Norrköpingin kunta

kunta Itä-Götanmaan läänissä, Ruotsissa From Wikipedia, the free encyclopedia

Norrköpingin kunta
Remove ads

Norrköpingin kunta (ruots. Norrköpings kommun) on Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Itä-Götanmaahan ja Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Norrköping.[3]

Pikafaktoja









Thumb
Motalanvirta Norrköpingin keskustassa Saltängin sillalta kuvattuna.
Thumb
Vanhaa teollisuusmaisemaa Norrköpingissä.
Thumb
E22-moottoritie Norrköpingistä etelään.
Thumb
Kuddbyn kirkko Vikbolandetin alueella.
Thumb
Bråvikenin lahti Kolmårdenin eläinpuistosta kuvattuna.
Thumb
Glan-järvi kuvattuna uimapaikalta Svärtingessä.
Thumb
Ågelsjön.

Kunnan maapinta-ala on 1 495,52 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 144 458 henkeä (31.12.2021).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 348,62 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 23,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Remove ads

Kuntajaon kehitys

Nykyisen Norrköpingin alueella sijaitsi vuoden 1862 kuntauudistuksen jälkeen Norrköpingin kaupunki ja 25 maalaiskuntaa. Kaupungin rajojen ulkopuolelle kasvaneen asutuksen hallinnoimiseksi perustettiin kaksi taajaväkistä yhdyskuntaa: vuonna 1885 Norrköpings norra förstad ja vuonna 1900 Borgs villastad. Vuonna 1917 Östra Enebyn maalaiskunta liitettiin kaupunkiin, jolloin ensimmäisenä mainittu yhdyskunta lakkautettiin. Vuonna 1918 liitettiin Sankt Johanneksen maalaiskunta, ja vuonna 1936 Borgin maalaiskunta, jolloin myös jälkimmäisenä mainittu yhdyskunta lakkautettiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin kuusi "suurkuntaa" itse kaupungin lisäksi:

  • Kolmården (Krokek ja Kvarsebo)
  • Kvillinge (Kvillinge ja Simonstorp)
  • Norsholm (Kimstad ja Skärkind)
  • Skärblacka (Kullestad ja Vånga)
  • Västra Vikbolandet
  • Östra Vikbolandet
  • Norrköpingin kaupunki (Norrköping sekä Styrstadin ja Tingstadin kunnat).

Näistä Kolmården sai nimensä Itä-Götanmaan ja Södermanlandin rajalla sijaitsevan metsäalueen mukaan. Historiallisesti Kvarsebon katsotaankin kuuluvan Södermanlandin maakuntaan. Norsholm ja Skärblacka nimettiin kuntien alueilla sijaitsevien taajamien mukaan. Norrköpingin itäpuolella sijaitsevan Vikbolandetin niemimaan alueen länsi- ja itäosat muodostivat oman kuntansa.

Jo vuonna 1962 Norsholm liitettiin Skärblackaan. Vuonna 1967 Västra ja Östra Vikbolandet yhdistettiin kunnaksi, jonka nimeksi tuli pelkkä Vikbolandet. Norrköpingin kunta muodostettiin 1971, jolloin Kolmården, Kvillinge ja Skärblacka liitettiin kaupunkiin. Nykyiset rajansa Norrköping sai vuonna 1974, jolloin siihen liitettiin vielä Vikbolandet.

Remove ads

Vaakuna

Kunnan vaakuna on entisen Norrköpingin kaupungin vanha vaakuna. Kaupunki on aiemmin käyttänyt myös toisennäköistä vaakunaa.

Väestönkehitys

Norrköpingin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
 
110 222
1955
 
112 449
1960
 
113 059
1965
 
116 089
1970
 
120 959
1975
 
119 169
1980
 
119 238
1985
 
118 567
1990
 
120 522
1995
 
123 795
2000
 
122 199
2005
 
124 642
2010
 
130 050
2015
 
137 035
2020
 
143 478
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Lisätietoja Tausta, Tarkempi jaottelu ...

