Käpy

Käpy on paljassiemenisen kasvin emikukinto.^[1][2] Paljassiemenisillä kasveilla on tavallisesti erilliset hedekukinnot eli hedekävyt ja emikukinnot eli emikävyt.^[1][3][4] Nimitys käpy viittaa näistä yleensä erityisesti emikäpyyn.^[1][2]

Tämä artikkeli kertoo paljassiemenisten kasvien kukinnoista. Katso myös Käpy (täsmennyssivu)‎

Käpy koostuu lapakosta eli kukintorangasta, jonka ympärillä on suomumaisia emilehtiä eli emisuomuja sekä havupuilla myös peitinsuomuja.^[5][4][6] Toisinaan näitä käpyjen osia kutsutaan kukiksi,^[5] mutta täsmällisesti määriteltynä paljassiemenisillä kasveilla ei ole kukkia.^[7] Monilla paljassiemenisillä kasveilla emisuomut tai peitinsuomut paksuuntuvat ja puutuvat käpysuomuiksi kävyn kypsyessä, mutta toisilla, kuten esimerkiksi havupuihin kuuluvilla katajilla (Juniperus), ne voivat muuttua meheviksi, ja muodostaa koppisiemenisten kasvien hedelmää muistuttavan mehevän kävyn.^[2]

• 
  Mäntykasveille tyypillinen puutunut käpy. Virginianmänty (Pinus virginiana).
• 
  Podokarpuskasveille tyypillinen mehevä käpy. Maorinpodokarpus (Podocarpus totara).
• 
  Käpypalmuihin kuuluvan Encephalartos transvenosusin käpyjä.
• 
  Gnetofyytteihin kuuluvan ikilehden (Welwitschia mirabilis) käpyjä.