Käärmeenkantaja

Käärmeenkantaja (lat. Ophiuchus, genetiivi Ophiuchi) on suurehko, mutta vaikeasti hahmotettava^[1] tähdistö Herkuleksen alla. Se näkyy Suomessa parhaiten alkusyksyllä tai loppukeväällä, tosin tähdistön eteläisimmät osat parhaimmillaankin vain hädin tuskin horisontin yläpuolella eteläisimmässä osassa maata. Käärmeenkantajassa on monia pallomaisia tähtijoukkoja.

Tämä artikkeli kertoo tähdistöstä. Käärmeenkantaja on myös Miljoonasateen albumi ja ajateltu uusi horoskooppimerkki.

Käärmeenkantaja
Latinankielinen nimi	Ophiuchus
Lyhenne	Oph
Genetiivi	Ophiuchi
Rektaskensio	17h
Deklinaatio	0°
Ala taivaasta	948 neliöastetta
Tähtien määrä (magnitudi < 3)	5
Kirkkain tähti	Alfa Ophiuchi (2,1 mag.)
Meteoriparvet	Ophiuchidit Toukokuun Ophiuchidit Theta Ophiuchidit
Naapuri- tähdistöt	Herkules Käärme Vaaka Skorpioni Jousimies Kotka
Näkyy leveysasteiden +80° ja −80° välillä Näkyy Suomessa parhaiten heinäkuussa
Infobox OK

Ekliptika kulkee tähdistön läpi, ja Aurinko on tähdistön alueella vuosittain marraskuun 29. päivästä joulukuun 17. päivään, mutta Käärmeenkantaja ei ole tavanomaisesti luettu Eläinradan 12 merkin joukkoon.

Käärmeenkantajan symboli

Tähtiä

• Rasalhague (α Ophiuchi) on Käärmeenkantajan kirkkain tähti +2,1 magnitudillaan.
• Vuonna 1604 lähellä θ Ophiuchia räjähti viimeisin Linnunradassa havaittu supernova. Sitä havainnoi erityisesti Johannes Kepler, jonka mukaan supernova myös tunnetaan.
• RS Ophiuchi on toistuva nova, jonka purkauksia on havaittu vuosina 1898, 1933, 1958, 1967 ja 1985. Tällöin sen kirkkaus on noussut +11,8 magnitudin minimistä helposti paljain silmin havaittavaan +4,8 magnitudiin.
• Barnardin tähti on Maata viidenneksi lähin tähti Auringon ja α Centaurin kolmoistähden jälkeen. Sen etäisyys on vain 5,98 valovuotta, mutta koska se on punainen kääpiö, jää sen kirkkaus +9,54 magnitudiin, mikä tekee siitä melko hankalasti löydettävän kohteen kaukoputkelle tai isolle kiikarille. Barnardin tähdellä on suurin tunnettu ominaisliike taivaalla. Tähden löysi E. E. Barnard vuonna 1916.

Syvän taivaan kohteita

• pallomaiset tähtijoukot M9, M10, M12, M14, M19 ja M62
• avonaiset tähtijoukot NGC 6633 ja IC 4665 tähdistön pohjoisosassa
• ρ Ophiuchi -sumu (IC 4604–4605), jossa on syntymäasteella olevia tähtiä
• epätavallinen kaksoisgalaksi NGC 6240

Horoskooppimerkki

Eläinradan merkit sellaisina kuin niitä käytetään muun muassa horoskoopeissa ovat saaneet nimensä tähdistöjen mukaan, jotka noin 2200 vuotta sitten sattuivat suunnilleen yhteen vastaavien merkkien kanssa. Ne vastaavat 30 asteen sektoreita tähtitaivaalla, vaikka itse tähdistöt ovat eri kokoisia. Ne on kuitenkin kiinteästi määritelty niin, että esimerkiksi Oinaan merkki alkaa aina kevätpäiväntasauksena, vaikka prekession vuoksi kevättasauspisteen ja sen mukaisesti myös Eläinradan merkkien asema suhteessa tähdistöihin on myöhemmin muuttunut. Tämän vuoksi jotkut ovat ehdottaneet, että Käärmeenkantaja pitäisi lisätä myös horoskooppimerkkien joukkoon; käärmeenkantajia olisivat marraskuun 29. − joulukuun 17. syntyneet henkilöt.^[2]