Lainsäädäntö

Lainsäädäntö tarkoittaa valtiossa voimassa olevia oikeussäännöksiä ja niiden antamiseen liittyviä valtioelinten toimia eli lainsäädäntää.^[1] Lainsäädäntö on lainkäytön ja hallinnon rinnalla oleva oikeusvaltion valtiollisen toiminnan muoto, joka tuottaa kirjoitettua eli säädännäistä oikeutta.^[2] Se tarkoittaa sekä kansanedustuslaitoksen säätämiä lakeja että toimeenpanovallan antamia asetuksia ja laajasti ymmärrettynä koko voimassa olevaa oikeutta. Asetuksiin rinnastettavia ovat valtioneuvoston ja ministeriöiden päätökset.^[3]

Ahvenanmaan maakunnan maakuntalainsäädäntö perustuu maakunnalla olevaan lainsäädäntövaltaan sen itsehallintolaissa säädetyissä asioissa. Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksymä maakuntalaki on oikeusministeriön ja Ahvenanmaan valtuuskunnan lausunnon jälkeen esiteltävä tasavallan presidentille. Hän voi korkeimman oikeuden lausunnon saatuaan määrätä maakuntalain raukeamaan osittain tai kokonaan, jos hän katsoo lain koskevan Suomen turvallisuutta tai sen säätämisen ylittävän maakuntapäivien toimivallan.^[4]

Säädännön määrä

Yhteiskuntaa sääntelevät tärkeimmät normit löytyvät lakikirjoista, ja lakikirjoja on täydellinen sarja Eduskunnan kirjastossa.^[5]

Niitä on kirjaston hyllyillä yhteensä 15,3 metriä, koottuna 254-osaiseen Suomen säädöskokoelma -kirjasarjaan. Raamatullisen ohuille sivuille on printattu kaikki Suomen lait ja asetukset vuodesta 1860 alkaen. Sen jälkeen sarja on täydentynyt joka vuosi sitä mukaa kuin vanhoja normeja on kumottu ja uusia säädetty. Niitä on säädetty 1970-luvusta lähtien yli tuhat vuodessa, yhteensä jo 91 802 vuoden 1860 ja syyskuun 2014 välillä.^[5]

Lainsäädäntökausi

Lainsäädäntökausi eli legislatuurikausi eli legislatuuri on kansanedustuslaitoksen vaalikausi eli aika, jonka sen jäsenten toimivalta kestää. Suomessa eduskunnan toimikausi kestää neljä vuotta.^[2]

EU-lainsäädäntö Suomessa

Euroopan unionin sekundaarilainsäädäntöön kuuluvat muun muassa asetukset, direktiivit ja päätökset, joita sovelletaan suoraan tai välillisesti EU:n jäsenvaltioihin.^[6]

Suomessa vuoden 2013 lopulla tehdyn arvion mukaan enintään viidennes eduskunnan hyväksymistä laeista oli sellaisia, joissa viitattiin EU:n säännöksiin.^[7]

Katso myös

• Lain säätäminen Suomessa