Hajautettu levyjärjestelmä

Hajautettu levyjärjestelmä on yleiskäsite ohjelmistoille, jotka välittävät tiedostoja ja hakemistoja tietokoneiden välillä.

Nämä levyjärjestelmät eivät jaa lohkokohtaista levytietoa vaan käyttävät verkkoprotokollaa ja kohdejärjestelmän tiedostojärjestelmä käsittelee lohkokohtaisen tallennuksen.

Eräitä protokolliin liittyviä haasteita ovat käyttäjäoikeuksien hallinta eri tietokoneiden välillä (jotka voivat käyttää eri käyttöjärjestelmiä ja tiedostojärjestelmiä) sekä suorituskyky.

Uudempia kehityssuuntauksia ovat hajautetut rinnakkaiset tiedostojärjestelmät jotka voivat jakaa tiedostot osissa useille eri tietokoneille. Näitä voidaan käyttää suurteholaskennassa (HPC) supertietokoneissa.

Yksi ensimmäisistä hajautetuista levyjärjestelmistä oli Apollo Computerin Domain/OS käyttöjärjestelmässä.^[1]

Esimerkkejä ovat:

• Network File System (NFS), Sun Microsystems
• 9P, Bell Labs
• SMB/CIFS, IBM, Microsoft
• Andrew File System (AFS), Carnegie Mellon -yliopisto
  • OpenAFS, IBM
  • Coda
  • InterMezzo
• DCE Distributed File System (DCE/DFS), AFS:stä kehitetty versio, nykyään Open Software Foundation hallinnassa^[1]
• Distributed File System (DFS), Microsoft
• Remote File Sharing (RFS), AT&T
• OrangeFS^[2]
• xFS, Berkeley

NFS on tunnetuimpia Unix ja Linux -ympäristöissä käytetyistä.^[3]

Hajautettu tiedostojärjestelmä

Hajautettujen tiedostojärjestelmien vaatimuksiin kuuluvat läpinäkyvyys, vikasietoisuus ja skaalautuvuus.^[4] Näistä esimerkkejä ovat:^[4]

• HDFS (Hadoop DFS, Apache Hadoop)
• MooseFS
• iRODS
• Ceph
• GlusterFS
• Lustre^[5]

Katso myös

• Jaettu levyjärjestelmä