Honoré d’Urfé

Honoré d'Urfé (s. 11. helmikuuta 1567 Marseille, Ranska – 1. kesäkuuta 1625 Villefranche-sur-Mer, Ranska^[1]) oli ranskalainen barokkityyliä edustava kirjailija. Hän ihannoi yksinkertaisia tapoja, paratiisillista viattomuutta ja idylliä^[2].

Honoré d'Urfé.

D'Urfén vanhemmat menivät naimisiin vuonna 1554 ja saivat kaksitoista lasta. Vaikka perhe kuului aatelistoon, he olivat vähävaraisia ja Honoré liittyi 13-vuotiaana Maltan ritarikuntaan. Vanhempiensa toivomuksesta hän kuitenkin palasi perheen Château de la Bastie d'Urfé -linnaan ja meni jesuiittojen kouluun. Kaksikymmenvuotiaana veljensä kanssa hän liittyi Ranskan uskonsotien aikana katolisten joukkoihin. Hän jäi kahdesti vangiksi, Feursissa sekä Montbrisonissa. Henrik IV:n voiton jälkeen hän asui Savoijissa veljensä vaimon, Diane de Châteaumorandin, kanssa vuonna 1600. Hän kuoli sairastuttuaan Villefranche-sur-Merissä 1. kesäkuuta 1625.^[1]

L'Astrée

D'Urfén tunnetuin teos on viisiosainen paimenromaani L'Astrée, joka oli aikanaan ihailtu teos. Ranskassa se perusti niin sanotun presiöösin kirjallisuuden.^[2] Astréen esikuvina ovat olleet espanjalainen ja italialainen paimenrunous, lähimpänä Jorge de Montemayorin Diane, mutta d'Urgé valitsi kertomilleen tapahtumille näennäishistoriallisen kehyksen, merovingien ajan, ja pyrki luomaan hivenen realismia niihin rakkaudenkuvailuihin, jotka täyttävät aikakauden romaanit. Romaanin teki suosituksi myös Ranskan ulkopuolella sen henkilöhahmojen puheessaan käyttämä tunteellinen, koristeellinen tyyli, keskustelujen hienostunut kohteliaisuus.^[3]