Hyönteiskato

Hyönteiskato tarkoittaa hyönteisten määrän vähenemistä ja hyönteislajien sukupuuttoa. Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan saksalaisten luonnonsuojelualueiden lentävien hyönteisten määrä on vähentynyt yli 75 prosenttia viimeisen 25 vuoden aikana. Suomessa samanlaista hyönteisten joukkokatoa ei ole havaittu, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa on havaittu mehiläiskatoa ja monet päiväperhoset ovat taantuneet voimakkaasti Etelä-Englannissa.^[1]

Mehiläiskannat ovat romahtaneet Yhdysvalloissa jopa 30 prosentilla viime vuosina. On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että tuholaishyönteisten torjuntaan käytetyt neonikotinoidit aiheuttavat mehiläisten joukkotuhoa. Myös rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatilla on haitallisia vaikutuksia mehiläisten keskushermostoon jo tavanomaisilla pitoisuuksilla^[2]. Harvardin yliopiston tutkijoiden mukaan neonikotinoidit eivät hajoa luonnossa aineen valmistajien esittämällä nopeudella. Lisäksi ne leviävät käsitellyistä kasveista mehiläisten ja siitepölyn mukana myös lähistön käsittelemättömiin kasveihin. Mehiläiset kuljettavat neonikotinoidia sisältävää siitepölyä myös pesäänsä, jossa se leviää muihin mehiläisiin.^[3]

Lokakuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan hyönteiskadolla voi olla aiemmin ymmärrettyä laajempia vaikutuksia, koska monet eri hyönteissyöjät käyttävät samankaltaista ravintoa.^[4] Esimerkiksi surviaissääsket ovat monen pedon mieliruokaa, ja niiden kantojen romahtaminen voisi saada aikaan uudenlaisen ekokatastrofin.^[5][6]

Katso myös

• Kuudes joukkosukupuutto