Buzz Aldrin

Edwin Eugene ”Buzz” Aldrin, Jr. (s. 20. tammikuuta 1930 Glen Ridge, New Jersey) on yhdysvaltalainen astronautti, Yhdysvaltain ilmavoimien eversti ja toisena Kuuhun astunut ihminen.

Buzz Aldrin
Henkilötiedot
Syntynyt	20. tammikuuta 1930 (ikä 95) Glen Ridge, New Jersey
Kansalaisuus	yhdysvaltalainen
Ammatti	koelentäjä
Ura
Tyyppi	Nasan astronautti
Sotilasarvo	eversti, USAF
Aika avaruudessa	12 pv. 1 h 52 min.
Valittu avaruuslentäjäksi	1963
Eläköityminen	maaliskuu 1972
Nimikirjoitus
Lennot
	Gemini 12
	Apollo 11
Aiheesta muualla
buzzaldrin.com
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä ja ura

Buzz Aldrin syntyi New Jerseyssä 21. tammikuuta 1930 ja varttui Montclairissa^[1]. Hänen isänsä Edwin Aldrin oli lentäjä. Aldrin kävi West Pointin sotilasakatemian ja tavoitteli sotilasuraa tieteen ja teknologian kehittäjänä ja suihkukonelentäjänä. Aldrin valmistui akatemiasta vuonna 1951 vuosikurssinsa kolmanneksi parhaana.^[2]

Korean sodassa Aldrin lensi F-86 Sabre -suihkukoneita 66 taistelulennolla 51. lentueessa, jonka tukikohta oli Suwonissa Etelä-Koreassa. Aldrin ampui alas kaksi MIG-15-konetta.^[2]

Korean sodan jälkeen Aldrin palveli Nellis Air Force Base -tukikohdassa Nevadassa ja sen jälkeen Squadron Officers’ Schoolissa Air Universityssä Maxwell Air Force Basessa Alabamassa. Sen jälkeen hän toimi Yhdysvaltain ilmavoimien akatemian dekaanin apulaisena.^[2]

Aldrin lensi F-100 Super Sabre -konetta 36th Tactical Fighter Wing -lennostossa Bitburgissa Saksassa. Palattuaan Yhdysvaltoihin hän luki avaruustekniikan tohtoriksi MIT:ssä. Aldrinin kehittämiä tekniikoita hyödynnettiin myöhemmin kaikilla Nasan avaruuslennoilla.^[2]

Nasa valitsi Aldrinin lokakuussa 1963 alkavaan kolmanteen astronauttikoulutukseen. Kolme vuotta myöhemmin Aldrin suoritti Gemini 12 -lennolla kaikkien aikojen pisimmän avaruuskävelyn, lähes kahdeksan tuntia. Toimiessaan varamiehenä Apollo 8 -lennolla hän kehitti astronomisen navigoinnin operatiivisia tekniikoita.^[2]

Buzz Aldrin Kuun pinnalla avaruuspuku yllään.

Aldrin ja Neil Armstrong tekivät 20. heinäkuuta 1969 Apollo 11 -lennolla ensimmäisen kuukävelyn. He viettivät Kuun pinnalla yli 21 tuntia ja keräsivät näytteitä. Lennon jälkeen Aldrin ja Armstrong tekivät kansainvälisen kiertueen. Aldrin sai kaikkiaan 50 kunnianosoitusta, mukaan lukien Presidential Medal of Freedomin.^[2]

Aldrin lähti Nasasta vuonna 1971 ja palasi Yhdysvaltain ilmavoimien palvelukseen, mistä hän jäi eläkkeelle everstinä vuonna 1972. Hän jatkoi sen jälkeen työskentelyä Yhdysvaltain avaruusohjelmassa. Hän on tehnyt luentokiertueita ja kirjoittanut useita kirjoja, joihin lukeutuu omaelämäkerrallisia teoksia ja fiktiota.^[2]

Aldrin on maininnut Discovery-tiedekanavan haastattelussa nähneensä Apollo 11 -lennolla avaruusaluksen lähistöllä lentävän tunnistamattoman esineen, mutta Nasa vaati tiedon salaamista 30 vuotta.^[3] Nasan mukaan astronautit kuitenkin näkivät todennäköisesti vain kantoraketista irronneen paneelinpalasen.^[4]

Aldrinilla on kolme lasta.^[5] Hän on ollut neljä kertaa naimisissa. Uusimman avioliittonsa hän solmi vuonna 2023 pitkäaikaisen kumppaninsa tohtori Anca Faurin, 63, kanssa.^[6]

Lentohistoria

Laukaisu	Laukaisualus	Nimi	Tehtävä	Laskeutuminen	Laskeutumisalus	Kesto	Huomioita
1966-11-1111. marraskuuta 1966 kello 20.46 (UTC)	Gemini 12	Gemini 12	Telakoiminen Yli kahden tunnin avaruuskävely	1966-11-1515. marraskuuta 1966 kello 19.21 (UTC)	Gemini 12	3 vrk 22:34:31
1969-07-2323. heinäkuuta 1969 kello 13.32 (UTC)	Saturn V ja Apollo 11	Apollo 11	Laskeutuminen Kuuhun	1969-07-2424. heinäkuuta 1969 kello 16.50 (UTC)	Apollo 11	195 h 18 min 35 s

Kunnianosoituksia

Buzz Aldrin toukokuussa 2023

• Presidential Medal of Freedom (USA, 1969)^[7]
• Distinguished Flying Cross (USA) (2 kpl)^[7][8]
• Legion of Merit (USA, 1971)^[7][8]
• Air Force Distinguished Service Medal (USA) (2 kpl)^[7][8]
• Air Medal (USA) (3 kpl)^[7][8]
• Kongressin kultamitali (USA, 2011)^[9][10]

Aldrinin mukaan on nimetty kraatteri Kuussa.^[11][12]

Asteroidi 6470 Aldrin on nimetty Aldrinin mukaan.^[11][13]

Bibliografia

Yhdysvaltain entinen presidentti Richard Nixon puhumassa Valkoisesta talosta Kuuhun Aldrinille ja Armstrongille.

• Return to Earth. Random House, 1973. (englanniksi),ISBN 9780394488325
• Men from Earth. Bantam Books, 1989. (englanniksi),ISBN 9780553053746
• Reaching for the Moon. HarperCollins, 2005. (englanniksi),ISBN 9780060554453
• Look to the Stars. G.P. Putnam's Sons Books for Young Readers, 2009. (englanniksi),ISBN 9780399247217
• Magnificent Desolation: The Long Journey Home from the Moon. Harmony Books, 2009. (englanniksi), ISBN 9780307463456
• Mission to Mars: My Vision for Space Exploration. National Geographic Books, 2013. (englanniksi),ISBN 9781426210174
• No Dream Is Too High: Life Lessons From a Man Who Walked on the Moon. National Geographic Books, 2016. (englanniksi),ISBN 9781426219146

Galleria

• Buzz Aldrin astuu Kuuhun.
• 
  Yhdysvaltain ilmavoimien eversti Buzz Aldrin sotilaspuvussa.
• 
  Aldrin F-86 Sabren ohjaamossa
• 
  Aldrinin kengänjälki Kuun pinnalla
• 
  Aldrin kuumoduulin edessä
• 
  Buzz Aldrin Gemini 12 lennolla avaruudessa