Hyve
eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Hyve (m.kreik. αρετή, aretē; lat. virtus) on eettisesti ja moraalisesti arvokas luonteenpiirre. Hyve oli keskeinen käsite erityisesti antiikin moraalifilosofiassa eli etiikassa. Hyveen vastakohta on pahe.
Klassiset hyveet
- Katso myös: Aretē
Antiikin Kreikan neljä hyvettä olivat seuraavat:
- käytännöllinen viisaus (fronēsis, prudentia)
- rohkeus (thymoeides tai andreia, fortitudo)
- oikeamielisyys (dikaiosynē, iustitia)
- kohtuullisuus (sōfrosynē, temperantia)
Kristilliset hyveet
- Pääartikkeli: Kristilliset hyveet
Kristilliset hyveet koostuvat kolmesta teologisesta hyveestä ja neljästä kardinaalihyveestä. Teologiset hyveet ovat usko, toivo ja rakkaus. Ne on kuvattu pyhän Sofian (viisauden) tyttäriksi. Kardinaali- eli päähyveet ovat urhoollisuus, oikeudenmukaisuus, viisaus ja itsehillintä (eli kohtuullisuus). Lisäksi on usein listattu muita hyveitä: kärsivällisyys, lempeys, nöyryys, kuuliaisuus, kestävyys (hellittämättömyys), siveellinen puhtaus ja yksimielisyys. Usein hyveet visualisoidaan nuoriksi pitkäkaapuisiksi naisiksi, jotka taistelevat pahaa vastaan.[1]
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads