Maakunta

Maakunta eli provinssi on valtion laajahko hallintoalue. Tyypillisesti maakunnat ovat alueellisen hallinnon yksiköitä. Esimerkiksi Suomen maakunnat on muodostettu alueellista suunnittelua ja kehittämistä varten. Maakunnat voivat olla myös historiallisesti ja kansatieteellisesti yhtenäisiä alueita. Samantyyppisiä hallinnollisia alueita ovat osavaltio ja piirikunta.^[1][2][3]

Kartta maista, joissa provinssi on aluehallinnon yksikkö

Valtiolla voi olla provinsseja myös omien rajojensa ulkopuolella. Esimerkiksi Kanada oli aiemmin Yhdistyneen kuningaskunnan provinssi. Tämä oli historiallisesti tavallisempaa kuin nykyisin.^[3]

Rooman provinssit

Pääartikkeli: Rooman provinssi

Monissa kielissä hieman toisistaan poikkeavissa muodoissa esiintyvä käsite provinssi on peräisin latinan sanasta provincia. Sillä tarkoitettiin aikoinaan Rooman valtakuntaan kuuluneita, Italian ulkopuolisia alueita. Maakuntien hallintoa johti roomalaisten nimittämä maaherra tai prokonsuli.

Latinan sana provincia on mahdollisesti yhdistetty sanoista pro- (jonkin puolesta) ja vincere (voittaa), ja alun perin sillä tarkoitettiin vierasta maata, jonka Rooma oli sotilaallisesti voittanut. Kuitenkin sanalla tarkoitettiin jo varhain Rooman lainsäädännön alaista hallinnollista aluetta.

Nykyisten valtioiden maakunnat

Useissa maissa maakunnalla tai provinssilla tarkoitetaan laajahkoa aluetta, jollaisiin maa on jaettu. Joissakin maissa sen tilalla käytetään muita termejä, esimerkiksi Iso-Britannia jakautuu kreivikuntiin (engl. county).

Paikallishallinnon yksikköjä provinssit ovat muun muassa Belgiassa, Espanjassa, Italiassa ja Filippiineillä. Joissakin liittovaltioissa, esimerkiksi Kanadassa ja Argentiinassa, provinssit ovat itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat muiden liittovaltioiden kuten Yhdysvaltojen osavaltioita.

Myös Ranska on vanhastaan ollut jaettu maakunniksi eli provinsseiksi (ransk. province) kutsuttuihin alueisiin. Ne kuitenkin menettivät hallinnollisen merkityksensä Ranskan suuren vallankumouksen aikana, jolloin niiden tilalle perustettiin pienemmät, yleensä jokien mukaan nimensä saaneet departementit. Paljon myöhemmin, vuonna 1968, kuitenkin perustettiin departementteja laajemmat hallintoalueet, régions, jotka suunnilleen vastaavat vanhoja maakuntia ja joista monilla on myös vanhojen maakuntien nimet. Virallisesti niistä ei kuitenkaan käytetä province-nimitystä.

Laajimmat alueet, joista nykyisin käytetään provinssi-nimitystä, ovat Sinkiang Kiinassa (1 600 000 km²) ja Quebec Kanadassa (1 500 000 km²).

Arkikielessä provinssi tai maakunta voivat viitata pääkaupungin ulkopuoliseen maaseutuun.^[1][2]

Suomen maakunnat

Pääartikkeli: Suomen maakunnat

Suomi on vanhastaan totuttu jakamaan yhdeksään niin sanottuun historialliseen maakuntaan, jotka ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Ahvenanmaa, Häme, Savo, Karjala, Pohjanmaa ja Lappi. Lappia lukuun ottamatta nämä vastaavat suunnilleen keskiaikaisia linnaläänejä, mutta uudella ajalla näillä maakunnilla ei ole ollut selvää hallinnollista merkitystä. Niillä kaikilla on kuitenkin jo satoja vuosia sitten käyttöön tulleet vaakunat.

Itsenäisyyden aikana Suomeen on lähinnä taloudellisin ja liikenteellisin perustein muodostunut joukko niin sanottuja nykymaakuntia. Monet niistä ovat historiallisten maakuntien pienempiä osia, joiden nimet on muodostettu lisäämällä vanhaan maakunnan nimeen ilmansuunnan nimi, toiset taas ovat muodostuneet vanhojen maakuntien raja-alueelle ja saaneet kokonaan uusia aluenimiä, kuten Kymenlaakso ja Pirkanmaa. Jo 1920-luvulla moniin nykymaakuntiin muodostettiin maakuntaliitto. Kuitenkin vasta vuonna 1994, kun siihenastiset maakuntaliitot ja seutukaavaliitot yhdistettiin uusiksi maakuntien liitoiksi, maakunnat saivat nykyisen merkityksensä aluehallinnon yksikköinä. Nykyisin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Ahvenanmaalla on laaja itsehallinto-oikeus.

Eräissä luonnonmaantieteellisissä yhteyksissä – kuten kasvien levinneisyyden tutkimuksessa – Suomi jaetaan myös luonnontieteellisiin maakuntiin.

Katso myös

• Eyalet, Osmanien valtakunnan provinssi