Kognitiivinen vinouma

Kognitiivinen vinouma, harha, värittymä tai vääristymä tai ajattelun vinouma (engl. cognitive bias) tarkoittaa taipumuksia hahmottaa ja painottaa havaintoja, tulkintoja ja informaatiota tavoilla, jotka johtavat virhearviointeihin. Ilmiötä tutkitaan psykologiassa, kognitiotieteessä ja sosiaalipsykologiassa sekä käyttäytymistaloustieteessä. Tavallisia vääristymiä ovat harhat tilastojen tulkinnassa, sosiaalisessa attribuutiossa ja muistamisessa.^[1]

Psykologit Amos Tversky ja Daniel Kahneman esittivät vuonna 1972 kognitiivisten vinoumien teorian.^[2] Uskontotieteilijä Pascal Boyerin mukaan psykologit ovat löytäneet lukuisia mielen prosesseja, jotka johtavat ajattelua harhaan.^[3] Aaron Beck aloitti 1950-luvulla masennukseen liittyvien ajatusvääristymien tutkimisen ja oli sitä mieltä, että niihin puuttuminen oli terapiassa tärkeämpää kuin tunteiden tai motivaation käsittely. Beckin mukaan tärkein masennuksen tunnusmerkki ovat kielteiset ajatukset.^[4]

Konsensusvaikutus

Pääartikkeli: Konformismi

Thumb — Aschin käyttämiä kuvioita. Koehenkilön piti verrata viivojen A, B, ja C pituutta vertailukohteen pituuteen. Sosiaalinen paine vääristi pituuden arviointia.

Konsensusvaikutus eli konformismi^[5] tarkoittaa, että ihminen mukauttaa ajattelunsa siihen, mitä muut ihmiset asiasta sanovat. Jos esimerkiksi näytetään kuvaa vihaisista kasvoista ja muut ympärillä olevat ihmiset väittävät, että kyseessä on inhon irvistys, henkilöllä on taipumus vakuuttua siitä, että kyseinen kasvojen ilme kuvastaa inhoa.^[6]

Solomon E. Asch julkaisi vuonna 1951 kuuluisan tutkimuksen, jossa osallistujan piti arvioida viivojen suhteellista pituutta. Yksinään kaikki onnistuivat panemaan annetut viivat pituusjärjestykseen, mutta jos paikalla oli muita, jotka yhdessä väittivät lyhempää viivaa toista pitemmäksi, kolmasosa antoi saman virheellisen vastauksen. Vain neljäosa koehenkilöistä ei antanut ympäristön väärän mielipiteen lainkaan vaikuttaa itseensä. Vähimmäismäärä tarvittavia muita henkilöitä oli kolme, että arviointivirhe saatiin syntymään.^[7]

Yksimielisyysharha

Pääartikkeli: Yksimielisyysharha

Yksimielisyysharha eli valheellinen konsensusvaikutus on ilmiö, jossa ihminen ajattelee muiden ihmisten jakavan heidän vaikutelmansa. Ilmiö on päinvastainen konsensusvaikutuksen kanssa. Ihmisellä voi esimerkiksi olla taipumus ajatella, että muilla ihmisillä herää samanlaisia tunnetiloja joutuessaan todistamaan jotakin kohtausta.^[8]

Vahvistusharha

Pääartikkeli: Vahvistusharha

Vahvistusharhassa ihminen valikoi ja tulkitsee tietoa vahvistaakseen omia käsityksiään. Vastaavasti hän sivuuttaa oman kantansa vastaisia tietoja tai tulkitsee niitä virheellisesti.^[9]^[10] Tutkija Raymond S. Nickerson pitää vahvistusharhaa tärkeimpänä harhapäättelyn muotona.^[11] Skeptikko Michael Shermerin mukaan se voi vaikuttaa suuresti ihmisen elämään.^[12]

Tuottamisvaikutus

Tuottamisvaikutukseksi kutsutaan ilmiötä, jossa itse tuotettu informaatio muistetaan paremmin kuin havaittu informaatio. Ihmiset esimerkiksi muistavat kuvitteellisista kohtauksista paremmin itse keksimänsä yksityiskohdat kuin toisten ihmisten ehdottamat.^[3]

Valemuistot

Pääartikkeli: Valemuisto

Valemuistoiksi sanotaan kuviteltuja muistoja. Niitä syntyy hyvin helposti. Ihminen voi olla varma, että on kuullut tai nähnyt jotakin, vaikka todellisuudessa hän on itse kuvitellut sen. Ihminen voi myös vakuuttua suorittaneensa jonkin tietyn toiminnon kuviteltuaan riittävän usein sen suorittamisen.^[3]

Tocquevillen ilmiö

Pääartikkeli: Tocquevillen ilmiö

ihmisten sosiaalinen turhautuminen paradoksaalisesti lisääntyy, kun heidän olosuhteensa ja mahdollisuutensa muuttuvat paremmiksi.^[13]^[14]

Lähteiden sotkeminen

Lähteiden sotkeminen on epätietoisuutta informaation alkuperästä. Jossain vaiheessa ihminen voi esimerkiksi unohtaa, onko hän päätellyt tiedon itse vai saanut sen jostakin muualta tai onko hän nähnyt, lukenut vai kuullut asian. Tämä tekee informaation arvioinnista vaikeaa.^[3]

Kognitiivisen dissonanssin vähentäminen

Kognitiivisen dissonanssin vähentämisessä on kyse mentaalisesta prosessista, jossa muistikuvia ja kokemuksia korjataan kokemuksien pohjalta. Jos ihminen esimerkiksi uuden informaation pohjalta muodostaa mielipiteen jostakin ihmisestä, hän voi kuvitella ajatelleensa niin alun perinkin, vaikka todellisuudessa olisi ajatellut täysin päinvastaisesti.^[3]

Cheerleader-vaikutus

Taipumus nähdä ihmiset paremman näköisinä isoissa ryhmissä kuin erikseen. ^[15]

Empatiakuilu

Taipumus aliarvioida tunteiden vaikutuksen voimakkuutta niin muissa kuin itsessä. ^[16]

Informaatiovinouma

Taipumus etsiä tietoa jostakin, vaikkei se vaikuttaisi toimintaan. ^lähde?

Kasvisokeus

Pääartikkeli: Kasvisokeus

Taipumus olla huomioimatta kasvillisuutta ympäristössä ja vaikeus tunnistaa sekä arvostaa sen hyödyllisyyttä maapallolla.^[17]

Jonovaikutus

Odotettaessa puheenvuoroaan ryhmätilanteessa, esimerkiksi jos vuorot siirtyvät myötäpäivään, on ihmisillä taipumus unohtaa juuri häntä edeltäneen puhujan sanomiset. ^[18]

Rajausefekti

Taipumus tehdä eri johtopäätöksiä samasta tiedosta sen perusteella, onko asia esitetty positiiviseen vai negatiiviseen sävyyn. ^[19]

Ajansäästövinouma

Taipumus luulla, että aikaa säästyisi tai vähenisi sitä mukaa mitä nopeammin tai hitaammin esimerkiksi liikkuu. ^[20]

Zeigarnikin efekti

Pääartikkeli: Zeigarnik-efekti

Valmistumattomat tai keskeytetyt projektit muistetaan paremmin kuin valmiit.

Normaaliusvinouma

Kieltäytyminen varautumasta tai reagoimasta katastrofiin, jota ei ole koskaan tapahtunut aiemmin. ^[21]

Strutsiefekti

Taipumus jättää huomioimatta ilmeisen negatiivinen asia tai ilmiö. ^[22]

Halkominen tai mustavalkoajattelu

Suojamekanismi, jossa henkilöllä vaikeus yhdistää asian hyviä ja huonoja puolia järkeväksi kokonaisuudeksi, näkemättä vaihtoehtoja ääripäiden väliltä. ^[23]

Instrumentin laki

Ylenpalttinen luottamus tuttua työkalua tai toimintatapaa kohtaan, samalla aliarvioiden vaihtoehtoisia menetelmiä, jotka eivät ole tuttuja. ^[24]

Huomiointivinouma

Taipumus tehdä havaintoja sen hetkisen olotilan tai valloillaan olevien ajatusten mukaisesti, esimerkiksi jos on huonolla tuulella, niin henkilö huomioi ympäristöäänkin negatiivisemmin. ^[25]

Tiedon kirous

Tietoisten tai enemmän opiskelleiden ihmisten vaikeus asettua vähemmän tietoisten näkökulmaan ongelmanratkaisutilanteessa. ^[26]

Deklinismi

Taipumus tarkastella menneisyyttä suotuisasti ja tulevaisuutta negatiivisesti. ^[27]

Nälkäinen tuomari -efekti

Oikeudelliseen päätöksentekoon ja mielialaan voivat vaikuttaa fysiologiset tekijät, kuten se, mitä tuomari oli syönyt aamiaiseksi. ^[28]