Ranskan avaruusjärjestö
Ranskan kansallinen avaruustoiminnasta vastaava taho From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Ranskan avaruusjärjestö, (CNES, Centre National d’Etudes Spatiales) on Ranskan avaruusjärjestö. Se on EU:n suurin kansallinen avaruusjärjestö. Se perustettiin vuonna 1961.
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Vanhentutta tietoa, vanhoja toimimattomia linkkejä. |
Remove ads
Merkittävin rooli EU:n avaruustoiminnassa
Se kehitti Ranskan Diamant-kantoraketin ja Astérix-satelliitin 1960-luvun alussa. Astérixin laukaisun jälkeen Ranskasta tuli maailman kolmas avaruusmaa 26. marraskuuta 1965.
CNES on ollut aloitteentekijä useimmissa ESAn suurhankkeissa. Se rahoitti esim. Ariane 1 -kantoraketin kehityksen ja Hermès-avaruussukkulaohjelman (epäonnistui) jne. ennen kuin vei ne ESA:n toteuttavaksi. Myös eurooppalaisten sääsatelliittien ja EUMETSAT-sääsatelliittiorganisaation kehittäminen oli CNES:n aloite. Ranskan avaruusteollisuuden kehitys ja konsolidointi koordinaatiossa lentokoneteollisuuden konsolidaation kanssa hoidettiin Ranskassa valtionhallinnon, osin CNESinkin, johdolla paremmin kuin muissa Länsi-Euroopan maissa.
Remove ads
Organisaatio ja keskukset
CNES:in päämaja on Pariisissa. Sen teknologiakeskus on Toulousessa. Sen pääjohtajana on ollut Jean-Yves Le Gall vuodesta 2013 lähtien. Hän on myös Euroopan avaruusjärjestön (ESA) neuvoston puheenjohtaja ja International Astronautical Federation (IAF) puheenjohtaja.[3] CNESistä vastaava ministeriö on ”l’Enseignement supérieur et de la Recherche” eli tutkimusministeriö.[4]
Talous
Vuonna 2010 CNES sai 750 miljoonaa euroa Ranskan hallitukselta elvytyspaketista. 500 miljoonaa euroa käytetään CNESin johtamien hankkeiden rahoitukseen, etenkin Ariane 6 -kantoraketin esisuunnitteluun sille tasolle, että se voidaan viedä ESAn vuoden 2012 ministerikokoukseen hyväksyttäväksi ESAn ohjelmaksi.
Muita hankkeita:
- hiilidioksidin mittausatelliitti MicroCarb
- rooli SPOT 6- ja SPOT 7 -satelliiteissa (jotka ovat rakenteilla Astrium Satellites -yhtiössä)
- neljänneksen osuus NASA:n Surface Water Ocean Topography (SWOT) -valtamerialtimetriamissiossa
- ilmakehän metaania mittaavan CHARME-satelliitin toteutus Saksan kanssa
Toinen osa rahoitusta – 250 miljoonaa euroa – laajakaistan toteuttaminen Ranskan merantakaisten alueitten laajakaistan toteuttamiseen satelliittitekniikalla. CNES on ehdottanut Ka-kaistan (alueen 26,5–40 GHz[5][6]) satelliitin nimeltään Megasat rakentamista. Lisäksi Ranska osin tästä maksaa rahoituksesta 325 miljoonan euron velkansa ESAlle. [7]
Vuodesta 2011 alkaen CNES saa vastuuministeriöltään lisää rahoitusta siten, että se voi maksaa ESAlle yli 300 miljoonan euron velkansa ja lisätä ESAn rahoitusta yli 10 %:lla 744 miljoonan euron vuositasolle.[8] Noin 500 miljoonan euron elvytyspaketin avulla CNES kehittää
- Ariane 5 -raketin seuraaja, joka samalla olisi Sojuzin kilpailija.
- SWOT-satelliittia, joka on Jasonin jatko ja yhteismissio NASAn kanssa.
- Merlin-satelliittia Saksan DLR:n kanssa. Se mittaa ilmakehän metaania. Sen perustuu Myriaden korvaava mikrosatelliittiin. Laukaisu on vuonna 2015.
- Panotuksia tietoliikennesatelliitteihin noin 40 M€, jonka on vain osa Ranskan 300 M€ tietoliikennesatelliittiohjelmaa.[9]
CNES omistaa myös paikkatietoyhtiö CLS:n (Collecte Localisation Satellites).
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads