Kenttäsairaala

Kenttäsairaala (sotilaslyhenne KS) on sairaala, joka sijaitsee usein sota- tai katastrofialueella.^[1][2][3][4] Kenttäsairaalassa hoidetaan usein akuutteja tapauksia, joita ei jostain syystä voida toimittaa pysyviin sairaaloihin. Kriisioloihin rakennetut kenttäsairaalat ovat usein ylikuormitettuja ja puutteellisesti varustettuja. Hoitajia ja lääkäreitä sekä varusteita ja lääkintätarpeita kuten verituotteita voi olla liian vähän suhteessa sairastuneiden, loukkaantuneiden tai haavoittuneiden määrään ja terveydentilaan. Alueen pysyvä terveydenhuollon rakenteet ja perusinfrastruktuuri saattavat kriisioloissa olla valmiiksi puutteellisia tai vaurioituneita.

Leikkaus meneillään itärintamalla sijaitsevassa saksalaisessa kenttäsairaalassa toisen maailmansodan aikaan vuonna 1943.

Covid-19-potilaiden hoitoa varten Ruotsissa Göteborgin Östra Sjukhus -sairaalan piha-alueelle pystytettyjä kenttäsairaalatelttoja (23.3.2020).

Suomessa kenttäsairaaloita on esimerkiksi Suomen Punaisella Ristillä (SPR)^[1] ja puolustusvoimilla. Sodan aikana myös Lotta Svärd -järjestö varusti kenttäsairaaloita. SPR on toimittanut kenttäsairaalan tai -sairaaloita (usein yhdessä yhteistyötahojen kanssa) useille katastrofi- tai kriisialueelle. Ensimmäinen SPR:n kenttäsairaala henkilökuntineen lähti vuonna 1877 Turkin sotaan.^[4] Kenttäsairaaloista on historiallisesti käytetty myös nimitystä ambulanssi, jolla tässä merkityksessä tarkoitetaan siirreltävää sairaalakokonaisuutta^[5].

Näyttöön pohjautuvia toimivia ratkaisuja ja hyviä käytänteitä pyritään huomioimaan myös kenttäsairaaloissa.^[6][7] Esimerkiksi kenttäsairaaloihden paikan valintaa pohdittiin lääketieteellisessä kirjallisuudessa jo 1800-luvun lopulla.^[8]

Vuoden 2020 aikana erilaiset olemassaoleviin rakennuksiin ja tilapäissuojiin rakennetut kenttäsairaalat ovat olleet laajalti käytetty ratkaisu koronavirusepidemian hoidossa monessa vauraammassakin maassa, jos normaali sairaalakapasiteetti ei ole riittänyt koronapotilaiden hoitamiseen.^[3]