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 2 340 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 3 231 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 182 277 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 32 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 61,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 18,4 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Lisätietoja Elinkeino, Työpaikat (%) ...
Remove ads

Taajamat

Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 838 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

Lisätietoja #, Taajama ...

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Loddby
  • Röbrinken
  • Smedby

Luettelossa mainituista taajamista Smedby on sittemmin kasvanut yhteen Norrköpingin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Arkösund
  • Djurön
  • Gruvstugan
  • Göstadberg
  • Hagsätter
  • Hultsbruk
  • Kopparbo
  • Kvarsebo
  • Kättinge
  • Lindö
  • Loddby
  • Loddbynäset
  • Ludden
  • Lövdalen
  • Marbystrand
  • Mem
  • Puksten
  • Skärkind
  • Stora Sidus
  • Styrstad och Gräsnäs
  • Svärtinge gård
  • Tallebo
  • Tåby
  • Ystad Fågellund
  • Östra Ny

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Remove ads

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Norrköpingin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[20]

  • Norrköpings norra valkrets (43 valtuutettua)
  • Norrköpings södra valkrets (42 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Norrköpingin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Lisätietoja Puolue ...
Remove ads

Piirit

Thumb
Kartta Norrköpingin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Borgin piiri
  • Dagsbergin piiri
  • Furingstadin piiri
  • Häradshammarin piiri
  • Jonsbergin piiri
  • Kimstadin piiri
  • Konungsundin piiri
  • Krokekin piiri
  • Kuddbyn piiri
  • Kullerstadin piiri
  • Kvarsebon piiri
  • Kvillingen piiri
  • Norrköpingin Hedvigin piiri (Norrköpings Hedvigs distrikt)
  • Norrköpingin Matteuksen piiri (Norrköpings Matteus distrikt)
  • Norrköpingin Sankt Johanneksen piiri (Norrköpings Sankt Johannes distrikt)
  • Norrköpingin Sankt Olain piiri (Norrköpings Sankt Olai distrikt)
  • Rönön piiri
  • Simonstorpin piiri
  • Skärkindin piiri
  • Styrstadin piiri
  • Svärtingen piiri
  • Tingstadin piiri
  • Tåbyn piiri
  • Vrinnevin piiri
  • Vångan piiri (Itä-Götanmaa)
  • Ån piiri
  • Östra Enebyn piiri
  • Östra Husbyn piiri
  • Östra Nyn piiri
  • Östra Stenbyn piiri
Remove ads

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Norrköpings S:t Olof
  • Kolmården
  • Norrköpings Borg
  • Norrköpings S:t Johannes
  • Västra Vikbolandet
  • Östra Husby
  • Jonsberg

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Dagsberg
  • Furingstad
  • Häradshammar
  • Jonsberg
  • Kimstad
  • Konungsund
  • Konungsunds
  • Kolmårdsrote* (ei ollut seurakunta)
  • Krokek
  • Kuddby
  • Kullerstad
  • Kvarsebo (Kristine kapell)
  • Kvillinge
  • Löt*
  • Norrköpings Borg (Borg, Borg och Löt)
  • Norrköpings Hedvig (Hedvig, Norrköpings tyska)
  • Norrköpings mosaiska
  • Norrköpings Matteus (Norrköpings Norra)
  • Norrköpings reformerta*
  • Norrköpings Sankt Johannes (Sankt Johannes)
  • Norrköpings Sankt Olai (Sankt Olai)
  • Norrköpings Östra Eneby (Eneby, Östra Eneby)
  • Rönö (Cathrinae kapell)
  • Simonstorp (Sankt Pers kapell)
  • Skärkind
  • Styrstad
  • Tingstad
  • Täby
  • Vånga
  • Å
  • Östra Husby (Husby)
  • Östra Ny (Ny)
  • Östra Stenby (Stenby)
Remove ads

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads