Hattula
kunta Kanta-Hämeen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Hattula on kunta Kanta-Hämeen maakunnassa eteläisessä Suomessa. Kunnassa asuu 9 348 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 427,40 km², josta 69,6 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 26,13 asukasta/km².
Hattulan naapurikuntia ovat Hämeenlinna sekä Pirkanmaan puolella sijaitsevat Pälkäne ja Valkeakoski. Ennen vuoden 2009 alussa toteutettua Hämeenlinnan suurta kuntaliitosta naapurikuntia olivat edellisten lisäksi Hauho, Kalvola, Renko ja Tammela. Hattulaan yhdistettiin vuonna 1971 Tyrvännön kunta, jonka pohjoisosa liitettiin kuitenkin vuonna 1978 Valkeakoskeen.
Hattula tunnetaan erityisesti pitkästä historiastaan merkittävänä varuskuntapaikkakuntana sekä kirkkohistoriallisena pyhiinvaelluskohteena. Siellä sijaitseva koko historiallisen Hämeen vanhin kirkko, Hattulan Pyhän Ristin kirkko, toimi jo keskiajalla merkittävänä pyhiinvaelluskohteena.
Remove ads
Historiaa
Alueella, jossa nykyisin toimii Panssariprikaati, on vieraillut vuosisatojen aikana useita kuninkaallisia ja keisarillisia vieraita tarkastamassa sotaväkeään kuten Ruotsin kuningas Kustaa III ja Kustaa IV Adolf.[9]
Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Parolannummella vuonna 1819.[10] Vuonna 1863 Hattulaan suuntautuneella matkallaan keisari Aleksanteri II antoi kieliasetuksen, jolla suomen kieli nostettiin tasaveroiseksi ruotsin kielen kanssa. Aleksanteri II tapasi senaattori Johan Vilhelm Snellmanin Parolassa.[11] Parolan leijona -muistomerkki pystytettiin tapaamisen kunniaksi vuonna 1868.[12] Tämän tapahtuman kunniaksi Hattulan kunta on julistautunut suomen kielen kunnaksi.
Hattulassa sijaitsee myös 2016 käyttöön otettu monitoimirakennus Juteinikeskus, jossa sijaitsee esimerkiksi alakoulu, liikuntasali ja kouluravintola. Juteinikeskus edustaa uudenlaista opetuskulttuuria muun muassa avoimine oppimisympäristöineen, sähköisine opetusmateriaaleineen sekä henkilökohtaisine päätelaitteineen.[13] Juteinikeskus on nimetty Hattulassa syntyneen kirjailija Jaakko Juteinin mukaan.[14] Juteinia pidetään Suomen ensimmäisenä kirjailijana.[14]
Remove ads
Kunnan elinkeinot ja koulutus
Hattulan kunnan ylivoimaisesti suurin työnantaja on kuntaan sijoitettu Panssariprikaati, jossa työskentelee noin 600 henkeä. Muita tärkeitä työnantajia ovat muun muassa kunta sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Hattulan kunnan työttömyysaste on noin 7,4 prosenttia[15] (2017). Kunnassa toimii myös vapaaehtoinen palokunta Hattulan VPK, jolla on sekä auto- että venekalustoa.
Kunnassa toimii viisi alakoulua: Juteinin, Lepaan, Nihattulan, Parolan ja Pekolan koulut. Tämän lisäksi kunnan keskustassa Parolassa toimivat Parolan yhteiskoulu ja Parolan lukio. Parolan lukio aloitti uusissa kampusmaisissa tiloissa kunnan keskustaajamassa syksyllä 2020.[16]
Remove ads
Väestönkehitys
Oheisessa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2023 lopussa Hattulassa oli 9 371 asukasta, joista 7 054 asui taajamissa, 2 230 haja-asutusalueilla ja 87:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Hattulan taajama-aste on 75,3 %. Hattulan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[18]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. [18] Vuonna 2016 määritellyistä taajamista Lepaa lakkasi olemasta taajama vuoden 2017 taajamarajauksessa.
Seurakunnat
.jpg)
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hattulassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hattulan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[20]
Helluntaiseurakunta Hattulan Kotikirkko järjestää aktiivisesti toimintaa ja pitää hyvän tahdon kirpputoria omalla helluntaikirkollaan Mierolassa.[21]
Remove ads
Liikenneyhteydet
.jpg)
Kunnan kautta kulkevat tärkeimmät tieyhteydet ovat valtatie 3 ja kantatie 57. Kunnan keskustaajaman Parolan kautta kulkee myös Suomen päärata, jolla kulkevista junista osa pysähtyy myös Parolassa. Lisäksi kunnan alueella kulkee myös Vanajaveden vesireitti, jota pitkin pääsee esimerkiksi Hämeenlinnaan tai Tampereelle.
Kylät ja taajamat
.jpg)
Hakimäki, Halkorpi, Hurttala, Hyrvälä, Ihalempi, Jokivarsi, Kalkkonen, Katinala, Kerälä, Kivijoki, Koski, Kouvala, Kärsälä, Leiniälä, Lepaa, Lusi, Mervi, Metsänkylä, Mierola, Nihattula, Nummi, Parola, Parolannummi, Pekola, Pelkola, Peltokylä, Pyhälahti, Rahkoila, Retula, Saari, Sattula, Siukola, Takajärvi, Tenhiälä, Valtee, Ventola, Vuohiniemi.
Tunnettuja hattulalaisia
- Eija-Liisa Ahtila, professori, taiteilija, ohjaaja
- Timo Alakotila, taiteilijaprofessori, säveltäjä
- Mikko Alkio, lakimies, poliitikko
- Osmo Anttila, kaupunginjohtaja
- Margit Eskman, pääjohtaja, kansanedustaja
- Carl Gustaf von Essen, pappi
- Enoch Furuhjelm, asessori[22]
- Irwin Goodman, laulaja, säveltäjä
- Axel Fredrik Granfelt, pappi, valtiopäivämies
- Gustaf Fredrik Gejtel, senaattori
- Eino Grönholm, kansanedustaja
- Birgit Gyllenbögel, kirjailija
- Ben Walter Heikel, valtionpomologi, opettaja
- Ludvig Fredrik Heimbürger, kartanonomistaja[22]
- Hannu Hämäläinen, yleisurheilija
- Jaakko Juteini, kirjailija, suomalaisuusmies
- Arto Järvelä, kansanmuusikko
- Kustaa Järvinen, everstiluutnantti
- Mika Järvinen, jääkiekkomaalivahti
- Alfred Oswald Kairamo, kasvitieteilijä, poliitikko
- Niko Kapanen, jääkiekkoilija
- Väinö Kamppuri, taidemaalari
- Kauko Kare, toimittaja
- Risto Kare, kenraalimajuri
- Antti Kerälä, jääkiekkoilija
- Erkki Kivimäki, suurlähettiläs
- Timo Koivu, Mannerheim-ristin ritari
- Ritva Kovalainen, taiteilijaprofessori, valokuvataiteilija
- Georg Carl Fridolf Kuhlefelt, juristi, pormestari
- Liisa Lauerma, lastenkirjailija
- Silene Lehto, runoilija
- Erkki Lehtonen, teollisuusneuvos
- Leila Lotti, yritysjohtaja, kirjailija
- Aino Mattila, teatterinjohtaja, näyttelijä
- Antti Miettinen, jääkiekkoilija
- Heikki Mikkola, everstiluutnantti
- Bengt Mårteninpoika, linnan vuoti, käräjätuomari
- Lauri Nakari, teollisuusneuvos
- Torsten Fredrik Zacharias Nordenwan, valtiopäivämies
- Jukka Oas, EU-johtaja
- Eero Ojanen, filosofi, toimittaja ja kirjailija
- Armas Perksalo, yritysjohtaja, everstiluutnantti
- Bror Pehr Markus Peterson, senaatin prokuraattori, senaattori
- Pentti Pietilä, jääkiekkoilija
- L. A. Puntila, historioitsija ja poliitikko
- Martti Pura, ministeri, kansanedustaja, kunnanjohtaja
- Regina Rask, kirjailija, toimittaja
- Raili Rytkönen, kirjailija, historian tutkija
- Henrik Erland Salonen, koristemaalari
- Mauri Sariola, kirjailija
- Eevert Simola, professori, kirjailija
- Yrjö Sirola, opettaja ja poliitikko
- Yrjö Soini, kirjailija, toimittaja
- Axel Solitander, pääkonsuli, ministeri
- Edvard Robert Standertskjöld, vapaaherra, valtiopäivämies
- Sten Sture vanhempi, Ruotsin valtionhoitaja[22]
- Benjamin Sulin, pappi, valtiopäivämies
- Kaarina Suonio, poliitikko
- Arvid Henrikinpoika Tavast, jalkaväen päällikkö
- Esko Tie, jääkiekkoilija
- Hannu Toivonen, jääkiekkomaalivahti
- Juha Toivonen, jääkiekkomaalivahti
- Ingeborg Tott, Hämeen linnan päällikkö[22]
- Klaus Åkenpoika Tott, Suomen käskynhaltija[22]
- Åke Yrjänänpoika Tott, Hämeen linnan päällikkö[22]
- Ismo Valkoniemi, kirjailija, toiminnanjohtaja
- Saimi Vuolle, näyttelijä, puvustaja
- Magnus Wegelius, olympiamitalisti
- Fredrika Wetterhoff, pedagogi
- Karl Gustaf Wetterhoff, kirjailija, toimittaja
Remove ads
Politiikka
Vuoden 2025 kuntavaaleissa valittiin 31 kunnanvaltuutettua. Vuoden 2025 kuntavaaleissa kokoomus oli suurin puolue 29.8 prosentin äänimäärällä. SDP sai 19.5 prosenttia, keskusta 12.6, perussuomalaiset 11.6, vasemmistoliitto 10.5, kristililsdemokraatit 6.0, huomisen Hattula yhteislista 6,0 ja vihreät 4.1. Kokoomuksella on kymmenen kunnanvaltuutettua, SDP:llä kuusi, keskustalla neljä, perussuomalaisilla neljä, vasemmistoliitolla kolme, kristillisdemokraateilla yksi, huomisen Hattulan yhteislistalla kaksi ja vihreillä yksi.[23]
Hattulan kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii kokoomuksen Ellen Rydbeck.[24]
Hattulassa toimii myös nuorisovaltuusto.[25]
Hattulan kunnanjohtajana toimii Pekka Järvi. Hänet valittiin virkaan syyskuussa 2021, mutta hän oli toiminut edellisen kunnanjohtajan Katariina Koiviston viransijaisena elokuusta 2020.[26]
Kunnallispoltiiikan historiaa
Hattula on julistautunut suomen kielen kunnaksi, koska Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II nosti suomen kielen ruotsin kielen rinnalle Parolannummella vuonna 1863. Aleksanteri II tapasi senaattori Johan Vilhelm Snellmanin keisaria varten rakennettuun tilapäiseen saliin. Tapaamisen aikana Snellman esitti ehdotuksensa suomen kielen aseman vahvistamisesta viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle.[27]
Tyrväntö yhdistyi Hattulaan vuonna 1971, koska Tyrvännöstä muodostui muuttotappiokunta. Tyrvännön talous oli vielä kunnossa, mutta tulevaisuuden näkymät olivat heikot. Kuntaliitos teki Hattulasta turvallisen kokoisen. Mälkiäisten, Tykölän ja Uskilan kylät siirrettiin osaksi Valkeakoskea vuonna 1979.[28][29]
Vuonna 2006 Hattula jäi pois Hämeenlinnan seudun kuntaliitoshankkeesta. Hattula torjui kuntaliitoksen Hämeenlinnan kanssa toistamiseen vuonna 2007. Hattula luovutti maita Hämeenlinnalle vuonna 2009, jotta Kalvolalla oli suora maayhteys Hämeenlinnan kanssa.[30][31][29]
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | ||||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | ||||||||
| SDP | Kok. | Kesk. | SKDL Vas. |
LKP | SKL KD |
SMP PS |
Vihr. | Muut | ||
| 1976 | 10 | 7 | 5 | 3 | 1 | 1 | -- | -- | 82,4 % | |
| 1980 | 10 | 7 | 5 | 2 | 1 | 1 | 1 | 83,9 % | ||
| 1984 | 11 | 8 | 6 | 1 | -- | 1 | 78,8 % | |||
| 1988 | 13 | 12 | 5 | 2 | 2 | 1 | -- | 76,2 % | ||
| 1992 | 14 | 10 | 6 | 2 | 2 | 1 | -- | -- | 75,1 % | |
| 1996 | 11 | 12 | 7 | 2 | 2 | 1 | 66,3 % | |||
| 2000 | 11 | 12 | 10 | 1 | 1 | -- | 60,0 % | |||
| 2004 | 10 | 8 | 5 | 1 | 1 | 10a | 63,1 % | |||
| 2008 | 10 | 13 | 4 | 1 | 2 | 1 | 4a | 62,6 % | ||
| 2012 | 9 | 10 | 8 | -- | 1 | 6 | 1 | 62,8 % | ||
| 2017 | 9 | 10 | 6 | 2 | 3 | 2 | 3 | 61,1 % | ||
| 2021 | 6 | 9 | 4 | 2 | 2 | 7 | 1 | 2b | 56,7 % | |
| 2025 | 6 | 10 | 4 | 3 | 1 | 4 | 1 | 2 | 57.2% | |
| a Hattulan Sitoutumattomat b Huomisen Hattula | ||||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus & Oikeusministeriö[32] | ||||||||||
Remove ads
Nähtävyyksiä
.jpg)
.jpg)
Hattulan keskeisimmät nähtävyydet perustuvat kunnan pitkään historiaan kirkollisena pyhiinvaelluskohteena sekä Parolannummen varuskunnan sijaintipaikkana.
Varhaisemmasta asutuksesta alueella kertovat paitsi rautakautinen Tenholan linnavuori, myös lukuisat arkeologiset löydöt. Myös Historiallinen Hämeen Härkätie (yhdystie 2855) kulkee kunnan alueella kappaleen matkaa Kivijoen ja Kouvalan kylissä.
Evankelisluterilaisia kirkkoja on kunnassa kolme: keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, 1850-luvulla rakennettu Hattulan uusi kirkko sekä Suotaalassa 1700–1800-lukujen vaihteessa rakennettu Tyrvännön kirkko. Näiden lisäksi kunnan keskustaajamassa toimii myös helluntaiseurakunta Kotikirkko.
Pitkää kartanokulttuuria Hattulassa edustavat Ahlbackan, Ellilän, Metsänkylän, Lepaan, Lahdentaan, Suontaan ja Vesunnin kartanot. Vesunnin kartano oli Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan yksityisomaisuutta.[22]
Hattulassa ovat muun muassa Mierolan silta sekä Lepaan puutarhaoppilaitos, jonka yhteydessä sijaitsee myös ainutlaatuinen viinitila myymälöineen.[33][34]
Hattula on suuri golfpitäjä. Siellä sijaitsee kaksi golfkenttää, kolme multigolfkenttää, viisi frisbeegolfkenttää ja kaksi minigolfkenttää. Hattula Golfissa on myös suuri golf-outletmyymälä sekä golfsimulaattori.[35]
Parolan varuskunnassa toimii Panssariprikaati. Varuskunnan lähistöllä ovat myös panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa esittelevä Panssarimuseo.
Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n 29. heinäkuuta 1863 Parolannummelle tekemän vierailun muistoksi pystytetty patsas, jossa on kuulaa käpälässään pitelevä leijona. Sama aihe toistuu Panssarikoulun lipussa. Patsaan suunnitteli Andreas Fornander. Yli viisimetrinen muistomerkki sijaitsee varuskunnan harjoituskentän etelälaidassa.
Hattulaan 2016 valmistunut Juteinikeskus on myös nähtävyys aaltomaisine muotoineen. Keskus on suunniteltu uudenlaista opetuskulttuuria mukaillen avoimine oppimisympäristöineen ja monipuolisine digitaalisine mahdollisuuksineen[36]. Suuri rakennus lämmitetään ekologisesti maalämmöllä.[37]
Remove ads
Kulttuuri
Murre
Hattulan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[38]
Ruokakulttuuri
Hattulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla uutispuuro ja ohraryynipuuro.[39]
Virkistys
Hattulan alueella sijaitsevia useita retkeily- ja virkistyskohteita ovat muun muassa Tenholan linnavuori sekä Hattulan harjureitti.[40]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads