivat myöhemmin vapaaehtoisesti, kun poliisi oli jo heidän jäljillään.
31. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti George W. Bush lupasi julkistaa kaikki tiedot Irakissa marraskuussa 2005 tehdystä Hadithan verilöylystä, kun sitä koskevat tutkimukset oli saatu valmiiksi. Tekoa oli verrattu Vietnamin sodan aikaiseen My Lain verilöylyyn.
31. toukokuuta – Äänekosken käräjäoikeus tuomitsi Konginkankaan bussiturmassa toisena osapuolena olleen rekan kuljettajan kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen 24 kuolemantuottamuksesta, kolmesta vammantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä hänen työnantajansa Transpointin 10 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Eduskunta piti satavuotisjuhlaistuntonsa ja perusti uuden Ulkopoliittisen instituutin hyväksymällä sitä koskevan lain. Istunnossa herätti eniten huomiota Vihreän liiton kansanedustajan Heidi Hautalan puheenvuoro, jossa hän arvosteli ankarasti demokratian tilaa Venäjällä. Puhemies Paavo Lipponen tuomitsi Hautalan puheen Venäjää loukkaavaksi ja sivistysvaltioon sopimattomaksi. Lipponen piti raskauttavana sitä, että Hautala oli esittänyt mielipiteensä venäläisten kutsuvieraiden läsnä ollessa.
2. kesäkuuta – Tšekin parlamenttivaalien ensimmäinen päivä. Oikeistolainen kansalaisdemokraattinen ODS sai 35,4 % äänistä ja hallitseva sosiaalidemokraattinen CDDS 32,3 %, kommunistit 12,8 %, kristillisdemokraatit 7,2 % ja vihreät 6,3 % äänistä.^[22]
3. kesäkuuta – Montenegron parlamentti julisti maan itsenäiseksi.
4. kesäkuuta – Perun entinen presidentti Alan García voitti presidentinvaalien toisella kierroksella Ollanta Humalan (55–45 %).^[23]
5. kesäkuuta – Islamilaisten oikeusistuinten liitto ilmoitti saaneensa hallintaansa Mogadishun. Useat kaupunkia hallinneista sotapäälliköistä pakenivat.^[24]
9. kesäkuuta – Jalkapallon MM-kisat käynnistyivät Saksassa. Avausottelu pelattiin Münchenissä.
9. kesäkuuta – Seitsemän ihmistä, mukaan lukien kolme lasta, kuoli ja 30 loukkaantui räjähdyksessä Gazan hiekkarannalla. Israelin armeija oli tulittanut tykistöllä muutamia minuutteja aiemmin, mutta sanoi räjähdyksen johtuneen miinasta.^[25] HRW sanoi räjähdyksen sattuneen samaan aikaan kuin Israelin tykistön tulituksen ja uhreista poistetun 155 mm kranaatinsirpaleita ja vaati puolueetonta tutkintaa.^[26] Hamas aloitti tämän jälkeen iskut Israeliin Qassam-raketein 16 kuukautta aselevon jälkeen.^[27]
10. kesäkuuta – Yksi jemeniläinen ja kaksi saudiarabialaista vankia löydettiin hirttäytyneinä selleistään Guantanamo Bayn vankileirissä. Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon vähätteli aluksi tapausta ja kutsui itsemurhia jopa PR-tempuiksi, kun taas muualla maailmassa vaatimukset vankileirin sulkemisesta voimistuivat. Kansainvälinen kohu sai myös presidentti George W. Bushin ilmaisemaan ”vakavan huolestumisensa” tapauksesta. Leirissä oli jo aiemmin tapahtunut useita itsemurhayrityksiä.
10. kesäkuuta – Suomen Keskusta valitsi uudeksi puoluesihteerikseen puolueen Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen. Korhosen valintaa pidettiin arvovaltatappiona puolueen puheenjohtajalle Matti Vanhaselle, jonka toimintaa Korhonen oli arvostellut melko jyrkästi. Vanhanen oli itse ajanut puoluesihteeriksi avustajaansa Mikko Alkiota.
11. kesäkuuta – Ruotsalainen Kansanpuolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen edellisen puheenjohtajan, ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin poliittisen valtiosihteerin Stefan Wallinin. Wallin sai vaalissa enemmän ääniä kuin kaikki kolme hänen vastaehdokastaan yhteensä.
15. kesäkuuta – Rikoskirjailija Mauri Sariolan leski Tuula Sariola myönsi ystävänsä, mäntyharjulaisen toimittajan Ritva Sarkolan kirjoittaneen kaikki hänen nimellään vuosina 1985–2005 julkaistut 16 rikosromaania. Asian oli paljastanut Sarkolan uuden kustantajan, suomussalmelaisen Myllylahden toimitusjohtaja Mauno Moilanen sanomalehti Kalevassa. Sariolan kustantaja, jyväskyläläinen Gummerus ei ollut osannut epäillä Sariolan kirjoja kenenkään muun kirjoittamiksi, vaikka kulttuuripiireissä oli liikkunutkin tällaisia huhuja.
27. kesäkuuta – Vietnamin kansalliskokous valitsi presidentiksi Nguyễn Minh Triếtin ja pääministeriksi Nguyễn Tấn Dũngin.
28. kesäkuuta – Israelin armeijan Operaatio Kesäsade alkoi Gazassa.
28. kesäkuuta – Sanoma ilmoitti, että Finnkino on ostanut Sandrew Metronomen Suomen-tytäryrityksen kokonaisuudessaan. Kaupan myötä Helsingin Kinopalatsi ja Maxim sekä Turun Kinopalatsi siirtyivät Finnkinolle. Toiminnan ilmoitettiin siirtyvän Finnkinolle välittömästi.^[28]
29. kesäkuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus totesi äänin 5–3, että sotavankien kohtelu Guantanamo Bayn vankileirissä oli sekä Yhdysvaltain perustuslain että Geneven sopimuksen vastaista.

Heinäkuu

1. heinäkuuta – Suomesta tuli Euroopan unionin puheenjohtajamaa 31. joulukuuta 2006 asti.
1. heinäkuuta – Presidentti Tarja Halonen nimitti uusiksi taiteilijaprofessoreiksi elokuvaohjaaja Matti Ijäksen sekä teollisen muotoilijan Hannu Kähösen.
2. heinäkuuta – Meksikon presidentin- ja parlamenttivaalit. Oikeiston Felipe Calderón voitti niukasti. Vasemmiston Andrés Manuel López Obrador vaati uudelleenlaskentaa, jota hän johti ajoittain jopa 2,6 %-yksikköä.^[29] Calderón voitti lopulta 35,88–35,31 %.^[30] Yli 100 000 henkeä kerääntyi osoittamaan mieltään pääkaupungissa, kun tulos julkaistiin 9. päivänä.^[31]
3. heinäkuuta – Espanjan Valenciassa tapahtui 43 kuolonuhria vaatinut metro-onnettomuus, kun metrojunan kaksi vaunua suistui raiteilta junan ajettua jyrkkään mutkaan suurella ylinopeudella.
4. heinäkuuta – Pohjois-Korea laukaisi 6–10 ohjusta, mukaan lukien pitkän kantaman Taepodong-2-ohjuksen. Ohjuskokeet tuomittiin kansainvälisesti.^[32]^[33]
8. heinäkuuta – Seinäjoella pidetyillä Tangomarkkinoilla valittiin tangokuninkaaksi tamperelainen Marko Lämsä ja tangokuningattareksi samoin tamperelainen Elina Vettenranta.
9. heinäkuuta – Italia voitti jalkapallon MM-kisat Berliinissä pelatussa loppuottelussa kukistettuaan Ranskan rangaistuspotkukilpailussa.
11. heinäkuuta – Intian Mumbain lähijunissa tapahtui seitsemän pommi-iskua, jotka tappoivat yhteensä 188 ihmistä ja haavoittivat 800:aa.^[34]
12. heinäkuuta – Israel hyökkäsi Libanoniin Hizbollah-sissien kaapattua kaksi israelilaista sotilasta.
12. heinäkuuta – Merenkurkun saaristo hyväksyttiin ensimmäisenä suomalaisena luontokohteena Unescon maailmanperintöluetteloon. Saaristo kuului Vaasan, Korsnäsin, Maalahden, Maksamaan ja Mustasaaren kuntien alueisiin ja siellä oli noin 2000 asukasta.
15. heinäkuuta – Kolmipäiväinen G8-maiden kokous alkoi Pietarissa.
17. heinäkuuta – 7,2 magnitudin maanjäristys aiheutti Indonesiaan iskeneen tsunamin.
20. heinäkuuta – World Jump Day.
23. heinäkuuta – Puertoricolainen Zuleyka Rivera valittiin Los Angelesissa Miss Universumiksi.
26. heinäkuuta – Avaruussukkula Discovery laukaistiin lennolle STS-114 10:39 a.m. EDT (14:39 UTC). Lento oli Yhdysvaltain ensimmäinen sukkulalento 907 vuorokauteen (29 kuukautta) Columbian tuhoutumisen jälkeen.
27. heinäkuuta – Puolan rannikkovartiosto löysi Natsi-Saksan ainoan lentotukialuksen Graf Zeppelinin hylyn Itämerestä 80 metrin syvyydestä läheltä Łeban satamaa. Alus oli laskettu vesille vuonna 1938, mutta sitä ei ollut saatu koskaan täysin valmiiksi. Venäläiset sotilaat olivat upottaneet aluksen vuonna 1947.
31. heinäkuuta – Kuuban pitkäaikainen johtaja Fidel Castro joutui leikkaukseen, ja hän luopui vallastaan väliaikaisesti.^[35]

Elokuu

2. elokuuta – Vakka-Suomen käräjäoikeus tuomitsi kansanedustaja Tony Halmeen 80 päivän ehdolliseen vankeuteen, 30 päiväsakkoon ja marraskuun loppuun asti ulottuvaan ajokieltoon törkeästä rattijuopumuksesta. Rangaistukseen johtanut ajo oli sattunut Laitilassa helmikuussa.
3. elokuuta – Kolmipäiväinen Assembly '06 -tapahtuma alkoi Hartwall Areenalla Helsingissä.
6. elokuuta – Kullanhuuhdonnan MM-kisat alkoivat Tankavaarassa.
7. elokuuta – Yleisurheilun EM-kilpailut alkoivat Göteborgissa. Suomi sai kisoissa kolme mitalia.
12. elokuuta – Saksalainen Nobel-kirjailija Günter Grass paljasti kuuluneensa toisen maailmansodan aikana natsipuolueen alaiseen SS-panssaridivisioonaan. Grassin lausunto herätti suuren kohun, kiihkeimmät vaativat häntä palauttamaan vuonna 1999 saamansa Nobelin palkinnon. Grass itse sanoi koko ikänsä hävenneensä tätä ”nuoruuden hairahdustaan”.
14. elokuuta – YK:n neuvottelema tulitauko tuli voimaan Israelin ja Libanonin välisessä konfliktissa.
15. elokuuta – Yleisurheilun nuorten MM-kilpailut alkoivat Pekingissä.
15. elokuuta – Japanin pääministeri Jun'ichirō Koizumi vieraili Yasukuni-jinja-pyhäkössä Tokiossa kunnioittamassa toisessa maailmansodassa kaatuneiden japanilaisten muistoa. Käynti viilensi tuntuvasti Japanin ja muiden Itä-Aasian maiden välejä, koska Koizumi korosti käyneensä pyhäkössä nimenomaan pääministerin ominaisuudessa ja naapurimaissa hänen katsottiin osoittaneen kunnioitusta myös japanilaisille sotarikollisille.
21. elokuuta – Suomen passit uudistuivat. Kaikki tästä päivästä lähtien myönnetyt passit ovat sisältäneet biometrisen tunnisteen ja passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen.^[36]
22. elokuuta – Pulkovo Aviation Enterprisen Tupolev Tu-154 putosi lähellä Donetskia Ukrainassa ukkosmyrskyssä. 160 matkustajaa ja kymmenen hengen miehistö saivat surmansa.
24. elokuuta – IAU määritteli planeetan uudelleen ja loi käsitteen kääpiöplaneetta. Tämän seurauksena Pluto menetti asemansa planeettana.
24. elokuuta – Näyttelijä Allu Tuppuraisen esittämä Rölli-peikko valittiin kaikkien aikojen Satusuomalaiseksi Yleisradion järjestämässä äänestyksessä.
31. elokuuta – Kaksi varastettua Edvard Munchin maalausta, Huuto ja Madonna saatiin takaisin Norjan poliisi-iskussa.
31. elokuuta – Laajalti ennätyksellisen kuiva hellekesä päättyi. Lisäksi Venäjän metsäpalot huononsivat ilmanlaatua Etelä-Suomessa elokuun aikana.^[37]

Syyskuu

Syyskuussa 2006 virkaansa valittuja

Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt

Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves

Japanin pääministeri Shinzō Abe

3. syyskuuta – Lahden oikorata otettiin käyttöön.
3. syyskuuta – ESAn SMART-1-luotain törmäsi onnistuneesti Kuuhun kello 8.42 Suomen aikaa.
6. syyskuuta – Tampere sai ensimmäisen vaaleilla valitun pormestarin, kun kaupunginvaltuusto valitsi tehtävään kaupungin talousjohtajan Timo P. Niemisen.
9. syyskuuta – Poliisi otti Helsingin keskustassa kiinni 136 Smash-Asem -mielenosoitukseen osallistunutta henkilöä. Kiinniotettujen joukossa oli sittemmin kansanedustajaksi valittu Paavo Arhinmäki. Poliisin otteet johtivat kymmeniin kanteluihin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle.
10. syyskuuta – Helsingin messukeskuksessa alkoi suurin Suomessa koskaan järjestetty kokous, kaksipäiväinen Asem-huippukokous, johon ottivat osaa 25 EU-maan ja 13 Aasian maan johtajat sekä EU:n komission johtajat. Kokouksen anti jäi melko laihaksi, koska sen osanottajat lähinnä vain vahvistivat jo aiemmin Kioton ilmastokokouksessa tehdyt päätökset.
11. syyskuuta – Sitoutumattomien maiden liike aloitti 14. kokouksensa Havannassa, kokous päättyi 16. syyskuuta.
12. syyskuuta – Paavi Benedictus XVI siteerasi puheessaan Saksassa bysantin keisaria Manuel II Palaiologosia, mikä herätti vastalauseita islamilaisessa maailmassa.
13. syyskuuta – Vaasan kaupungin 400-vuotisjuhlat alkoivat. Kaksipäiväisten juhlien kunniavieraina olivat Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia, jotka olivat ensimmäiset kaupungissa vierailleet Ruotsin kuninkaalliset yli 200 vuoteen.
17. syyskuuta – Ruotsin valtiopäivävaalit voitti neljän puolueen porvariallianssi. Fredrik Reinfeldtista tuli maan uusi pääministeri ja Carl Bildtistä ulkoministeri.
17. syyskuuta – Julkisuuteen vuotanut ääninauha johti mellakoihin Unkarin hallitusta ja pääministeri Ferenc Gyurcsánya vastaan.
19. syyskuuta – Sotilasvallankaappaus Thaimaassa kenraali Sonthi Boonyaratkalinin johdolla.
23. syyskuuta – Viron uudeksi presidentiksi valittiin EU-parlamentaarikko Toomas Hendrik Ilves, joka voitti vain niukasti edeltäjänsä Arnold Rüütelin.
25. syyskuuta – Espoon kaupunginvaltuusto kannatti Länsimetron rakentamista äänin 45–19.
26. syyskuuta – Shinzō Abe valittiin Japanin uudeksi pääministeriksi väistyneen Junichiro Koizumin tilalle. Pääministerin vaihdosta oli pidetty selvänä sen jälkeen, kun Abe oli 20. syyskuuta valittu Japania hallinneen Liberaalidemokraattisen puolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
30. syyskuuta – Naton tukikohta Keflavíkissa Islannissa suljettiin, kun Yhdysvallat veti pois viimeiset 30 sotilasta.
30. syyskuuta – Pariisin automessut alkoivat.

Lokakuu

1. lokakuuta – Bosnia-Hertsegovinan parlamenttivaalit.
2. lokakuuta – Tampereen läntisen kehätien Valtatie 3:n ensimmäinen vaihe (Pirkkala–Nokia) valmistui.
2. lokakuuta – Lappeenrannan Huhtiniemessä aloitettiin joukkohaudan kaivaus.
4. lokakuuta – Porvoon hiippakunnan uudeksi piispaksi, eläkkeelle jääneen Erik Vikströmin seuraajaksi, valittiin myös kansanedustajana ja ministerinä toiminut Åbo Akademin rehtori Gustav Björkstrand.
7. lokakuuta – Latvian parlamenttivaalit.
9. lokakuuta – Pohjois-Korea väitti tehneensä ensimmäisen ydinkokeensa. YK asetti kokeen jälkeen maalle pakotteita.
10. lokakuuta – Google osti YouTuben 1,65 miljardilla dollarilla.
13. lokakuuta – Kokoomuksen puoluesihteeri Harri Jaskari ilmoitti eroavansa häneen kohdistuneen paritusepäilyn vuoksi. Uudeksi puoluesihteeriksi valittiin Taru Tujunen.
15. lokakuuta – Kaivokselan kirkko Vantaalla tuhoutui tulipalossa. Poliisi otti kiinni paikkakuntalaisen miehen, joka tunnusti sytyttäneensä myös Martinlaaksossa sijainneen Jehovan todistajien valtakunnansalin 11. lokakuuta.
22. lokakuuta – Maailman menestynein Formula 1 -kuljettaja Michael Schumacher lopetti ensimmäisen kerran kilpailijauransa Brasilian GP:ssä. Hän palasi lajiin takaisin Bahrainin Grand Prix’ssa 2010. Viimeisellä kaudellaan ennen kolmen vuoden taukoa hän sijoittui toiseksi.
26. lokakuuta – Kansanedustaja Seppo Lahtela loikkasi Suomen Keskustasta Kokoomukseen.
29. lokakuuta – Luiz Inácio Lula da Silva valittiin uudelleen Brasilian presidentiksi vaalien toisella kierroksella.
30. lokakuuta – Entinen Chilen diktaattori Augusto Pinochet asetettiin kotiarestiin.

Marraskuu

1. marraskuuta – Ruotsalainen rahtialus M/S Finnbirch kaatui ja upposi Gotlannin lähettyvillä.
5. marraskuuta – Saddam Hussein ja kaksi muuta tuomittiin kuolemaan hirttämällä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Bagdad julistettiin ulkonaliikkumiskieltoon tuomion julistamisen ajaksi. Euroopan unioni ja useat muut länsimaat tuomitsivat kuolemantuomiot.
5. marraskuuta – Sandinistijohtaja Daniel Ortega voitti Nicaraguan presidentinvaalit.
7. marraskuuta – Yhdysvaltain vaaleissa demokraattinen puolue voitti vaalit ja sai enemmistön molempiin kamareihin ensi kertaa sitten vuoden 1994.
8. marraskuuta – Israelin joukkojen tulitus tappoi 20 palestiinalaista Beit Hanounissa Gazan kaistalla.^[39]^[40]^[41] Yhdysvallat esti vetollaan Israelin toimien tuomitsemisen YK:ssa.^[42]
8. marraskuuta – Yhdysvaltain puolustusministeri Donald Rumsfeld erosi. Presidentti Bush nimitti Robert Gatesin hänen seuraajakseen. Gates aloitti tehtävänsä 18. joulukuuta.
12. marraskuuta – Georgiasta eroon pyrkinyt Etelä-Ossetia äänesti ylivoimaisella enemmistöllä itsenäisyyden puolesta. Mikään ulkovalta ei tunnustanut tulosta ja länsimaat pitivät kansanäänestystä laittomana.^[43]
14. marraskuuta – Poliisien asuihin pukeutuneet miehet kaappasivat jopa sata ihmistä Irakin opetusministeriöstä Bagdadista. Kaapattujen määrästä ja kohtalosta on ristiriitaisia tietoja.^[44]
22. marraskuuta – Alankomaiden vaaleissa pääministeri Jan Peter Balkenenden kristillisdemokraatit säilyttivät asemansa suurimpana puolueena, vaikka menettivät paikkojaan sosialistipuolueelle.^[45]^[46]
22. marraskuuta – Nepalin pääministeri Girija Prasad Koirala ja maolaississien johtaja Prachanda allekirjoittivat rauhansopimuksen, joka päätti yksitoistavuotisen sisällissodan.^[47]
23. marraskuuta – Pommi-isku ja kranaatinheitintuli surmasi yli 200 ihmistä šiiojen asuttamassa Bagdadin Sadr Cityssä, mikä oli tuhoisin yksittäinen isku sitten sodan alkamisen. Vastaiskuna levottomuuksissa tuhottiin moskeijoita ja poltettiin sunneja elävältä.^[48]^[49]
23. marraskuuta – Venäjän tiedustelupalvelun FSB:n entinen agentti Aleksandr Litvinenko kuoli myrkytykseen lontoolaisessa sairaalassa. Litvinenko oli arvostellut jyrkästi Venäjän toimia Tšetšeniassa ja uskonut Venäjän presidentin Vladimir Putinin järjestäneen hänen myrkyttämisensä.
24. marraskuuta – EU:n ja Venäjän huippukokous Helsingissä.
26. marraskuuta – Ecuadorilainen vasemmistolainen taloustieteilijä Rafael Correa voitti maansa presidentinvaalit maan rikkainta miestä Álvaro Noboaa vastaan. Correa on Venezuelan Hugo Chávezin henkilökohtainen ystävä ja vannonut sulkevansa Yhdysvaltain lentotukikohdan Mantassa. Correa astui virkaansa 15. tammikuuta 2007.^[50]

Joulukuu

1. joulukuuta – Meksikon uusi presidentti Felipe Calderón astui virkaansa.
1. joulukuuta – Sähköistys otettiin käyttöön rautatieosuudella Oulu–Iisalmi ja Vartiuksen radalla.
3. joulukuuta – Hugo Chávez valittiin uudelleen Venezuelan presidentiksi.
3. joulukuuta – Chilen entinen diktaattori Augusto Pinochet sai sydänkohtauksen ja hänelle tehtiin kaksi leikkausta sydämen verenkierron parantamiseksi. Pinochet kuoli viikkoa myöhemmin 10. joulukuuta 2006 91-vuotiaana Santiagon sotilassairaalassa.
5. joulukuuta – Sotilasvallankaappaus Fidžillä. Amiraali Frank Bainimarama riisui edellisenä päivänä aseista Suvan poliisivoimat ja asetti presidentti Ratu Josefa Iloilon kotiarestiin ja poisti pääministeri Laisenia Qarasen vallasta piirittämällä 5. päivän aamuna hallituksen rakennukset ja asettamalla ministerit kotiarestiin.
5. joulukuuta – Suomen eduskunta hyväksyi äänin 125–39 Euroopan unionin perustuslakisopimuksen ja lain sen voimaansaattamiseksi. Päätöksellä ei ollut käytännön merkitystä, koska perustuslain voimaantulo olisi vaatinut lain hyväksymisen kaikissa unionin jäsenmaissa ja sopimus oli jo keväällä 2005 hylätty Ranskassa ja Alankomaissa.
8. joulukuuta – Nintendon Wii-pelikonsoli julkaistiin Euroopassa.
8. joulukuuta – Suomen ainoa rock-kanava Radio City lopetti toimintansa 21-vuotisen uran jälkeen.
10. joulukuuta – Avaruussukkula Discoveryn lento STS-116 laukaistiin yöllä Kennedyn avaruuskeskuksesta kaksiviikkoiselle lennolle Kansainväliselle avaruusasemalle. Christer Fuglesangista tuli ensimmäinen ruotsalainen astronautti. Sukkula laskeutui Floridaan 22. joulukuuta.
14. joulukuuta – Kiinanjokidelfiini todettiin sukupuuttoon kuolleeksi.
15. joulukuuta – F-35 Lightning II lensi ensilentonsa.
15. joulukuuta – Mahdollinen murhayritys palestiinalaisten pääministeriä Ismail Haniaa vastaan Rafahin rajanylityspaikalla johti taisteluihin Hamasin ja Fatahin kannattajien kesken.
19. joulukuuta – Libyalainen oikeus tuomitsi kuolemaan viisi bulgarialaista sairaanhoitajaa ja palestiinalaisen lääkärin, joita syytettiin satojen lasten tartuttamisesta HIV:llä.
21. joulukuuta – Turkmenistania yli kaksikymmentä vuotta yksivaltaisesti hallinnut ja henkilökultin rakentanut presidentti Saparmurat Nijazov kuoli, mikä käynnisti valtataistelun maassa.
24. joulukuuta – Etiopia tunnusti, että sen joukot taistelivat Somaliassa Islamilaisten oikeusistuinten liiton ja ulkomaisia joukkoja vastaan.
30. joulukuuta – Irakin entinen presidentti Saddam Hussein teloitettiin hirttämällä aamunkoitossa. Hänet tuomittiin Dujailin kylän murhista vuonna 1982, jolloin 148 ihmistä surmattiin kostona Saddamia vastaan tehdystä murhayrityksestä.^[51] Teloitusta paheksuttiin varsinkin Euroopan maissa. Euroopan unioni, Venäjä ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tuomitsivat sen.
30. joulukuuta – ETA:n kello 9.00 Keski-Euroopan aikaa räjähtänyt pommi surmasi kaksi ecuadorilaista miestä T-4-pysäköintihallissa Madridin kansainvälisellä lentoasemalla ja haavoitti 19:ää. Pommi päätti ETA:n julistaman yhdeksänkuisen tulitauon ja heikensi rauhanneuvotteluja kannattaneen pääministeri Zapateron asemaa.^[52]
31. joulukuuta – Gazprom ja Valko-Venäjä solmivat kaksi minuuttia ennen puoltayötä viisivuotisen sopimuksen, jonka perusteella Valko-Venäjä sai maakaasua hintaan 100 Yhdysvaltain dollaria tuhannelta kuutiolta. Gazprom lunasti myös 50 % valkovenäläisen Beltransgazin osakkeista 2,5 miljardin dollarin hintaan seuraavan neljän vuoden aikana.^[53]

Vuosisadat	1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku · 2200-luku
Vuosikymmenet	1990-luku · 2000-luku · 2010-luku · 2020-luku · 2030-luku · 2040-luku 2050-luku · 2060-luku · 2070-luku · 2080-luku · 2090-luku · 2100-luku
Vuodet	1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009 2010 · 2011 · 2012 · 2013 · 2014 · 2015 · 2016 · 2017 · 2018 · 2019 2020 · 2021 · 2022 · 2023 · 2024 · 2025 · 2026 · 2027 · 2028 · 2029 2030 · 2031 · 2032 · 2033 · 2034 · 2035 · 2036 · 2037 · 2038 · 2039 2040 · 2041 · 2042 · 2043 · 2044 · 2045 · 2046 · 2047 · 2048 · 2049 2050 · 2051 · 2052 · 2053 · 2054 · 2055 · 2056 · 2057 · 2058 · 2059 2060 · 2061 · 2062 · 2063 · 2064 · 2065 · 2066 · 2067 · 2068 · 2069 2070 · 2071 · 2072 · 2073 · 2074 · 2075 · 2076 · 2077 · 2078 · 2079 2080 · 2081 · 2082 · 2083 · 2084 · 2085 · 2086 · 2087 · 2088 · 2089 2090 · 2091 · 2092 · 2093 · 2094 · 2095 · 2096 · 2097 · 2098 · 2099 2100 · 2101 · 2102 · 2103 · 2104 · 2105 · 2106 · 2107 · 2108 · 2109

Muut ajanlaskut

Tapahtumia

Tammikuu

Helmikuu

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Joulukuu

Syntyneitä

Kuolleita

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Kirjallisuus

Musiikki

Urheilu

Videopelit

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand - on