Kylmänveden koralli

Kylmänveden korallit (syvänmeren, syvänveden) ovat koralleja, jotka kasvavat tyypillisesti syvällä ja kylmässä meressä, 200–1 000 metrin syvyydessä 4–13-asteisessa vedessä.

Kylmänveden koralli Paragorgia arborea 1 257 metrin syvyydessä Kalifornian edustalla.

Silmäkoralli (Lophelia pertusa) on yleisimpiä syvänveden koralleja. Kartassa lajin esiintymispaikkoja 2000-vuosikymmenen alun tietämyksen mukaisesti.

Kylmillä merialueilla elävät korallit ovat aiemmin uskottua laajemmalle levinneitä, ja niitä on löytynyt viime vuosikymmeninä uusilta alueilta.

Esiintyminen

Kylmänveden koralleja löydetään normaalisti 200–1 000 metrin syvyydestä 4–13-asteisesta vedestä. Matalimmillaan koralleja on löydetty 40 metristä ja syvimmillään 6 300 metristä. Vuoteen 2004 mennessä kylmänveden koralleja oli löydetty yli 40 valtion aluevesiltä, Atlantista, Tyynestämerestä, Intian valtamerestä ja Välimerestä. Kylmänveden koralleja ei tunnetta yhtä hyvin kuin lämpimien merialueiden koralleja.^[1]

Vuonna 2002 Pohjois-Norjasta Lofoottien saariryhmän lounaispuolelta löydetty Røstrevet on suurin kylmänveden koralli.^[2][3] Røstrevet on myös suurin silmäkoralliriutta.^[4]

Ekosysteemi

Kylmänveden korallien kasvu on hidasta, ja useat riutat ovat tuhansia vuosia vanhoja. Lämpimien merialueiden koralleihin verrattuna kasvuvauhti on kymmenesosa pienempi. Korallit kasvattavat kolmiulotteisia pitsirakennelmia.^[1]

Myös useat korallien lähellä esiintyvät kalalajit kasvavat hitaasti ja lisääntyvät harvemmin kuin matalampien vesien kalat. Koralleilta on löytynyt myös simpukka- ja etanalajeja, joiden luultiin hävinneen jo miljoonia vuosia sitten.^[1]

Uhat

Kylmänveden korallien suurimpana uhkana pidetään pohjatroolausta. Koralleja vahingoittavat myös öljyn- ja kaasunporaus, jätteiden läjittäminen mereen ja meren pohjan kaapelit.^[1]

Pohjatroolauksen takia Itä-Atlantin koralliriutoista osa on tuhoutunut ja suurin osa jäljelle jääneistä vahingoittunut.^[1] Kansainväliset ympäristöjärjestöt ovat vaatineet pohjatroolauksen kieltämistä valtamerillä.^[5] 2000-luvun alussa osa valtioista, kuten Norja, Irlanti, Britannia ja Yhdysvallat on alkanut suojella kylmänveden koralleja kieltämällä esimerkiksi pohjatroolauksen niiden esiintymisalueella.^[1]