Heteroosi

Heteroosi (risteytyselinvoima) on heterotsygoottisilla yksilöllä toisinaan ilmenevä parempi elinvoimaisuus. Se johtuu yksilön suotuisasta geeniyhdistelmästä. Monet yksilön kannalta edulliset alleelit dominoivat tällöin haitallisempia, resessiivisiksi jääviä alleeleja ja haitalliset ominaisuudet peittyvät (positiivinen epistasia).

Merkitys tuotannon tehostamisessa

Heteroosia hyödyntämällä saadaan suurempia kananmunia.

Yhdysvalloissa kehitetty hybridimaissi on heteroosin hyväksikäytön vanhimpia ja laajimpia sovelluksia. Maissin heterotsygoottisuus mahdollisimman monen geenin osalta varmistetaan kaksoisristeytyksellä. Suomessa vastaavanlaista menetelmää on käytetty muun muassa sokerijuurikkaan viljelyssä.

Eläimiinkin perustuvaa tuotantoa voidaan tehostaa heteroosilla. Suomessa näin tehdään yleisesti muun muassa kanojen lihan- ja munantuotannossa. Jalostuskanaloissa selvitetään parhaat risteytykset ja tuotetaan niiden poikaset. Poikaset myydään kanankasvattajille. Hybridikanat tuottavat enemmän munia (n. 10 %) ja kasvavat isommiksi kuin kanat, joihin heteroosia ei sovelleta.

Heteroosi ei ole pysyvää jalostusta, sillä sen vaikutus heikkenee seuraavissa sukupolvissa. Myönteisten alleeliparien määrä vähenee, sillä alleelit yhdistyvät sattumanvaraisesti ja homotsygoottien määrä lisääntyy.

Lähteet

• Tast, Johan ym.: Lukio 4, Koulun biologia: Solubiologia ja biotekniikka, s. 86–88. Otava, 1999. ISBN 951-1-15670-5
• Heteroosi ja additiivinen perimä Virtuaaliammattikorkeakoulu. amk.fi. Viitattu 6.10.2007.^{[vanhentunut linkki]}