GNOME

työpöytäympäristö Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä From Wikipedia, the free encyclopedia

GNOME
Remove ads

GNOME (akronyymi sanoista GNU Network Object Model Environment) on työpöytäympäristö, jota käytetään Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä, kuten Linuxissa ja BSD-käyttöjärjestelmissä. Gnome-projektin tavoitteena on tarjota helppokäyttöinen tietokoneen graafinen käyttöliittymä ja kattava kehitysalusta sovelluksille. Se on KDE:n ohella yleisin Linuxissa käytettävä työpöytäympäristö.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Artikkeli tarvitsee enemmän lähteitä viitteineen.

Pikafaktoja Kehityshistoria, Tiedot ...

Suosituimmista Linux-jakeluista muun muassa Fedora ja Ubuntu käyttävät Gnomea oletuskäyttöliittymänä.[4][5]

Nykyisin GNOME ei ole enää GNU-projekti.[6][7][8] Projekti irtautui GNU:sta syyskuussa 2019 johtuen Free Software Foundationin perustajan Richard Stallmanin sanomisten vuoksi.[9]

Sovereign Tech Fund (STF) on ilmoittanut projektin rahoittamisesta miljoonalla eurolla loppuvuodesta 2023.[10][11]

Remove ads

Historia

Gnome-projektin käynnistämisestä ilmoitettiin elokuussa 1997.[12] Projektin aloittivat Miguel de Icaza ja Federico Mena. Projekti aloitettiin vaihtoehtona KDE-ympäristölle, jonka käyttämä norjalaisen Trolltechin Qt-käyttöliittymäkirjasto ei ollut saatavilla vapaan ohjelmiston lisenssillä.[12] Qt-kirjastoa ei saanut linkittää GPL-lisensoituun ohjelmaan ilman lupaa. Tämä ei ollut ongelma KDE-projektin osana laadituille ohjelmille, mutta esti vanhempien, GPL-lisenssiä käyttävien ohjelmien hyödyntämisen ilman kaikkien tekijöiden lupaa. Jotkut tekijöistä eivät edes olleet valmiita myöntämään lupaa epävapaan Qt:n käytön yhteydessä. Ongelma selvisi myöhemmin Trolltechin julkaistessa Qt:n kaksoislisensoinnilla, jossa sitä sai levittää myös GNU GPL -lisenssillä.[13]

GNOME 1

Free Software Foundation ilmoitti GNOME 1.0 -version julkaisusta 3. maaliskuuta 1999.[8]

GNOME käyttää GTK+-käyttöliittymäkirjastoa, joka alun perin kehitettiin GIMP-piirto-ohjelmaa varten. GIMPin aikaisemmat versiot käyttivät Motif-kirjastoa, jonka yksinkertaisemmaksi ja vapaaksi vaihtoehdoksi GTK+ kehitettiin.

GNOME 1 käytti oletusasetuksenaan Sawfish-ikkunanhallintaohjelmaa, mutta sitä voi asetuksista vaihtaa. Käyttöliittymässä oli alapalkki GNOME Panel. Päävalikon avasi GNOME:n jalkalogolla merkitty nappula. Palkkiin upotettu ohjelma GNOME Pager näytti ikkunoiden sijainnit ja siitä voi vaihtaa virtuaalityöpöytää. Asetusten hallitsemiseen modulaarinen GNOME Control Center. Asetuksiin voi lisätä lisäasetuksia capplets-osilla.

Huhtikuussa 2001 julkaistussa versiossa mukaan tuli Nautilus-tiedostonhallintaohjelma ja Sawfish-ikkunanhallintaohjelma. Tämä versio sisälsi jo GNOME Virtual File System (GNOME-VFS), Bonobo Component Model ja GConf-middlewaren. Järjestelmään kirjautumiseen on GNOME Display Manager, joka korvaa X11:n oletuksena olevan xdm (X Display Manager) -ohjelman.[14]

Gnome 1 käytti ORBit-nimistä CORBA 2.4 -yhteensopivaa viestiväylää (object request broker, ORB) eri ohjelmien väliseen kommunikaatioon. Bonobo oli rakennettu tämän päälle mahdollistamaan ohjelmistokomponentit, sekä dokumenttien upotus (kuten Microsoftin OLE tai KDE:n KParts).

  • Thumb
    Gnome 1 vuodelta 1999

Gnomea tuli kehittämään myös kaupallisia tahoja. Andy Hertzfeldin perustama Eazel kehitti Nautilus-tiedostonhallintaohjelman 1999–2001. De Icaza ja Nat Friedman perustivat Helix Code -yhtiön (myöhemmin Ximian) 1999. Ximian kehitti Red Carpet -asennusohjelman, Bonoboa, Monon ja Evolution-tiedonhallintaohjelman. Novell osti Ximianin 2003.

Syyskuussa 2003 julkaistiin GNOME-Office 1.0 -paketti. Siihen oli koottu AbiWord 2.0 -tekstinkäsittelyohjelma, GNOME-DB-1.0 -tietokanta ja Gnumeric 1.2.0 -taulukkolaskenta.[15][16]

GNOME 2

Thumb
Gnome 2.6

Kesäkuussa 2002 julkaistu versio 2.0 teki ympäristöön suuria muutoksia. GNOME 2 on varsin perinteinen työpöytäympäristö, joka muistuttaa ulkonäöltään ja käytöltään hyvin paljon aikalaisiaan, kuten Windows 9x -sarjaa. Kaiken kaikkiaan GNOME 2:n kehitys kesti kahdeksan vuotta, jona aikana työpöytä vakautui ja siihen myös lisättiin uusia ominaisuuksia.

Keskeisiä Gnomen ohjelmia aiemmin mainittujen lisäksi ovat GNOME Terminal -pääte-emulaattori, gedit-tekstieditori, eog (Eye of GNOME) -kuvienkatseluohjelma, File Roller pakattujen tiedostojen käsittelyyn ja Yelp-ohjeselain. Työpöytäympäristön pikkuohjelmia sisältyi gnome-applets, gnome-utils ja gnome-games -paketteihin.[17]

Gnomeen on rakennettu saavutettavuutta varten Accessibility Toolkit (ATK), jonka pääasiallisena kehittäjän oli Sun Microsystemsin Accessibility Program Office (APO).[18]

Gnome 2.2 oli Linuxin lisäksi saatavissa myös Solaris, HP-UX, BSD ja Apple Darwin -käyttöjärjestelmille. Sawfish vaihdettiin Metacity-ikkunanhallintaohjelmaan GNOME 2.2:ssa. Ympäristössä on erillinen käynnistyksen ilmaisin (startup notification), joka muuttaa kursoria ohjelmaa käynnistettäessä. Uusi fontteja voi asentaa laittamalle ne kotihakemistoon .fonts-hakemistoon, josta ne otetaan käyttöön automaattisesti. Gnome tukee fontconfig ja Xft2 -ohjelmia ja kirjasimissa on käytössä reunanpehmennys. Lisäksi se tukee usean monitorin työpöytiä.[19][20]

Gnome-projekti on omaksunut käytännön julkistaa merkittävä päivitysversio puolen vuoden välein. Esimerkiksi maaliskuussa 2006 julistettiin Gnome 2.14. Se sisälsi lukuisia parannuksia suorituskykyyn, helpotti tiedoston hakua, tuki VoIP-puheluita entistä paremmin, otti jaetut kalenterit käyttöön ja helpotti monin tavoin järjestelmän käyttöä. Gnome 2 :ssa ORBit ja Bonobo korvattiin vähitellen D-Bus-väylällä. Gnome käytti verkkoläpinäkyvänä äänipalvelimena Enlightened Sound Daemon (esound) -palvelinta. Vuoteen 2009 mennessä kaikki esoundista riippuvat Gnomen osat on siirretty käyttämään libcanberra:a tai GStreamer/PulseAudiota.[21]

Versiossa 2.6 Nautilus-tiedostonhallintaohjelma siirtyi navigaatiomallista avaruudelliseen (spatial) malliin, jossa jokainen hakemisto avautuu omassa ikkunassaan. Tätä muun muassa Computerworldin Nicholas Petreley kritisoi.[22] Versiossa 2.30 avaruudellinen malli vaihtui takaisin navigaatiomalliin.[23]

Gnomeen lisättiin GStreamer-multimediakirjastot ja myöhemmin Totem-videosoitin (nykyisin GNOME Videos). Epiphany-verkkoselain (nykyisin GNOME Web) lisättiin versiossa 2.4. Evince (GNOME Document Viewer) korvasi aiemmat GPdf ja GGV (Gnome GhostView) -ohjelmat versiossa 2.12.

