Muurame
kunta Keski-Suomen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Muurame on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Päijänteen pohjoispään länsipuolella, Jyväskylän keskustasta etelään.
Aiemmin Muurame kuului Korpilahteen, mutta jo 1810-luvun lopulla esitettiin, että se eroaisi siitä. Senaatin vuoden 1917 lopulla tekemän päätöksen johdosta Muuramen kunta erosi Korpilahden kunnasta vuonna 1921.[10] Säynätsalon kunta erosi Muuramesta vuonna 1924 sen johdosta, että Muurame ei säynätsalolaisten mukaan riittävästi huolehtinut heidän alueensa kehityksestä, vaikka sieltä tuli yli puolet Muuramen kunnan verotuloista.[11] Vuonna 1969 Muuramen väkiluku oli 3 364 henkeä.
Vuoden 2017 lopulla Muuramessa oli 10 095 asukasta.[12] Kunnan pinta-ala on 194,06 km², josta 49,99 km² on sisävesiä[1]. Väestötiheys on 74 asukasta/km². Nykyisin Muuramella on yhteistä maarajaa ainoastaan Jyväskylän kanssa. Ennen vuotta 2009 rajanaapureita olivat Jyväskylän lisäksi Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti sekä ennen vuotta 1993 Säynätsalo. Säynätsalo yhdistyi Jyväskylän kaupunkiin vuonna 1993, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti puolestaan vuonna 2009. Yhteistä vesirajaa Muuramella on edelleen paitsi Jyväskylän myös Toivakan kanssa.
Muurame on asukasluvultaan nopeasti kasvava ja muutenkin hyvin menestyvä kunta. Sille on etua sijainnista Jyväskylän naapurissa. Muuramessa asukkaiden koulutustaso on korkeimpia Suomessa. Esimerkiksi insinöörin koulutuksen saaneita kunnassa on väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten Suomessa, heti Espoon jälkeen.
Muurame valittiin 2002 Suomen luovimmaksi kunnaksi ja 2004 Suomen yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä on arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) suunnittelema Muuramen kirkko (1926–1929).
Remove ads
Maantiede ja luonto
Muuramessa on kaksi taajamaa – keskusta ja Kinkomaa. Suurin osa muuramelaisista asuu näissä.[13] Kirkonkylä sijaitsee Muuratjärven ja Päijänteen välissä Muuramenjoen molemmin puolin. Muuramen asuinalueita ovat keskusta, Jaakkola, Tervamäki, Verkkoniemi, Velkapohja, Kotiranta, Paavalinvuori, Vuorenlahti, Hautalanmäki, Rajala, Pitkälä-Riihiniemi, Niittyaho, Kinkomaa, Isolahti, Vihtalahti, Saarenkylä, Rannankylä ja Valkola-Rajahonka.
Muuramessa on viisi rauhoitettua luonnonsuojelualuetta: Partastenmäen vanha metsä, Kustaanvuoren vanha metsä, Härköpohjan jalavalehto, Lullinvuori sekä Kuusimäen alue. Lisäksi Muuramessa on viisi luonnonmuistomerkkiä, jotka kaikki ovat isoja puita tai puuryhmiä. Natura-kohteita Muuramessa on viisi ja niiden yhteispinta-ala on 611 hehtaaria, mikä on 3,2 % kunnan kokonaispinta-alasta.
Tilavuudella mitattuna Suomen suurin kuusi kasvaa Kuusimäen luonnonsuojelualueella Muuramen Isolahden kylän ja Jyväskylän (ennen vuotta 2009 Jyväskylän maalaiskunnan) Vesangan kylän välillä. Paikalla on Kuusimäen vanhojen metsien suojelualue, joka on perustettu 1994.
Kirkonkylän reunalla sijaitsee Muuramen luontopolku, joka kiertää Muuramenjokea.
Kylät ja kulmakunnat
Muuramessa on 2 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[14]
- Muurame
- Muuratjärvi
Taajamat
Vuoden 2022 lopussa Muuramessa oli 10 486 asukasta, joista 9 319 asui taajamissa, 1 086 haja-asutusalueilla ja 81:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Muuramen taajama-aste on 89,6 %.[15] Muuramen taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[16]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Kinkomaan taajama-asutus ei enää muodosta omaa taajamaansa vaan on kasvanut osaksi Jyväskylän keskustaajamaa, johon kuuluu Muuramesta lisäksi myös Sääksvuoren eteläpuolinen Valkolan asuinalue. Tilastokeskuksen määrittelemä Sallaajärvien taajama vastaa suurin piirtein Isolahden kylän keskusaluetta, mutta jatkuu myös hieman Jyväskylän Taka-Keljon puolelle.[17]
Remove ads
Historia
- n. 4000 eaa. Vanhimmat merkit asutuksesta nykyisellä Muuramen alueella.
- 1539 Vanhimpiin kuuluvia maakirjaan merkittyjä tietoja asutuksesta Muuramen alueella, joka kuului silloin Suur-Jämsään.
- 1851 Muuramenkosken saha perustetaan.
- 1863 Korpilahti, johon nykyinen Muuramen alue kuului, irtautui Suur-Jämsästä.
- 1921 Muurame eroaa Korpilahden kunnasta ja Muuramen kunta perustetaan.
- 1924 Säynätsalo eroaa Muuramesta.
Remove ads
Politiikka
Hallinto
Muuramen kunnanjohtaja on Jarkko Määttänen ja hallintojohtaja Riitta Sokka.[6] Kunnanhallitukseen kuuluu yhdeksän jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja on Jaakko Kaistinen.[7]
Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista keskustalla, kokoomuksella ja SDP:llä on kullakin hallussaan seitsemän paikkaa kaudella 2025–2029.[9] Valtuuston puheenjohtajana toimii Lauri Leskinen.[8]
Kuntaliitossuunnitelmat
Muuramen liittymisestä Jyväskylään on keskusteltu monta kertaa. Ensimmäisen kerran sitä esitettiin jo 1960-luvulla. Muina vaihtoehtoina esitettiin Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon yhdistämistä, Muuramen liittämistä Säynätsaloon niin, että kuntakeskuksena olisi ollut Säynätsalo, sekä liitosta jossa Muurame olisi jaettu Jyväskylän, Korpilahden ja Säynätsalon kesken.[18] Muuramessa ajatukseen kuntaliitoksista, joissa Muuramen kunta häviäisi, on suhtauduttu yleensä enimmäkseen kielteisesti.
Talous
Vuonna 2015 kunnassa oli 2 722 työpaikkaa. Niistä 1,5 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 59 % palveluissa ja 37 % jalostuksessa. Jalostuksen työpaikkojen osuus oli paljon suurempi kuin koko maassa keskimäärin (20,5 %).[19]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kiukaita ja muita saunatuotteita valmistava Harvia, prosessiteollisuudessa tarvittavien tuotteiden ja palveluiden tuottaja John Crane Safematic ja ilmanvaihtojärjestelmien mittalaitteita valmistava HK Instruments.[20]
Suurimmat työnantajat ovat John Crane Safematic Oy, SKF, Nokka-yhtiöt Oy, Harvia Oyj, Flex Link Automation Oy, Kytölä Oy, Muuratpuu Pohjonen Oy, Hakamet Oy, HK Instruments Oy, Sten&Co Oy Ab, Muuramen kunta, Keski-Suomen Hyvinvointialueen terveyskeskus ja Muuramen seurakunta.
Muuramen asuntokanta on 3 736, josta omakotiasuntoja 2 123, rivitaloasuntoja 690, kerrostaloasuntoja 865 ja muita asuntoja 58. Lisäksi kunnassa on 704 kesämökkiä.
Remove ads
Väestönkehitys
Vuoden 2017 loppupuolella Muuramen väestönkasvu oli suurinta suhteessa muihin Keski-Suomen kuntiin. Suurinta väestönkasvu oli Kinkomaan taajamassa.[21] Vuosien 2013–2017 välillä Muuramen väkiluku kasvoi 523 hengellä, yhteensä noin 5,5 prosenttiyksikköä.[21] Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Muuramen väestönkehitys vuodesta 1930 lähtien.
Remove ads
Kulttuuri
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Muuramessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[24]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Muuramen alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[25]
Urheilu
Tunnetuin muuramelainen lienee Mikko Ronkainen, kumparelaskun maailmanmestari ja olympiahopeamitalisti, jolla on nimikkorinne laskettelukeskus Riihivuoressa. Myös tunnettuja muuramelaisia urheilijoita ovat Emilia Nyström ja Erika Nyström, jotka ovat voittaneet rantalentopallossa kaksi kertaa nuorten Euroopan mestaruuden sekä aikuisten EM-kisoissa pronssia. Nyströmien EM-mitali on edelleen Suomen lentopallohistorian ainoa aikuisten arvokisamitali.
Seuraurheilun puolella paikkakunnan lippulaiva on lentopallojoukkue Muuramen Lentopallo, joka on pelannut korkeimmalla sarjatasolla Lentopallon SM-liigassa kaikkiaan 13 vuotta. Joukkueen paras sijoitus SM-liigassa on 6. sija kaudelta 2011–2012.
Muuramen Yrityksellä on aktiivista juniorijalkapallo- sekä -salibandytoimintaa. Seuran miehet pelaavat jalkapalloa 5. divisioonassa.[26]
Tapahtumat
Kesäkuun alkupuolella Muuramessa järjestetään vuosittaiset Muurame-päivät, jossa on konsertteja ja taidenäyttelyitä.[27]
Muuramessa järjestetään vuosittain Naamat-niminen rockfestivaali, joka pienuudestaan huolimatta on kerännyt valtakunnallista kulttimainetta.
Ruokakulttuuri
Muuramen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla tappaiskeitto.[28]
Tunnettuja henkilöitä
Tämä on luettelo tunnetuista henkilöistä, jotka ovat kotoisin Muuramesta tai ovat asuneet Muuramessa.
Remove ads
Etäisyyksiä
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads