Espanjan–Yhdysvaltain sota

Espanjan ja Yhdysvaltain sota käytiin vuonna 1898, ja se päättyi Yhdysvaltojen voittoon. Yhdysvallat sai haltuunsa Espanjan siirtomaat Karibialla ja Tyynellämerellä. Näihin kuuluvat Puerto Rico, Guam ja Filippiinit. Yhdysvallat menetti 379 sotilasta taisteluissa ja yli viisituhatta tauteihin. Kuuban itsenäistyminen vuonna 1902 oli myös sodan seurausta.

Espanjan–Yhdysvaltain sota
Päivämäärä: 25. huhtikuuta – 12. elokuuta 1898 Paikka: Karibianmeri ja Tyynimeri Lopputulos: Pariisin rauha: Kuuba julistettiin itsenäiseksi (1902), Espanja luovutti Filippiinit, Guamin ja Puerto Ricon 20 miljoonalla dollarilla
Osapuolet
Yhdysvallat  Kuuba Filippiinit	Espanja
Komentajat
Nelson A. Miles William Rufus Shafter George Dewey Máximo Gómez Emilio Aguinaldo	Pascual Cervera y Topete Patricio Montojo
Tappiot
379 kuollutta	10 000 kuollutta[1]

Taustaa

1800-luvun lopulla Espanjan maailmanvallasta oli enää rippeet jäljellä. Se oli likimain sodassa Kuuban itsenäisyyttä ajavia kapinallisia vastaan. Kuuban kärjistynyt tilanne oli taloudellisesti vahingollinen Yhdysvalloille. Sen sijoitusten arvo Kuubassa oli 50 miljoonaa dollaria, ja kaupankäynti Kuuban satamien kautta oli tyrehtynyt. Kuuban kanssa käydyn kaupan arvo oli normaalioloissa 100 miljoonaa dollaria vuodessa.^[2]

Filippiineillä käytiin ankaraa sissisotaa. Samaan aikaan Yhdysvalloissa lehdistö lietsoi isänmaallisuutta. Etenkin Kuuban katsottiin olevan omaa takapihaa ja muukalaisten käsissä.^{kenen mukaan?}

Havannassa joulukuussa 1897 puhjenneet mellakat johtivat siihen, että varotoimena Yhdysvaltojen kansalaisten ja yhdysvaltalaisen omaisuuden turvaamiseksi Kuubassa Yhdysvallat lähetti Havannan satamaan taistelulaiva USS Mainen.^[2]

Sodanjulistus

USS Maine Havannan satamassa.

Yhdysvaltain sotalaiva USS Maine räjähti ja upposi Havannan satamassa 15. helmikuuta 1898, ja tapahtumasta syytettiin espanjalaisten sabotaasia. Amerikkalaislehdistö popularisoi tähän liittyen lausahduksen "Remember the Maine! To hell with Spain!"^[3] Presidentti William McKinley pyysi kongressilta luvan lähettää Yhdysvaltain joukkoja Kuubaan ”pakottamaan sisällissotaa käyvät kuubalaiset rauhaan”. Kongressi vaati Espanjaa vetäytymään heti Kuubasta. Espanja katkaisi diplomaattisuhteet Yhdysvaltoihin 24. huhtikuuta ja julisti sodan Yhdysvalloille. Yhdysvaltain kongressi julisti sodan Espanjalle seuraavana päivänä.^[4]

Filippiinit

Katso myös: Filippiinien ja Yhdysvaltain sota

Ensimmäinen taistelu käytiin 1. toukokuuta 1898 Filippiineillä, ja Yhdysvaltain laivasto tuhosi Espanjan eskadroonan Manilanlahdella. Samaan aikaan maissa filippiiniläiset itsenäisyystaistelijat syrjäyttivät espanjalaiset. Viimeinen taistelu käytiin Manilassa, jonka Espanja luovutti Yhdysvalloille 13. elokuuta 1898.

Kuuba

Yhdysvaltojen sotatoimet Espanjaa vastaan Kuubassa alkoivat 11. kesäkuuta Guantánamon- lahden valtauksella. Heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien taisteltiin lähellä Santiago de Cuban kaupunkia kaksi taistelua (El Caneyn taistelu ja San Juanin taistelu), joissa amiraali Pascual Cervera y Topeten johtamat espanjalaiset kärsivät tappion. San Juanin taisteluun otti osaa myöhemmin Yhdysvaltain presidentiksi valittu Theodore Roosevelt. Yhdysvaltojen joukkoja johti kenraalimajuri William R. Shafter.^{[5][6][7][8][9]}

Sotaan osallistui 190 000 espanjalaista, 250 000 yhdysvaltalaista, joista 200 000 oli vapaaehtoisia, sekä 50 000 kuubalaista vapaustaistelijaa Yhdysvaltojen puolella. Sodan kustannukset Yhdysvalloille olivat 250 miljoonaa dollaria.^[5]

Lopputulos

Filippiinit, Kuuba, Puerto Rico ja Guam siirtyivät pois Espanjan vallasta, minkä lisäksi maa tuomittiin maksamaan Yhdysvalloille 20 miljoonan dollarin sotakorvaukset.^[10] Muut siirtyivät suoraan Yhdysvaltain hallintaan, Kuuballe luvattiin itsenäisyys, mutta Yhdysvallat asetti tiukkoja ehtoja sen uuden hallituksen muodostamiselle.

”10 000 mailia Puerto Ricosta Filippiineille.” Yhdysvaltain imperialismin leviämistä pilkkaava pilakuva (1898).

USS Mainen hylky Havannan satamassa (1898).