Meranian Agnès

Agnès (Marie) de Merian (saks. Agnes-Maria von Andechs-Meranien); (n. 1176 – 18. /19. heinäkuuta 1201 Poissyn linna, Ranskan kuningaskunta) oli saksalainen aatelisnainen, josta Filip II:n puolisona tuli Ranskan kuningatar vuosiksi 1196-1200.^[1]

Agnès (Marie) de Merian kuvattuna kuningattarena keskiaikaisessa käsikirjoituksessa

Suku

Hänen vanhempansa olivat Meranian herttua Berthold IV ^[2] ja Agnes von Rochlitz.^[3]

Avioliitto ja lapset

Agnes ja Filip avoituivat Compiègnessä 1. kesäkuuta 1196. Filip oli edelleen naimisissa toisen puolisonsa kuningatar Ingeborgin kanssa, eikä ollut saanut paavi Celestinus III:tta mitätöimään avioliittoa vuonna 1195.^[4]

Avioliitosta syntyi kaksi lasta, jotka laillistettiin vuonna 1201.^[5]

• Marie (1198– 15. elokuuta 1238), Ranskan prinsessa; avioitui 1) 1210 Namurin kreivi Philippe I:n kanssa 2) avioitui 1213 Brabantin herttua Henri I:n kanssa
• Philippe Hurepel (ransk. 'Karvainen') (1200– 19. tammikuuta 1234), Clermontin ja Boulognen kreivi, avioitui 1216 kreivitär Mathilde von Dammartin kanssa
• Tristan (heinäkuu 1201), kuoli heti syntymänsä jälkeen^[6]

Filip oli mennyt ensimmäisen vaimonsa Isabella de Hainaultin kuoleman vuonna 1190 jälkeen naimisiin vuonna 1193 tanskalaisen prinsessa Ingeborgin kanssa, mutta ilmeisestikin rakasti Agnèsia ja halusi erota Ingeborgista. Kirkko, Tanskan tai Ranskan kansa eivät hyväksyneet eroa, eikä Ingeborg itsekään muuttanut takaisin Tanskaan vaan jäi luostariin Ranskaan ja vetosi paaviin asemansa palauttamiseksi. Hänet suljettiin lopulta Étampesin linnaan. Agnès ja Filip vihittiin kesäkuussa 1196, Agnès asui hovissa ja eli kuningattaren tavoin ja heille syntyi kaksi lasta, mahdollisesti kolme. Elokuussa 1200 Filipin oli pakko erota Agnesista, jotta paavi Innocentius III kumosi Ranskan kuningaskunnan tammikuussa 1200 saaman ekskommunikaation. Agnèsin kuoltua synnytykseen heinäkuussa 1201 Filip otti Ingeborgin takaisin.^[1][7][8] Hänet haudattiin St. Corentin-lès-Mantesin benediktiiniläisluostarin kirkkoon Pariisin luoteispuolelle, Nantesiin.^[4]