Golanin kukkulat
Lähi-idässä sijaitseva ylänkö From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Golan, Golanin kukkulat tai Golanin ylänkö (arab. مرتفعات الجولان, Murtafa‘āt al-Jawlān, hepr. רמת הגולן, Ramat ha-Golan)[1] on Lähi-idässä sijaitseva laaja ylätasanko. Kansainvälisen lain silmissä alue on osa Syyria.[2] Alue rajoittuu etelässä Jarmuk-jokeen, lännessä Gennesaretinjärveen ja Hulanlaaksoon, pohjoisessa Anti-Libanon-vuoristoon ja Hermonvuoreen sekä idässä vadi Ruqqadiin. Israel miehitti kaksi kolmasosaa alueesta vuoden 1967 kuuden päivän sodassa, ja de facto liitti alueen itseensä vuonna 1981. Kansainvälinen yhteisö ei tunnusta valtausta, vaan pitää aluetta edelleen osana Syyriaa[3].Vuonna 2024 Israel miehitti alueen lopun kolmanneksen. Ainoastaan Yhdysvallat ja Israel pitävät aluetta osana Israelia.[4] Historiallisesti alue on ollut tunnettu Vanhan testamentin Baasanina, jossa oli hyvät laitumet ja jossa kasvatettiin lampaita, vuohia ja härkiä.[5]
Remove ads
Maantiede
Ylätasangon länsireunalta on näköala yliseen Jordaninlaakson sekä Gennesaretinjärvelle. Hermonvuorelta avautuu näköala Syyriaan idässä, Libanoniin lännessä ja Jordaninlaaksoon yläosiin etelässä. Hermonvuori on Anti-Libanonin vuoriston eteläisin vuori ja näkyy laajalti Palestiinassa.[5]
Historia
Varhainen historia
Vanhan testamentin aikana alue tunnettiin Basanina. Basanissa sijaitsi Golanin kaupunki, joka kuului Manassen heimolle.[5] Golanin kaupunki on joskus yhdistetty Saham al-Jawlanin kylään alueen itäpuolella Syyriassa[6][7], joskin myös muita mahdollisia paikkoja on ehdotettu. Kaupungin nimi laajeni myöhemmin käsittämään laajemman alueen. Alueena Golanista puhuu ensimmäisenä Josephus.[7] Alue ulottui pohjois-eteläsuunnassa Hermonilta Jarmuk-jokeen ja länsi-itäsuunnassa länsireunalta noin 25 kilometriä itään. Israelilaisten tunkeutuessa Luvattuun maahan Hermonvuori oli rajana valloituksille pohjoisessa.[5] Hellenistisell kaudella Golan tunnettiin nimellä Gaulanitis (Γαυλανῖτις).[6] Golanin alue oli tärkeä viljantuottaja Rooman valtakaudella. Golanin vilja kuljetettiin Ala-Galilean läpi Akkon satamakaupunkiin.[5] Bysantin valtakunnan kaudella Golan oli osa Palaestina Secundaa ja se oli ghassanidien vaikutusaluetta.[6]
Golanin kautta kulkivat valtatiet, jotka yhdistivät Damaskon, Haasorin, Gennesaretinjärven, Beet-Seanin ja Jisreelin tasangon. Näiden reittien varrelle rakennettiin lukuisia linnoituksia sekä puolustustarkoituksiin, että kaupankäynnin turvaamiseksi.[5]
Muslimit valtasivat alueen Šurahbilin johdolla ja myöhemmin siitä tuli yksi Damaskoksen alaisista piirikunnista. Piirikunnan keskus oli alkujaan Banias (Caesarea Philippi). Myöhemmin alueen keskukseksi muodostui Kuneitra, joka sijaitsi Damaskoksesta Tiberiakseen kulkevan tärkeän tien varrella. Seudun väestö muodostui useista eri uskonnollisista ja etnisistä ryhmistä. Hermoninvuoren juurella oli druusilaisia ja šiialaisia kyliä. Muulla alueella oli aloilleen asettuneita arabipaimentolaisia, sekä seudulle siirrettyjä tšerkessien ja turkmeenien kyliä.[6]
Ranskan mandaattialue
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1920 Ranska sai Kansainliitolta Syyrian mandaattialueekseen. Golanin kukkulat oli osa Ranskan mandaattialuetta.[8]
Kuuden päivän sota ja Jom kippur -sota
Israel valloitti Golanin kukkuloiden alueen Syyrialta kuuden päivän sodan loppupuolella vuonna 1967. Suurin osa alueella asuneista arabeista pakeni alueelta sodan aikana. Sodan jälkeen perustettiin tulitaukolinja, ja alue jäi Israelin haltuun. Lähes välittömästi alueelle alkoi muuttaa juutalaisia siirtolaisia. Syyria yritti valloittaa alueen takaisin Jom kippur -sodassa vuonna 1973, mutta yllätyshyökkäyksestä ja israelilaisten raskaista tappioista huolimatta syyrialaisten hyökkäys pysäytettiin. Molemmat maat sopivat tulitauosta vuonna 1974, ja siitä lähtien tulitaukoa valvomassa on ollut Yhdistyneiden kansakuntien tarkkailijoita tulitaukolinjalla.[9]
Golanin kukkulat strategisesta näkökulmasta
Israel liitti Golanin ylängön itseensä vuonna 1981, mutta liitoksella ei ole kansainvälistä tunnustusta. Alueen strateginen merkitys on suuri. Syyrian pääkaupunki Damaskos sijaitsee vain 60 kilometrin päässä pohjoiseen Golanin kukkuloilta. Golanilta käsin on helppo tarkkailla mahdollisia Syyrian armeijan liikkeitä ja alue muodostaa myös maantieteellisen esteen mahdolliselle syyrialaishyökkäykselle. Alue on myös tärkeä vesihuollon kannalta: se tuottaa noin kolmasosan Israelin juomavedestä.[9]
Rauhanneuvottelut
Syyria on asettanut Golanin kukkuloiden palauttamisen rauhansopimuksen ehdoksi. Yhdysvaltojen välittämien rauhanneuvottelujen aikana vuonna 1999 Israel oli valmis palauttamaan suurimman osan alueesta, mutta se halusi pitää rajan muutama sata metriä Gennesaretinjärvestä itään turvatakseen tämän vesilähteensä. Syyria taas vaati Israelia perääntymään kokonaan vuoden 1967 rajojen taakse. Israel ja Syyria kävivät neuvotteluja turkkilaisten välittäjien kautta myös vuonna 2008, mutta ratkaisua kiistaan ei syntynyt tuolloinkaan.[9]
2010-luvulta alkaen
Syyrian sisällissodan aikana vuodesta 2013 lähtien Syyrian armeija ja sitä vastustavat kapinalliset kävivät taisteluja Golanin kukkuloiden rajanylityspaikoista. Myös Israelin armeijan asemat joutuivat ajoittain tulituksen kohteiksi ja armeija vastasi tuleen.[10] Syyrian kapinalliset ottivat ajoittain Yhdistyneiden kansakuntien tarkkailijoita panttivangeiksi.[11] Syyrian hallituksen joukot valtasivat Golanin kukkuloiden vastaiset alueet heinäkuussa 2018.[12]
Vuonna 2019 Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin hallinto antoi Israelin miehitykselle tunnustuksensa ainoana valtiona maailmassa[13][14]. Vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen valittu presidentti Joe Biden ei perunut tätä linjausta.[15]
Syyrian presidentti Bašar al-Assadin hallinnon romahtaessa 8. joulukuuta 2024 Israel miehitti myös Yhdistyneiden kansakuntien joukkojen aikanaan valvoman Golanin kukkuloiden rajavyöhykkeen.[16]
Remove ads
Väestö
Golanin kukkuloiden asukasluku on noin 50 000 ja alue kuuluu Israelin harvimmin asuttuihin alueisiin. Juutalaiset siirtolaiset muodostavat asukkaiden vähemmistön. Heitä on alueella Israelin tilastokeskuksen mukaan 20 500. Juutalaiset asuvat alueen ainoassa kaupungissa Katzrinissa, sekä kibbutseilla ja mošaveilla eri puolilla Golania.[17] Juutalaisia siirtokuntia on kaikkiaan yli kolmekymmentä.[9] Golanin kukkuloiden druusit asuttavat pääasiassa Masaden, Ein Qiniyyen, Majdal Šamsin ja Buqatan kyliä Golanin koillisosassa. Suurin osa druuseista ei ole ottanut vastaan Israelin kansalaisuutta. Golaniin kuuluu myös yksi alaviittien asuttama kylä Ghajar lähellä Libanonin vastaista rajaa.[17]
Talous
Golanin kukkuloilla on kibbutseja, Golanin kukkuloiden viinitehdas sekä vesipullottamo. Golanin kukkuloiden pohjoisosassa on laskettelukeskus Hermonvuorella.
Katso myös
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads