Osaamiskeskusohjelma

From Wikipedia, the free encyclopedia

Remove ads

Osaamiskeskusohjelma oli Valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen ja alueelliseen kehitystyöhön. Ohjelma perustui alueiden kehittämisestä annettuun lakiin (602/2002).[1] Tavoitteena on parantaa valittujen korkean osaamisen alojen yritysten kilpailukykyä sekä synnyttää uutta liiketoimintaa ja uusia toimintamalleja innovaatioiden edistämiseksi.[2] Ohjelmassa kootaan suurempia kokonaisuuksia, jotka panostavat niille harvoille aloille, joilla on tunnistettu olevan kansainvälisen tason osaamista.[2] Toimijoiden yhteistyö on käytännössä edellytys sille, että voidaan kilpailla tasaveroisesti EU:n tutkimuksen puiteohjelman- sekä rakennerahastojen tutkimus- ja tuotekehitysrahoista muiden maiden kanssa.

Thumb

Keskeisiä yhteistyötahoja olivat yritykset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, teknologiakeskukset ja eri rahoittajatahot kuten kaupungit, kunnat, maakuntaliitot, TE-keskukset ja niiden teknologian kehittämisosastot ja lääninhallitukset.[3]

Valinnan osaamisklustereista[4] ja niihin kuuluvista osaamiskeskuksista[5] tekee Valtioneuvosto.

Ohjelma päättyi 2013.[6]

Remove ads

Ohjelmakausi 1994–1998

Osaamiskeskusohjelma määriteltiin ensimmäisen kerran laissa vuonna 1994, kun aluelainsäädäntöä uudistettiin Eu-jäsenyyttä silmällä pitäen.[7] Ohjelma käynnistyi vuonna 1994 kahdeksan osaamiskeskuksen voimin. Mukaan hyväksyttiin vain suurimmat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Kuopion, Lappeenrannan, Vaasan ja Jyväskylän kaupunkiseudut. Vuonna 1995 mukaan otettiin elintarvikealan, matkailun ja metsäosaamisen valtakunnalliset verkosto-osaamiskeskukset.[7]

Remove ads

Ohjelmakausi 1999–2006

Toiselle ohjelmakaudelle nimettiin 14 alueellista osaamiskeskusta ja kaksi valtakunnallista verkosto-osaamiskeskusta.[7] Viimeisimmän laajennuksen jälkeen 2003–2006 osaamiskeskusohjelmaa toteutti yhteensä 22 keskusta, joista 18 oli alueellisia ja neljä useamman eri maakunnan alueelle ulottuvaa verkosto-osaamiskeskusta.[7]

Ohjelmakaudella 1999–2006 osaamiskeskusohjelma myötävaikutti noin 1 300 uuden yrityksen ja 13 000 työpaikan syntyyn sekä edisti noin 29 000 työpaikan säilymistä. Ohjelmaan liittyviin hankkeisiin kohdentui yli 100 miljoonaa euroa kilpailtua T&K-rahoitusta. Hankkeiden kokonaisrahoitus oli noin 580 miljoonaa euroa.[2]

Remove ads

Ohjelmakausi 2007–2013

Kolmannella ohjelmakaudella on tavoitteena luoda vahvempi yhteys kansalliseen innovaatiopolitiikkaan, strategiaan ja ohjelmiin, uuteen yrityspalvelukonseptiin sekä Lissabonin strategian mukaisiin toimintoihin tutkimuksen puiteohjelmassa ja rakennerahastopolitiikassa.[8]

Osaamisklusterit ja niitä toteuttavat osaamiskeskukset

HealthBio – Terveyden bioklusteri

  • Kuopion seudun osaamiskeskus
  • Tampereen seudun osaamiskeskus
  • Oulun seudun osaamiskeskus
  • Uudenmaan osaamiskeskus
  • Varsinais-Suomen osaamiskeskus

Hyvinvointiklusteri

  • Kuopion seudun osaamiskeskus
  • Tampereen seudun osaamiskeskus
  • Oulun seudun osaamiskeskus
  • Uudenmaan osaamiskeskus

Elintarvikekehityksen klusteri

  • Kuopion seudun osaamiskeskus
  • Uudenmaan osaamiskeskus
  • Seinäjoen seudun osaamiskeskus
  • Varsinais-Suomen osaamiskeskus

Tulevaisuuden energiateknologiat

  • Länsi-Suomen osaamiskeskus
  • Tampereen seudun osaamiskeskus
  • Satakunnan osaamiskeskus
  • Pohjois-Karjalan osaamiskeskus
  • Jyväskylän seudun osaamiskeskus

Jokapaikan tietotekniikka

  • Uudenmaan osaamiskeskus
  • Tampereen seudun osaamiskeskus
  • Satakunnan osaamiskeskus
  • Oulun seudun osaamiskeskus
  • Jyväskylän seudun osaamiskeskus

Digitaaliset sisällöt

  • Uudenmaan osaamiskeskus
  • Tampereen seudun osaamiskeskus
  • Hämeen osaamiskeskus
  • Kouvolan seudun osaamiskeskus

Matkailu ja elämystuotanto

  • Uudenmaan osaamiskeskus
  • Savonlinnan seudun osaamiskeskus
  • Lapin osaamiskeskus
  • Varsinais-Suomen osaamiskeskus

Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit

  • Uudenmaan osaamiskeskus
  • Tampereen seudun osaamiskeskus
  • Pohjois-Karjalan osaamiskeskus
  • Oulun seudun osaamiskeskus
  • Jyväskylän seudun osaamiskeskus
  • Mikkelin seudun osaamiskeskus
  • Kokkolan seudun osaamiskeskus

Meriklusteri

Meriklusterin kehittämistä johtaa Koneteknologiakeskus Turku vastuuhenkilönään ohjelmajohtaja Mervi Pitkänen.

  • Länsi-Suomen osaamiskeskus
  • Satakunnan osaamiskeskus
  • Varsinais-Suomen osaamiskeskus
  • Kaakkois-Suomen osaamiskeskus
  • Raahen seudun osaamiskeskus

Älykkäät koneet

  • Hyvinkään - Riihimäen seudun osaamiskeskus
  • Tampereen seudun osaamiskeskus
  • Hämeen osaamiskeskus
  • Seinäjoen seudun osaamiskeskus
  • Kaakkois-Suomen osaamiskeskus

Uusiutuva metsäteollisuus -osaamisklusteri

  • Measurepolis-Kajaani mittaustekniikan osaamiskeskus
  • Pohjois-Karjalan osaamiskeskus
  • Mikkelin seudun osaamiskeskus
  • Kokkolan seudun osaamiskeskus
  • Varsinais-Suomen osaamiskeskus
  • Jyväskylän seudun osaamiskeskus
  • Kaakkois-Suomen osaamiskeskus

Asumisen osaamisklusteri

Ympäristöteknologiaklusteri

  • Uudenmaan osaamiskeskus
  • Lahden seudun osaamiskeskus
  • Oulun seudun osaamiskeskus
  • Kuopion seudun osaamiskeskus

Osaamiskeskusklustereihin kuuluvat liitejäseninä lisäksi: Jokioinen (elintarvikekehitys), Porvoo (jokapaikan tietotekniikka ja asuminen), Vaasa (digitaaliset sisällöt), Varkaus (tulevaisuuden energiateknologiat), Jyväskylä (matkailu ja elämystuotanto), Tornio (meriklusteri) ja Nivala (meriklusteri).

Remove ads

Katso myös

  • Strategisen huippuosaamisen keskittymä SHOK

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads