Kuopion Elo

Kuopion Elo (Männistön Elo) on kuopiolainen urheiluseura. Elo perustettiin vuonna 1919. Elo on jalkapalloseura, mutta seuran toimintaan on kuulunut myös muita urheilulajeja, mm. futsal, yleisurheilu, voimistelu, nyrkkeily, paini, hiihto ja pyöräily.

Kuopion Elo
Perustettu	1919
Kaupunki	Kuopio
Kenttä	Väre Areena
– kapasiteetti	4 778
Sarja	Kakkonen
Sarjataso	4.
Värit
Puheenjohtaja	Jani Pursiainen
Päävalmentaja	Pekka Niskanen
}} Kotipeliasu }} Vieraspeliasu
Infobox OKNimi-testi OK

Historia

Männistön Elo perustetaan

Savon Kansa -lehdessä oli 27.5.1919 vaatimaton ilmoitus: Männistön työläisnuoriso on perustanut voimistelu- ja urheiluseuran nimellä Elo. Samalla valittiin kolmihenkinen toimikunta, jonka tehtävänä on neuvotella Kuopion työväen voimistelu- ja urheiluseura Riennon kanssa seuran liittymisestä haaraosastona Rientoon. Elon jäsenluku on jo vähän yli sadan.

Seuran perustamisesta ei ole mustaa valkoisella. Vanhoja seuran veteraaneja haastattelemalla on kuitenkin saatu tietää perustamisvaiheet. Vuoden 1919 kevätkesällä on seuran perustaminen ollut ensi kertaa esillä. Se on tapahtunut Itkonsaaressa, jonne oli kokoontunut parikymmentä henkeä keskustelemaan seuran perustamisesta. Asiasta oli sovittu ja hieman myöhemmin oli perustamiskokous pidetty rautatieläisten talossa Maaherrankadulla.

Elon alkutaival

Alkuvuosinaan Elo kilvoitteli lähinnä toisen kuopiolaisen työväen urheiluseuran Riennon kanssa, mm. ensimmäinen jalkapallo-ottelu heidän välillään käytiin jo vuonna 1919. Ottelu kuului kilpailuun ”Potkupallokilpailu Kasper Voutilaisen kiertopalkinnosta”, Riento – Männistön Elo 3-0. Elo on siis vanhin nykyisistä Kuopiolaisista jalkapalloseuroista. (Ottelusta uutisoitiin 22.7 tiistain Savon Kansassa).

Urheilukilpailuja järjestettiin usein ja lajeina olivat mm. yleisurheilu, voimistelu, paini, hiihto ja tuohon aikaan harvinainen polkupyöräily. Elo on myös ollut tunnettu tanssien järjestäjä koko olemassaolonsa ajan.

Männistön Urheilijat

20-luvulla politiikka astui mukaan kuvioihin ja se aiheutti kinaa myös seuran jäsenten välillä. Osa jäsenistä oli työväenliikkeen vankkoja kannattajia, kun taas osa halusi vain urheilla ilman poliittisia paineita. Vuonna 1929 seura menetti omaisuutensa valtiolle koska "vasemmistolaisia" seuroja ei silloin Suomessa hyväksytty. Osa seuran jäsenistä perusti "uuden" urheiluseuran, Männistön Urheilijat. Osa Elolaisista siirtyi Kuopion Kisa-Veikkojen jäseniksi.

Poliittisista myllerryksistä huolimatta urheilutoiminta jatkui vireänä, ainoastaan sotavuosina 1939 - 1945 toiminta oli luonnollisesti hiljaista. Vuonna 1946 Männistön Urheilijat muutti nimensä takaisin Eloksi.

Palloilu ja hiihto ykköslajeiksi

Jalkapalloilussa TUL:n seurat olivat sodan jälkeen tulleet mukaan Suomen Palloliiton toimintaan. Kun sarjat tulivat yhteisiksi kaikille seuroille, lisääntyi yleinen mielenkiinto sarjoja kohtaan. Jalkapallon suosio kasvoi myös seuran keskuudessa ja naisvoimistelu, nyrkkeily ja yleisurheilu jäivät pikkuhiljaa vähemmälle, koska jalkapalloilijat valtasivat muiden vuorot.

Hiihto oli myös vakiinnuttanut keskeisen lajin aseman seurassa 50-luvulla ja seuran omat sarjahiihdot vetivät runsaasti väkeä.

Kuopion Pallo ja Elo yhdistyivät vuonna 1978, samana vuonna myös Elon hiihtojaosto eriytyi omaksi seurakseen, Kuopion Hiihtäjiin.

Jalkapallo

Elo on menestynyt parhaiten jalkapallossa, jossa se on noussut kahteen otteeseen mestaruussarjatasolle; vuosiksi 1969–1970 ja 1982. Seuran paras saavutus on yhdeksäs sija jalkapallon mestaruussarjassa kaudella 1969. Kuopion Elo on pelannut mestaruussarjan lisäksi 19 kautta toiseksi korkeimmalla sarjatasolla (sen nimitykset ovat Suomessa olleet B-sarja 1930-35 ja 1940/41, Itä-länsisarja 1936-39, Suomensarja 1943/44–1969, II divisioona 1970–1972, I divisioona 1973–93 ja Ykkönen 1994-). Vuonna 1982 Elo oli tekemässä kuopiolaista jalkapallohistoriaa, kun seuran nousu korkeimmalle sarjatasolle tarkoitti sitä, että pääsarjassa pelasi yhtä aikaa kolme kuopiolaisjoukkuetta; KuPS, Koparit ja Elo. Vuonna 1984 Elo karsi noususta pääsarjaan kaudeksi 1985, mutta hävisi nousukarsinnassa KPV:lle yhteismaalein 3-2.

Suomen cupissa Elo on päässyt kahdeksan parhaan joukkoon neljänä vuotena. Puolivälierissä tuli häviöt 1961 (HPS) ja 1980 (Haka). Välierässä 1968 häviö tuli vasta uusintaottelussa (KuPS voitti 4-1, ens. ottelu 0-0) ja 1975 välierässä myös lopullinen cupin voittaja Reipas oli 1-5 parempi.

1980-luvun loppupuolella seuralle alkoi kasaantua talousvaikeuksia ja toiminnan jatko alkoi olla vaakalaudalla. Lopulta seuran jalkapallojaosto yhdistyi Koparien kanssa vuonna 1992 FC Kuopioksi.

Fuusion myötä Elon jalkapallotoiminta hiljeni 20:ksi vuodeksi. Vuonna 2012 Elo palasi kentille aloittaen Vitosesta. Toiminnan käynnisti uudelleen Elon entisen pelaajan Tapani Hämäläisen poika Petteri Hämäläinen. Elon historian menestynein pelaaja Olavi Rissanen pelasi Elon paluupelissä 65-vuotiaana. Paluukaudellaan Elo sijoittui Suomen Palloliiton Itä-Suomen piirin Viitosessa kuudenneksi.

Vuonna 2015 Elo voitti Vitosen mestaruuden ja nousi kaudelle 2016 neljänteen divisioonaan.

Vuonna 2016 Elo käynnisti uudelleen myös junioritoiminnan. Vuonna 2021 Elolla oli viisi juniorijoukkuetta.

Vuonna 2021 Elo sijoittui Itäisen alueen Nelosessa toiseksi ja lunasti sarjapaikkansa pykälää ylemmästä sarjasta.

Vuonna 2022 Elo pelasi menestyksekkäästi Palloliiton Itäisen alueen Kolmosta, voitti sarjansa ja nousi pelaamaan Miesten Kakkosta kaudella 2023.

Vuonna 2025 Elo joutui luopumaan sarjapaikastaan Miesten Kakkosessa ennen kauden alkua taloudellisista syistä. Seuran muu toiminta jatkuu kuitenkin normaalisti ja sillä on joukkueet alemmilla sarjatasoilla Nelosessa ja Viitosessa.^[1][2]

Sijoitukset kausittain

Kausi	Sarjataso	Sarja	Alue	Järjestäjä	Sijoitus	Siirto
1948	2.	Suomensarja	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	14.	Putoaminen (Suomensarjan karsinnat)
1949	3.	Suomensarjan karsinnat	Cup	Suomen Palloliitto & Työväen Urheiluliitto	2. kierros	Karsintapaikka Suomensarjaan
1950	3.	Suomensarjan karsinnat	Itäinen lohko	Suomen Palloliitto & Työväen Urheiluliitto	2.	Nousu Suomensarjaan
1951	2.	Suomensarja	Itäinen lohko	Suomen Palloliitto	9.	Putoaminen (Suomensarjan karsinnat)
1952	3.	Suomensarjan karsinnat	Itäinen lohko	Suomen Palloliitto & Työväen Urheiluliitto	8.	Karsintapaikka Suomensarjaan
1953	3.	Suomensarjan karsinnat	Itäinen lohko	Suomen Palloliitto & Työväen Urheiluliitto	3.	Karsintapaikka Suomensarjaan
1954	3.	Maakuntasarja	Itäinen lohko I	Suomen Palloliitto	3.
1955	3.	Maakuntasarja	Itäinen lohko I	Suomen Palloliitto	1.	Nousukarsinnat (Suomensarja)
1956	3.	Maakuntasarja	Itäinen lohko I	Suomen Palloliitto	2.
1957	3.	Maakuntasarja	Itäinen lohko II	Suomen Palloliitto	4.
1958	3.	Maakuntasarja	Lohko 7	Suomen Palloliitto	1.	Nousu Suomensarjaan
1959	2.	Suomensarja	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	8.
1960	2.	Suomensarja	Itäinen lohko	Suomen Palloliitto	10.	Putoaminen Maakuntasarjaan
1961	3.	Maakuntasarja	Lohko 7	Suomen Palloliitto	1.	Nousu Suomensarjaan
1962	2.	Suomensarja	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	10.	Putoaminen Maakuntasarjaan
1963	3.	Maakuntasarja	Lohko 7	Suomen Palloliitto	2.
1964	3.	Maakuntasarja	Lohko 7	Suomen Palloliitto	2.
1965	3.	Maakuntasarja	Lohko 7	Suomen Palloliitto	1.	Nousu Suomensarjaan
1966	2.	Suomensarja	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	8.
1967	2.	Suomensarja	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	2.
1968	2.	Suomensarja	Itäinen lohko	Suomen Palloliitto	1.	Nousukarsintojen voittaja – Nousu Mestaruussarjaan
1969	1.	Mestaruussarja		Suomen Palloliitto	9.
1970	1.	Mestaruussarja		Suomen Palloliitto	12.	Putoaminen Suomensarjaan
1971	2.	II divisioona	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	3.
1972	2.	II divisioona	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	6.
1973	3.	II divisioona	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	5.
1974	3.	II divisioona	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	6.
1975	3.	II divisioona	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	4.
1976	3.	II divisioona	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	9.
1977	3.	II divisioona	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	10.	Putoaminen III divisioonaan
1978	4.	III divisioona	Lohko 7	Suomen Palloliitto	2.	Nousu II divisioonaan
1979	3.	II divisioona	Pohjoinen lohko	Suomen Palloliitto	8.
1980	3.	II divisioona	Itäinen lohko	Suomen Palloliitto	1.	Nousukarsinnat – Nousu I divisioonaan
1981	2.	I divisioona		Suomen Palloliitto	3.	Nousukarsinnat lohko 2 – Nousu Mestaruussarjaan
1982	1.	Mestaruussarja		Suomen Palloliitto	12.	Putoamiskarsintalohko 7. sija – Putoaminen I divisioonaan
1983	2.	I divisioona		Suomen Palloliitto	8.	Putoamiskarsintalohko 4. sija
1984	2.	I divisioona		Suomen Palloliitto	2.	Nousukarsinta
1985	2.	I divisioona		Suomen Palloliitto	9.
1986	2.	I divisioona		Suomen Palloliitto	4.
1987	2.	I divisioona		Suomen Palloliitto	4.
1988	2.	I divisioona		Suomen Palloliitto	8.
1989	2.	I divisioona		Suomen Palloliitto	7.
1990	2.	I divisioona		Suomen Palloliitto	5.
1991	2.	I divisioona		Suomen Palloliitto		Vetäytyi
1992–2011						Ei joukkuetta (fuusioitui Kopareiden kanssa FC Kuopioksi.
2012	6.	Vitonen	Lohko D	Itäinen aluesarja (SPL Itä-Suomi)	3.	Nousukarsintalohko 6. sija
2013	6.	Vitonen	Lohko D	Itäinen aluesarja (SPL Itä-Suomi)	4.	Nousukarsinnat 4. sija
2014	6.	Vitonen	Lohko C	Itäinen aluesarja (SPL Itä-Suomi)	2.	Nousukarsinnat 6. sija
2015	6.	Vitonen	Lohko B	Itäinen aluesarja (SPL Itä-Suomi)	1.	Nousukarsinnat 1. sija – Nousu Neloseen
2016	5.	Nelonen		Itäinen aluesarja (SPL Itä-Suomi)	2.
2017	5.	Nelonen	Itä-Suomen lohko	Itäinen aluesarja (SPL Itä-Suomi)	3.
2018	5.	Nelonen	Itä-Suomen lohko	Itäinen aluesarja (SPL Itä-Suomi)	4.
2019	5.	Nelonen	Itä-Suomen lohko	Itäinen aluesarja (SPL Itä-Suomi)	2.
2020	5.	Nelonen	Lohko A	Itäinen aluesarja (SPL Itä-Suomi)	5.	Nousukarsinnat 5. sija
2021	5.	Nelonen	Lohko A	Itäinen aluesarja (SPL Itä-Suomi)	2.	Nousu Kolmoseen
2022	4.	Nelonen	Lohko AC	Itäinen aluesarja (SPL Itä-Suomi)	2.	Nousu Kakkoseen
2023	3.	Kakkonen	Lohko C	Suomen Palloliitto	10.
2024	4.	Kakkonen	Lohko C	Suomen Palloliitto	6.
2025	4.	Kakkonen (kesken)	Lohko C	Suomen Palloliitto	10.	Luopui sarjapaikasta kuuden ottelun jälkeen, ottelut mitätöitiin ja asetettiin automaattiseksi putoajaksi Kolmoseen.[2]

• 3 kautta 1. sarjatasolla
• 19 kautta 2. sarjatasolla
• 21 kautta 3. sarjatasolla
• 4 kautta 4. sarjatasolla
• 6 kautta 5. sarjatasolla
• 4 kautta 6. sarjatasolla

Pelaajat ja joukkueenjohto

Edustusjoukkue 2023

Päivitetty 8. lokakuuta 2023.^[3]

Nro Paikka Pelaaja 1 M Juha Tuomi 16 M Miika Töyräs 32 M Aku Lindström 2 P Mikko Piirala 3 P Ville Väänänen 4 P Joni Lipponen 18 P Jesse Kauhanen 19 P Eerik Miettinen 20 P Veeti Lehtimäki 22 P Iivo Koskinen 24 P Jesse Voutilainen 33 P Kasper Kylen 37 P Nuutti Luomala 5 K MacKenzie Longpre 12 K Maksim Tuuva 13 K Niki Berg

Nro Paikka Pelaaja 21 K Miro Siltavuori 88 K Jarkko Korhonen 96 K Roope Savolainen 98 K Konsta Heikkinen 6 H Tomi Räsänen 9 H Ilari Kekäläinen 10 H Pekka Pentikäinen 11 H Olli Eskelinen 14 H Joonas Nissinen 17 H Eetu Tenhunen 27 H Taneli Heiskanen 35 H Jeremias Loukojärvi

Joukkueenjohto

Päivitetty 19. elokuuta 2023.^[4]

• Päävalmentaja: Pekka Niskanen
• Valmentaja: Esa-Pekka Vartiainen
• Maalivahtivalmentaja: Tomi Vepsäläinen

Tunnettuja pelaajia

• Olavi Rissanen
• Pekka Parviainen
• Jouko Suomalainen
• Tapani Hämäläinen
• Jarmo Flink
• Martti Räsänen
• Ilja Venäläinen
• Tero Taipale
• Tomi Räsänen

Joukkueessa pelanneita ulkomaalaisia pelaajia

1981

• Frank Clark
• Paul Lazarus
• Mark Smith

1982

• Frank Clark
• John Bartley
• Mark Dennehy
• Mark Newson
• Geoff Langley
• Paul Williams

1985

• Hugh Smith

1986

• Pat Corbett
• David Lindsay

1987

• Pat Corbett
• Paul Hammond

1988

• Pat Corbett
• Paul Sugrue

1989

• Pat Corbett
• Paul Sugrue

1990

• Pat Corbett
• Valeri Tshupin