Linköpingin kunta
kunta Itä-Götanmaan läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Linköpingin kunta (ruots. Linköpings kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Linköping.[3]
Kunnan maapinta-ala on 1 427,72 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 165 527 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunnan alueella sijainnut Vretan luostari on nykyään raunioina, mutta muistoksi luostarista on jäänyt paikannimi Vreta kloster.
Vuonna 2007 kunnassa oli 430,34 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 30,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Remove ads
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1862 kuntauudistuksen jälkeen nykyisen kunnan alueella sijaitsi Linköpingin kaupunki ja 31 maalaiskuntaa. Vuonna 1894 Sankt Larsin kuntaa perustettiin Sankt Lars -niminen taajaväkinen yhdyskunta. Yhdyskunta ja koko kunta liitettiin Linköpingiin vuonna 1911.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat suurkunnat:[6]
- Linköping (aiempi Linköpingin kaupunki)
- Askeby (aiemmat Vårdsberg, Askeby, Örtomta ja Bankekind)
- Landeryd (aiempi Landeryd)
- Vårdnäs (aiemmat Vist, Skeda ja Vårdnäs)
- Södra Valkebo (aiemmat Gammakil, Nykil ja Ulrika)
- Norra Valkebo (aiemmat Björkeberg, Västerlösa, Rappestad, Sjögestad ja Vikingstad)
- Kärna (aiemmat Slaka, Kärna, Kaga ja Ledberg)
- Vreta kloster (aiemmat Vreta kloster, Stjärnorp, Ljung ja Flistad)
- Åkerbo (aiemmat Gistad, Lillkyrka, Östra Skrukeby, Törnevalla, Östra Harg ja Rystad)
Linköpingin kuntamuoto oli kaupunki, ja kaikki muut olivat maalaiskuntia.[6]
Askeby liitettiin Åkerbohon jo vuonna 1961. Landeryd puolestaan liitettiin Linköpingiin vuonna 1963 ja Kärna vuonna 1967. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Linköpingin kunta yhdistämällä Linköpingin kaupunki, Vårdnäs, Södra Valkebo, Norra Valkebo, Vreta kloster ja Åkerbo.[7]
Vuonna 1952 perustetuista kunnista Åkerbo sai nimensä historiallisen Åkerbon kihlakunnan mukaan. Norra ja Södra Valkebo puolestaan sijaitsivat Valkebon kihlakunnan pohjois- ja eteläosissa.
Remove ads
Vaakuna
Nykyinen vaakuna on entinen Linköpingin kaupungin vaakuna. Myös Vreta klosterin maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Vreta klosterin maalaiskunta
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 914 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,4 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 040 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 189 815 kruunua.[12] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 50 000 kruunua.[13]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[14]
- 0–17-vuotiaat: 19,9 %
- 18–64-vuotiaat: 63,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 16,8 %
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[15][16] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Remove ads
Taajamat
Kunnassa on 20 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 89,4 prosenttia.[17] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 15 581 asukasta.[17] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[18]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
- Hackefors
- Hjulsbro
- Jägarvallen
- Tallboda
Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Linköpingin taajaman kanssa.[19]
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]
- Bjärka-Säby
- Björkeberg
- Fruktåker och Ängen
- Gälstad-Lundby
- Kransberg + Fryshem
- Kränge
- Maspelösa
- Nysätter
- Ringstorp
- Roxenbaden
- Roxtuna
- Rystad
- Skeda
- Stensätter
- Svartmåla
- Sättuna
- Södra Kränge
- Västerby
- Örtomta
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]
Remove ads
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Linköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]
- Linköping Nordväst (26 valtuutettua)
- Linköping Sydväst (25 valtuutettua)
- Linköping Nordost (28 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Linköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Remove ads
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Askebyn piiri
- Bankekindin piiri
- Bergan piiri (Itä-Götanmaa)
- Björkebergin piiri
- Flistadin piiri (Itä-Götanmaa)
- Gammalkilin piiri
- Gistadin piiri
- Johannelundin piiri
- Kagan piiri
- Kärnan piiri
- Landerydin piiri
- Ledbergin piiri
- Lillkyrkan piiri (Itä-Götanmaa)
- Linköpingin Sankt Larsin piiri (Linköpings Sankt Lars distrikt)
- Linköpingin tuomiokirkkopiiri (Linköpings domkyrkodistrikt)
- Ljungin piiri (Itä-Götanmaa)
- Nykilin piiri
- Rappestadin piiri
- Rydin piiri (Itä-Götanmaa)
- Rystadin piiri
- Sjögestadin piiri
- Skedan piiri
- Skäggetorpin piiri
- Slakan piiri
- Stjärnorpin piiri
- Törnevallan piiri
- Ulrikan piiri
- Vikingstadin piiri
- Vistin piiri
- Vreta klosterin piiri
- Vårdnäsin piiri
- Vårdsbergin piiri
- Västerlösan piiri
- Örtomtan piiri
- Östra Hargin piiri
- Östra Skrukebyn piiri
Remove ads
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
- Linköpings domkyrkoförsamling
- Linköpings S:t Lars
- Landeryd
- Slaka
- Kärna
- Kaga
- Ledberg
- Vist
- Vårdnäs
- Skeda
- Nykil-Gammalkil
- Ulrika
- Vikingstad
- Vreta kloster
- Åkerbo
- Linköpings Berga
- Linköpings Johannelund
- Linköpings Skäggetorp
- Linköpings Ryd
- Gottfridsberg
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Askeby
- Bankekind (Svinstad)
- Björkeberg
- Flistad
- Gammalkil
- Gistad
- Kaga
- Kärna
- Landeryd
- Ledberg
- Lillkyrka
- Linköpings Berga
- Linköpings domkyrkoförsamling (Linköping)
- Linköpings Johannelund
- Linköpings Ryd
- Linköpings Sankt Lars (Sankt Lars)
- Linköpings Skäggetorp
- Ljung
- Nykil
- Näsby*
- Rakered*
- Rappestad*
- Rystad
- Sjögestad
- Skeda
- Slaka
- Stjärnorp
- Törnevalla
- Ulrika
- Vikingstad
- Vist
- Vreta kloster
- Vårdnäs
- Vårdsberg
- Västerlösa
- Örtomta
- Östra Harg (Harg)
- Östra Skrukeby (Skrukeby)
Remove ads
Nähtävyyksiä
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads