tuulen vaikutuksia kuvaava asteikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Boforiasteikolla (eli Beaufortin asteikolla) kuvataan tuulen vaikutuksia. Asteikko soveltuu tuulen nopeuden silmämääräiseen arviointiin. Ammatillisessa ilmatieteellisessä ja meritieteellisessä tilannekuvauksessa boforiasteikon kaltaisia kuvainnollisia asteikkoja pyritään välttämään. Sen sijaan suositaan täsmällisempiä mitattuun tuulen voimakkuuteen ja aallonkorkeuteen (merenkäyntiin) pohjautuvia lukuarvoja ja nimityksiä.
Hakusana ”Bofori” ohjaa tänne. Bofori on myös televisiosarja.
Boforiasteikon kehitti irlantilainen Francis Beaufort vuonna 1805 toimiessaan Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimien palveluksessa.[1] Hänen työnsä perustui samantapaisiin mutta paljon epätarkemmin määriteltyihin varhaisempiin arviointiasteikkoihin, ja hänen versiotaan kehiteltiin myöhemmin edelleen.
11 boforin tuulen nostattamia aaltoja avomerellä.
Boforiasteikolla tuulen voimakkuutta ilmaistiin alun perin kokonaisluvuilla 0–12, missä jokaista lukua vastaa myös tuulen voimakkuutta sanallisesti kuvaileva nimitys.[2][3] Nykyäänkin Maailman ilmatieteen järjestön merisääpalvelujen operatiivinen käsikirja kuvaa vain boforiasteikon tasot asteikkoon 12 saakka.[4]
Kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain sääpalvelu (U.S. Weather Bureau) jatkoi vuonna 1955 asteikkoa luvuilla 13–17. Maanpintatason lähellä tällaisia tuulen voimakkuuksia esiintyy laaja-alaisesti lähinnä trooppisten pyörremyrskyjen yhteydessä. Näille pyörremyrskytuulen voimakkuuksille ei boforiasteikossa ole annettu erillisiä sanallisia nimiä.[1][3][5] Asteikkoluokkia käytetään nykyään lähinnä Kiinassa ja Taiwanissa ja niiden ympäristössä.[5]
Yhteispohjoismaisen päätöksen mukaisesti Ilmatieteen laitos luopui boforiasteikon käytöstä ja alkoi toukokuusta 1976 lähtien merisäätiedotuksissa ilmoittaa tuulen nopeuden metreinä sekunnissa.[6][7] Boforiasteikkoon vanhastaan liittyneistä erivahvuisten tuulien nimityksistäkin on nykyisin enää vain osa käytössä, kuten jäljempänä oleva taulukko kertoo.
Puita kaatuu juurineen, rakennuksille aiheutuu huomattavaa vahinkoa. Harvoin sisämaassa.
Aallot korkeita, aallonharjat kaartuvat pitkinä, vaahtojuovia tiheässä, merenpinta alkaa näyttää valkoiselta. Meri velloo voimakkaasti, näkyvyys heikentynyt.
11
Ankara myrsky
29–32
Metsää kaatuu; rakennukset siirtyilevät. Erittäin harvoin sisämaassa.
Poikkeuksellisen korkeita aaltoja; pienet ja keskikokoiset laivat katoavat näköpiiristä aaltojen taakse. Meren pinta valkoisenaan leveistä vaahtolautoista, useimmat aallonharjat hajoavat tuulessa vaahdoksi. Näkyvyys heikko.
12
Hirmumyrsky
Hirmumyrsky
33+
Perinpohjaista tuhoa.
Ilma täynnä pärskettä ja vaahtoa, meren pinta valkoisenaan vaahdosta. Näkyvyys erittäin heikko.
13
37–41
Luokkien 13-17 käytöstä on luovuttu kansainvälisessä merisääpalveluissa. Kiinassa ja Taiwanissa niitä käytetään yhä joissain yhteyksissä.[5] Näitä hirmumyrskyvoimakkuuksia esiintyy vain vapaassa ilmakehässä sekä poikkeuksellisesti rajuissa pyörre- ja hirmumyrskyissä maanpinnalla[2]