GNOME 3

Thumb
Gnome 3 Activities-ruutu avattuna

Versio 3.0 julkaistiin huhtikuussa 2011[24] ja se oli täysin erilainen edeltäviin versioihin verrattuna. Gnome hylkäsi perinteisen työpöytämetaforan ja rakensi uuden version aktiviteettien varaan, jossa työpöydän laajuinen haku sekä virtuaalityöpöydät ovat keskeisessä roolissa.[25] Gnome Shell korvasi Gnome Panel -ohjelman sovelluksien käynnistämiseen.[26]

Versiota 3 kritisoitiin julkaisun jälkeen aiemman version ominaisuuksien poistamisesta joita oli versiossa 2, mutta tilanne on muuttunut paremmaksi sen jälkeen. Linus Torvalds ilmoitti luopuvansa Gnomen käytöstä ja siirtyi Xfcehen. Torvaldsin mukaan GNOME3 oli "epäpyhä sekasotku". Xfce:tä hän piti huonompana kuin GNOME2:ta, mutta valtava parannus GNOME3:een. "Aktiviteetit" tarkoitti käytännössä sitä, että Gnome Terminalin ikonia klikkaamalla ei saanut avattua uutta terminaali-ikkunaa, vaan olemassa oleva nousi päällimmäiseksi.[27]

GNOME3:sta poistettuja ominaisuuksia ovat merkiksi virtuaalityöpöytien esikatselu. Outona ratkaisuna on useasti pidetty sitä, että ikkunanhallinnasta poistettiin mahdollisuus pienentää ikkuna tai suurentaa ikkuna näytön kokoiseksi. Ikkunan suurentamiseen on keinonsa, joka matkii Windows 7:n Aero Snap -ominaisuutta, mutta se on useimmille käyttäjille tuntematon ja epäintuitiivinen. Ikkunan voi edelleen pienentää, mutta perinteisiä ikoneita ikkunoille ei ole ja niihin paluu tapahtuu ikkunanhallinnan listasta. Myöskään työpöydälle ei voi enää laittaa tiedostoja. Työpöydän ulkoasun säätämiseen ei enää ole omaa asetustaan, vaan kaikki asetukset on koottu System Settings -ohjelman alle Mac OS X:n tapaan. Työpöytäympäristön muokkausmahdollisuuksia on karsittu. Työpöytäympäristössä ei ole enää teemoja, näytönsäästäjää, tai edes värejä tai fontin kokoa ei voi muuttaa. Käyttöliittymäkomponenttien ympärillä on ylen määrin tyhjää tilaa.[28]

Thumb
Cantarell-fontti

GNOME 3.0 otti käyttöön oletusfontikseen Cantarell-fontin, joka korvasi Bitstreamin Veran ja siitä kehitetyn DejaVun. Jakelijoista ainoastaan Ubuntu ei käytä tätä fonttia, vaan omaan Ubuntu-fonttiaan. Fontin suunnitteli Dave Crossland osana harjoitustyötään Readingin yliopistolla Englannissa. GNOME-projekti otti sen käyttöön marraskuussa 2010. Se ei sisältänyt kuin latinalaiset peruskirjaimet ja laajennettuja merkkejä keskieuroopan kielille.[29] Kreikkalaisia ja kyrillisiä kirjaimia alettiin työstää vasta 2013.[30] Pooja Saxena suunnitteli fonttiin devanagarin kirjoitusmerkit.[31] Cantarell ei sisältänyt julkaisussa lainkaan kursiivia. GNOME 3.28:ssa (2018) Cantarell-fonttiin on lisätty light- ja extra bold -painot.[32] Cantarell on saanut kritiikkiä huonosta luettavuudestaan.[33]

