Kustavi
kunta Varsinais-Suomen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Kustavi (ruots. Gustavs, entinen Kivimaa[8]) on vuonna 1874 perustettu Suomen kunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Nimensä Kustavi on saanut Kustaa III:lta, joka perusti nimeään kantaneen seurakunnan Saaristomeren Suomen puoleiselle reunalle. Rantaviivaa Kustavilla on noin 908 km, ja siellä on noin 3 100 kesäasuntoa[9]. Kustavin asukasluku yli kymmenkertaistuu kesäisin ja sen vuoksi Kustavi on asukaslukuun nähden Suomen suurin mökkikunta.1.1.2018 Kustavin asukasluku oli 923.[2] Kustavin pinta-ala on 769,92 km², josta 166,76 km² on maata, 1,67 km² sisävesialueita ja loput 601,49 km² merivesialueita.[1]
Kustavi on väkiluvultaan Varsinais-Suomen maakunnan pienin kunta sekä Manner-Suomen kolmanneksi pienin kunta Luhangan ja Lestijärven jälkeen.[10]
Remove ads
Maantiede
Kustavin naapurikunnat ovat Brändö, Parainen, Naantali, Taivassalo ja Uusikaupunki.
Kunnassa on kaikkiaan 20 järveä, joista suurimmat ovat Sikaraumanpuhti, Hilappajärvi ja Kylänjärvi.[11]
Kustavin Natura-kohteita ovat Södra Sandbäckin hylkeidensuojelualue, linnustollisesti tärkeät Katanpää ja Seksmiilarin saaristo, välisaaristoa edustava Langstet sekä Hulaholmi-Kluuvi, jossa pesii poikkeuksellisen paljon kololintuja. Kustavin vuorten Natura-alueeseen kuuluva Jeremiaan luolat on suurista irtokivistä muodostunut louhikko.[12]
Kylät
Anavainen, Boda (Puore), Böle (Pyöli), Elmnäs (Elmnäinen), Etelä-Vartsala (Vartsala Söderby), Friisilä (Frisby), Viherlahti (Grönvik), Idula, Iso Koiluoto (Stor Malö), Isoluoto (Storskär), Iso-Rahi (Stora Rahi), Kaurissalo, Kevo (Stansholm/Staffansholm), Kiparluoto (Skepparholm), Kivimaa, Koelsuu (Godelsjö), Koivula eli Koila, Kunnarainen (Gunnarais/Gunnarsby), Laupunen (Löpö), Lypertö, Langstet (Långstjärt, Långstjert), Parattula, Pleikilä (Bleknäs), Pohjois-Vartsala (Vartsala Norrby), Rahinkorpi, Ruola, Ruoni (Strömma), Salminiittu (Sundäng), Siusluoto (Sjusholm), Vähä-Rahi (Lilla Rahi), Västerby eli Westerby ym..
Remove ads
Historia
Kustavin seurakunta perustettiin Taivassalon seurakuntaan kuuluneena Kivimaa-nimisenä kappeliseurakuntana vuonna 1783.[13] Sille rakennettu kirkko sai nimen Gustav Ruotsin silloisen kuninkaan, Kustaa III:n mukaan[14] Kuntana Kustavi aloitti toimintansa vuonna 1874, saaristopitäjille myönnetyn lykkäyksen vuoksi vasta muutamia vuosia sen jälkeen, kun vuonna 1865 annetulla lailla maalaiskunnat oli päätetty erottaa seurakunnista.[14] Kivimaan kappeli oli eronnut samana vuonna itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi nimellä Kustavi. Vuonna 1897 kunta sai nykyisen, Kustaa III:een viittaavan nimensä.[13]
Vuosisatojen ajan tärkeimpinä elinkeinoina olivat merenkulku ja kalastus. Aina 1920-luvulle asti miltei jokaisen kustavilaisen perheen elanto oli sidottu mereen.[14]
Vuonna 1982 valmistui Suomen kymmeneksi pisin Kaitaisten silta.[14]
Remove ads
Hallinto
Kustavin kunnanjohtaja on Rauno Peltola vuodesta 2022. Hänen edeltäjänsä oli Veijo Katara.[10][15] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa. Kaudella 2025–2029 kokoomuksella on seitsemän paikkaa, keskustalla viisi, Pro Kustavi yhteislistalla kaksi ja SDP:llä yksi.[7]
Talous
Vuonna 2015 kunnassa oli 278 työpaikkaa. Niistä 15 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa.[16]
Kustavin suurimpiin toimijoihin kuuluu S-ryhmän Sale, joka on kesälomalaisten suosituin pysähdyspiste. Kunnasta löytyy myös muita yrityksiä kuten osakeyhtiö Pureva ab, Kustavin Savipaja oy, Merineule oy, Laura Peterzén studio, Mokkapuu ay.lähde?
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kustavin Merikala, Kalastusalus Anne ja rakenneteknisiä palveluita tarjoava BM Raudoite Länsi-Suomi.[17]
Noin 3 000 kesämökistä saatavan kiinteistöveron osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa – kuudesosa kunnan budjetista.[10]
Remove ads
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Kustavissa oli 923 asukasta, joista 333 asui taajamassa, 571 haja-asutusalueilla ja 19:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kustavin taajama-aste on 36,8 %.[19] Kunnassa on vain yksi taajama, Kustavin kirkonkylä.[20]
Remove ads
Palvelut
Kunnan varhaiskasvatuspalvelut ovat maksuttomat kokeiluaikana 1.1.–31.12.2018. Mökkiläisten suuri määrä riittää pitämään kunnassa yllä monenlaisia palveluita, siellä on jopa Alko.[10]
Kustavissa on Kivimaan koulu -niminen alakoulu.[21]
Matkailu
Kustavi on suosittu kesälomailukohde ja tuo kesäisin jopa tuhansia kesämökkiläisiä. Kustavintie on suosittu pyöräilykohde mutta se on vaarallinen jalankululle ja pyöräilylle. Kesäliikenteen holtiton ajotyyli on johtanut jopa kuolintapauksiin [22]. Paikalliset ovat jo pitkään toivoneet jalankulun ja pyöräilyn väylää mutta asia on torpattu toistuvasti rahan puutteeseen vedoten. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden sijasta kunnan toive oli nostaa nopeusrajoituksia entisestään vastustaen ELY-keskuksen nopeusrajoituksen alentamista [23].
Remove ads
Nähtävyydet
Kustavissa sijaitsevat muun muassa 1700-luvun lopulla rakennettu Kustavin kirkko, Isokarin majakka, Itätalon talonpoikaiskartano, Suomen sodan muistomerkki, Jeremian luolat ja Vartsalan lossi sekä entiset kirkonpaikat Pyhän Johanneksen ja Pyhän Jaakobin kirkkomaat. Selkämeren kansallispuiston luonnon- ja kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä ovat Isokarin majakkasaari ja Katanpään linnoitussaari.
Remove ads
Uskonnolliset yhteisöt
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kustavissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[24]:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kustavin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[25]
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikutusta on herännäisyydellä[26].
Kuuluisia kustavilaisia
- David Jansson (1821–1883), laivanvarustaja
- Frans Victor Martinson (1832–1909), kauppias, kauppaneuvos
- August Bernhard Mäkelä (1863–1932), pakinoitsija
- Volter Kilpi (1874–1939), kirjailija, Eero Kilven veli
- Eero Kilpi (1882–1954), Suomen kansallisteatterin näyttelijä
- Antti Wihuri (1883–1962), laivanvarustaja ja suurlahjoittaja, merenkulkuneuvos
- Hagar Olsson (1893–1978), kirjailija, kirjallisuuskriitikko, näytelmäkirjailija ja kielenkääntäjä
- Martti Ruola (1917–1988), rakennusmestari ja teollisuusneuvos
- Urho Ruola (1919–2006), rakennusmestari ja vuorineuvos, Martti Ruolan veli
- Edvin Salonen (1912–2006), ammattiyhdistysjohtaja
Remove ads
Kulttuuri
Murre
Kustavin alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Kustavin murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Taivassalon alaryhmään.[27]
Ruokakulttuuri
Kustavin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla keitetty hauki piparjuurikastikkeen kera.[28]. Kustavilla on myös kahvihistoriaa joita käsitellään mm. Volter Kilven kirjoituksissa.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads