Hertsi

Hertsi (tunnus Hz) on kansainvälisen yksikköjärjestelmän, eli SI-järjestelmän, mukainen taajuuden yksikkö.^[1] Yksikkö on nimetty saksalaisen fyysikon Heinrich Rudolf Hertzin mukaan tunnustukseksi hänen työstään sähkömagnetismin alalla.

Tämä artikkeli käsittelee taajuuden yksikköä. Hertsi on myös Helsingissä sijaitseva kauppakeskus.

Yksi hertsi tarkoittaa taajuutta, jossa jakson kesto (jaksonaika) on 1 sekunti.

Taajuuden f ja jaksonajan välillä vallitsee yhteys:

${\displaystyle f={\frac {1}{T}}}$,

missä T on jaksonaika. Koska yhden hertsin taajuudella jaksonaika on yksi sekunti, hertsi voidaan suureyhtälöissä esittää myös muodossa

${\displaystyle {\text{Hz}}={\frac {1}{\text{s}}}}$,

missä s on sekunti.

Historia

Hertsi-nimitys alkoi vakiintua vuonna 1930, jolloin IEC otti sen käyttöön.^[2] CGPM hyväksyi yksikön 30 vuotta myöhemmin SI-järjestelmän mukaiseksi yksiköksi, mutta vasta 1970-luvulla hertsi korvasi vanhan yksikön sykliä sekunnissa (engl. cycles per second, cps).

Kerrannaisyksiköt

Yksi hertsi on käytännön mittauksissa suhteellisen pieni taajuus, joten usein yksikön mukana käytetään kerrannaisyksikköä:

Kerroin	Nimi	Tunnus		Kerroin	Nimi	Tunnus
100	hertsi	Hz
101	dekahertsi	daHz		10−1	desihertsi	dHz
102	hehtohertsi	hHz		10−2	senttihertsi	cHz
103	kilohertsi	kHz		10−3	millihertsi	mHz
106	megahertsi	MHz		10−6	mikrohertsi	μHz
109	gigahertsi	GHz		10−9	nanohertsi	nHz
1012	terahertsi	THz		10−12	pikohertsi	pHz
1015	petahertsi	PHz		10−15	femtohertsi	fHz
1018	eksahertsi	EHz		10−18	attohertsi	aHz
1021	tsettahertsi	ZHz		10−21	tseptohertsi	zHz
1024	jottahertsi	YHz		10−24	joktohertsi	yHz

Tietotekniikassa käytetään usein megahertsejä (MHz, 1 000 000 hertsiä) ja gigahertsejä (GHz, 1 000 000 000 hertsiä) kuvaamaan tietokoneen komponenttien kellotaajuutta.

ULA-radiotaajuudet ilmoitetaan megahertseinä; ULA-asemien taajuudet ovat välillä 87,5–108 MHz.