Thumb
Ubuntu Unity 22.10, Canonicalin vaihtoehtoinen käyttöliittymä

Vastineena GNOME3:n uudistuksille vanhaa GNOME2:ta alettiin kehittää eteenpäin MATE-nimisenä työpöytäympäristönä. Linux Mintin kehittäjät korjailivat GNOME3:n käyttöliittymää "Mint GNOME Shell Extensions" -ohjelmalla, joka pyöri GNOME Shellin päällä. Tästä tuli lopulta itsenäinen Cinnamon-työpöytäympäristö.[34] Ubuntua kehittävä Canonical julkaisi oman Unity-käyttöliittymänsä, joka korvasi Gnome Shellin Ubuntun versiossa 11.04.[35] Gnomea perinteisesti käyttänyt Debian vaihtoi oletuksena käyttämään Xfce:tä. Debian vaihtoi takaisin Gnomeen sen versiossa 3.14. Gnome 3:n "classic mode" on myös käytössä Red Hat Enterprise Linux 7:stä lähtien.[36] Linus Torvalds vaihtoi takaisin Gnomeen, kun sille julkaistiin työkaluja kuten Frippery ja Gnome Tweak Tool, joilla työpöydän ominaisuuksia voi muuttaa.[37]

Perinteinen työpöytänäkymä palautettiin nimellä GNOME Classic versiossa 3.8, joka julkaistiin huhtikuussa 2013.[38][39] Tässä on käytössä perinteinen Applications-menu ohjelmien käynnistämiseen ja alapalkki, joka listaa käynnissä olevat ohjelmat ja mahdollistaa niiden välillä vaihtamisen.[40]

Thumb
GNOME Classic 3.12

Versiossa 3.20 Wayland-tuen katsottiin olevan riittävän hyvä yleiseen käyttöön.[41]

Versiossa 3.34 on korjattu useita suorituskykyyn vaikuttavia asioita ja tavoitteena on korjata auki olevia asioita 3.36:ssa.[42] Suurimpia suorituskykyyn vaikuttavia seikkoja ovat olleet kylmät pisteet (engl. cold spot) joissa se on ollut odottavana tekemättä mitään näytön päivittämisen sijaan.[42] Profiloinnilla on mitattu kokonaiskestoa käytetyn suoritusajan sijaan ongelmakohtien löytämiseksi.[42]

Versioon 40 suunniteltiin käyttöliittymämuutoksia, jotka tehtiin käyttäjätutkimuksien perusteella.[43] Uudessa suunnitelmassa aktiviteettien yleisnäkymä järjestää työtilat vaakatasoon ja niihin liittyy "fyysinen ominaisuus", jonka käyttäjät kokivat testeissä helpommaksi ymmärtää.[43] Järjestämällä työtilat vaakatasoon vapautuu pystysuunnassa liikkuminen yleiskuvassa ja sovellusvalikossa liikkumiseen.[43]

Remove ads

Arkkitehtuuri

Gnome on kirjoitettu pääasiassa C:llä GTK+-käyttöliittymäkirjaston avulla. GTK+:aa oli jo käytetty GIMP-kuvankäsittelyohjelmassa, mistä tulee myös sen nimi, GIMP ToolKit.

Gnome perustuu komponentteihin, jotka tuotetaan erillisissä ohjelmistoprojekteissa. Alla on luetteloitu osa näistä projekteista:

  • Bonobo – dokumenttien komponenttimalli.
  • GConf – tallettaa sovellusten asetukset.
  • gvfs – virtuaalinen tiedostojärjestelmä, joka helpottaa sovellusohjelmien tiedostonkäsittelyä.
  • Gnome Keyring – salausavainten ja tietoturvainformaation hallintakomponentti.
  • Gnome Translation Project – kääntää dokumentaation ja sovellukset eri kielille.
  • GTK+ – käyttöliittymäkomponenttikirjasto. Sisältää myös glib-, atk- ja Pango-alikomponentit.
  • Human Interface Guidelines (HIG) – käyttöliittymän yhtenäistämiseen tähtäävä ohjeistus.
  • LibXML – XML-tiedostojen käsittelykirjasto.
  • Mutter – Wayland- ja X Window System -ikkunointihallinta[44]

Myös seuraavat freedesktop.org:n teknologiat ovat tärkeä osa Gnomea:

GNOME Shell

GNOME 3:n GNOME Shellin käyttöliittymä:

Thumb
1
2
3
4
5
6
GNOME Shell yleiskuvatila
1
Aktiviteettinappi
2
Dash
3
Huomautusalue
4
Hakupalkki
5
Tilavalikko
6
Työtilaluettelo

GNOME Shellin termistöä:[45]

  • yläpalkki, vaakatasossa oleva palkki joka on pääasiallinen kohta toimintoihin pääsyyn
  • Dash, vasemmassa reunassa pystysuorassa oleva palkki, joka sisältää käynnissä olevat ja lempiohjelmat
  • aktiviteettinappi, nappi ja hot corner-ominaisuus, joka tuo yleiskuvatilan näytölle
  • sovellusvalikko, joka näyttää aktiivisena olevan ohjelman ja sisältää valikon liittyvistä toiminnoista
  • tilavalikko, jossa henkilökohtaiset asetukset ja istunnosta uloskirjautuminen
  • työtilaluettelo, oikeassa reunassa pystysuorassa oleva valikko, joka näyttää pienoiskuvat aktiivisista työtiloista (virtuaalityöpöytä)

Activities-ruutuun pääsee siirtämällä hiiren osoitin näytön vasempaan yläreunaan tai Super-näppäimellä (Super-näppäintä vastaa PC:n näppäimistössä Windows-näppäin). Tämän lisäksi käyttöliittymässä on vain Järjestelmä-valikko yläpalkin oikeassa yläkulmassa (joka on ulkonäöstään huolimatta vain yksi painike) ja mahdollisesti kellonaika.[46] Ikkunoiden välillä vaihtaminen onnistuu Super+Tab ⇆ -näppäinyhdistelmällä.[47]

Remove ads

Sovellukset

Seuraavassa listassa on luetteloitu tärkeimpiä GNOME:n mukana toimitettavia sovellusohjelmia:[48]

GNOME Office

GNOME:lle ei ole virallista toimisto-ohjelmapakettia, mutta eräiden toimisto-ohjelmien kokoelmasta käytetään sitä nimeä:[58][59]

Useissa Gnomea käyttävissä Linux-jakeluissa on mukana myös Calligra Suite ja LibreOffice.

Tuki

Sovelluksien tekoa varten projekti on julkaissut myös Vala-ohjelmointikielen.[60][61]

Julkaistut versiot

GNOMEn julkaisuista parillisella numerolla olevat ovat loppukäyttäjille tarkoitettuja vakaita versioita kun taas parittomat julkaisut ovat kehitysversioita.[62] Versionumeroinnissa käytetään kolmea numeroa major.minor.micro: vakaissa julkaisuissa minor-versiota muutetaan suurien muutoksien yhteydessä ja micro-versiota muutetaan pienempien yhteensopivien versioiden julkaisussa.[62] Kehitysversioissa micro-version muutos voi sisältää ohjelmointirajapinnan muutoksia.[62] Esimerkiksi 2.3 tai 3.11 ovat kehitysversioita ja 3.34.1 pienempi päivitysversio.

Syyskuussa 2020 ilmoitettiin versionumeron hyppäyksestä ja muutoksesta numerointiin: 3.38:n jälkeen julkaistaan GNOME 40, jota seuraavat pistejulkaisut 40.1, 40.2, 40.3..[63] Vuonna 2021 julkaistaan versio 41.[63]

Lisätietoja Versio, Julkaistu ...
Remove ads

GNOME OS

Thumb
GNOME-käyttöjärjestelmä, jossa on käytössä lisäkehitysohjelmistoja.

GNOME OS on käyttöjärjestelmä, joka on suunniteltu tarjoamaan virtaviivainen, konttikeskeinen alusta, joka toimii sekä kokeellisena testialustana että esittelynä GNOMEn käyttöliittymälle ja sovellusekosysteemille.

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads