Jargon

Jargon (ransk. jargon [ʒaʀgɔ̃]; mongerrus, siansaksa) on jonkin ryhmän tai yhteisön ammatti- tai erikoiskieli. Jargonia tavataan esimerkiksi harrastusyhteisöjen kuten urheilulajin harrastajien parissa tai ammatti-ihmisten, kuten ohjelmoijien tai lääkäreiden, viestinnässä. Sanan alkuperäistä merkityksen tavoin sanalla jargon voidaan tarkoittaa myös vierasta, käsittämätöntä kieltä kieltä, siansaksaa.^[1]

Tämä artikkeli käsittelee ammatti- ja erikoiskieltä. Jargon on myös musiikkialbumi.

Erikoiskielenä jargon helpottaa asiantuntijoiden keskinäistä viestintää, kun pitkät ja hankalat termit voidaan korvata lyhyemmillä mutta alan piirissä silti täsmällisillä vastineilla. Yhteinen erikoissanasto voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toisaalta sulkea sanastoa tuntemattomat alakulttuurin tai tiedonsaannin ulkopuolelle. Keskiajalla muun muassa varkaiden salakieli oli ulkopuolisille vaikeaselkoista jargonia^[1]. Kapulakielisyys on lisääntynyt 2000-luvulla Suomessa esimerkiksi opetus- ja kasvatusalalla tekstimuotoisen viestinnän lisäännyttyä^[2].

Etenkin arkikielessä konsulttien tai poliitikkojen tyhjää täynnä olevaa, pätemistä korostavaa sanahelinää voidaan kutsua jargoniksi.^[1][3][1] Jotkut selväkielisten ilmaisujen sijaan käytetyt, teennäiseltä ja pöyhkeältä kuullostavat tyhjän työelämäjargonin ilmaisut tai yksittäiset sanat voivat valikoitua kielellisiksi inhokeisksi, monia kuulijoita ärsyttäviksi sanonnoiksi.^[3][4]

Puhuja voi käyttää jargonin kaltaista, tosiasioita piilottavaa kieltä myös puhuessaan perättömyyksiä, paskaa. Esimerkiksi Vladimir Putinin puhe Ukrainan hyökkäyssodasta erikoisoperaationa on esimerkki tällaisesta valehtelusta. Aina ei kuitenkaan ole selvää, kummasta on kyse. Yritysjohtajan irtisanomistilanteessa käyttämä kieli voi olla tietoisesti faktoja siloittelevaa tai se voi olla työntekijöiden arjesta vieraantunutta yritystalouden jargonin täyttämää vistintää.^[3]

Katso myös

• Nettislangi