Brest (Valko-Venäjä)

Brest (valkoven. Брэст tai Бе́расьце, Berastse, ven. Брест, Brest, puol. Brześć), aiemmin Brest-Litovsk ("Liettuan Brest"; puol. Brześć Litewski, Brześć nad Bugiem, liett. Lietuvos Brasta), on noin 300 000 asukkaan kaupunki Valko-Venäjän länsiosassa lähellä Puolan rajaa Bug- ja Muhavetšjokien yhtymäkohdassa.^[4][5] Brest on Brestin alueen pääkaupunki.

Brest (Брэст, Брест)
lippu	vaakuna
Brest
Koordinaatit: 52°06′01″N, 23°40′48″E
Valtio	Valko-Venäjä
Alue	Brestin alue
Historiallinen maininta	1019
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	73,7 km²
Korkeus	125-150 m
Väkiluku (10/2009)	309 764
Aikavyöhyke	UTC+3
Postinumero	224000–224035, 225000[1]
Suuntanumero(t)	+375-162 (ulkomailta) 8-0162 (maan sisäinen)[2][3]
city.brest.by/index.php (venäjäksi) (englanniksi)
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Brest on tärkeä rautatiekaupunki Berliinin–Moskovan radan varrella. Kaupungin rautatieaseman luona eurooppalainen kapeampi raideleveys muuttuu leveämmäksi venäläiseksi.

Historia

Pappi J. Parfjanjukin johdolla suunniteltu, vuosina 1995 ja 2002 vihitty Valko-Venäjän suurimpiin kuuluva ortodoksinen Kristuksen ylösnousemuksen kirkko.

Brestin linnoituksen kuuluisa portti.

Neuvostoliittolaisten ja saksalaisten yhteisparaatissa 22. syyskuuta 1939 Brestissä keskellä kenraaliluutnantti Heinz Guderian ja oikealla prikaatinkomentaja Semojon Krivošein.

Kaupunki on mainittu ensimmäisen kerran nimellä Berestje vuonna 1017 Novgorodin ensimmäisessä kronikassa,^[6] jolloin se oli osa Kiovan Rusia. Keskiajalla kaupungin valloittivat vuorotellen Puola, Liettua ja mongolit (1241). Kaupunki liitettiin Puola-Liettuaan vuonna 1569. Vuosina 1595–1596 siellä syntyi Brestin unioni, jonka kautta enemmistö Puola-Liettuan alaisuuteen kuuluneista ortodokseista siirtyi paavin alaisuuteen.^[7] Tämä synnytti myös Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon.

Vuonna 1795 kaupunki siirtyi Puolan kolmannen jaon jälkeen Venäjän keisarikuntaan. Brest oli Grodnon kuvernementtiin kuuluneen kihlakunnan keskus. Venäjän valta päättyi vuonna 1915. Maaliskuussa 1918 kaupungissa solmittuun Brest-Litovskin rauhansopimukseen päättyi ensimmäinen maailmansota Venäjän ja keskusvaltojen välillä. Vuonna 1919 kaupunki liitettiin jälleen Puolaan.^lähde?

Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti Neuvostoliitto valtasi kaupungin toisen maailmansodan sytyttyä 1939. Saksa hyökkäsi Brestiin operaatio Barbarossan alussa 1941. Kaupunki pystyi vastustamaan hyökkäystä kuukauden. Brestin juutalaiset tuhottiin natsimiehityksen aikana. Brestin linnoituksen saksalaisia vastaan 1941 osoittaman vastarinnan kunniaksi kaupunki nimettiin Neuvostoliitossa sankarikaupungiksi.^lähde?

Neuvostoliitto valtasi Brestin 1944, ja Jaltan konferenssin mukaan se liitettiin vuonna 1945 Valko-Venäjän neuvostotasavaltaan. Neuvostoliiton hajottua kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.^lähde?

Asukasluvun kehitys

Vuosi	1840[8]	1897[9]	1959[10]	1970[11]	1979[12]	1989[13]	2009[4]
Väkiluku	&&&&&&&&&&011296.&&&&0011 296	&&&&&&&&&&046568.&&&&0046 568	&&&&&&&&&&073614.&&&&0073 614	&&&&&&&&&0121629.&&&&00121 629	&&&&&&&&&0177249.&&&&00177 249	&&&&&&&&&0258016.&&&&00258 016	&&&&&&&&&0309764.&&&&00309 764

Nähtävyyksiä

• Brestin linnoitus, jolle myönnettiin 1965 Neuvostoliiton sankarilinnoituksen arvonimi. Linnoitusalueen eteläosissa on myös esiinkaivetun slaavilaisen kylän ympärille rakennettu arkeologinen museo
• Muhavets-joen rantamaisemat
• Rautatiemuseo
• Holokaustin muistomerkki

Korkeakouluja

Brestissä on kaksi Valko-Venäjän valtiollista yliopistoa: Brestin valtiollinen A. S. Puškinin yliopisto ja Brestin teknillinen valtionyliopisto.^[14]

Katso myös

• Dnepr-Bug-kanava