Resistiivisyys

Resistiivisyys eli ominaisvastus tai ominaisresistanssi (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta.^[1] Resistiivisyyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Resistiivisyyden käänteissuure on konduktiivisuus.

Resistiivisyys ${\displaystyle \rho }$ voidaan esittää yhtälöllä

${\displaystyle \rho ={\frac {E}{J}},}$

missä ${\displaystyle E}$ on sähkökenttä ja ${\displaystyle J}$ virtatiheys. Resistiivisyyden esitystapa sähköjohdolle on yhtälömuoto

${\displaystyle \rho =R{\frac {A}{l}},}$

missä ${\displaystyle R}$ on vastus, ${\displaystyle A}$ poikkipinta-ala ja ${\displaystyle l}$ johtimen pituus. Tällöin voidaan laskea vastus yhtälöllä ${\displaystyle R=\rho l/A}$. ^{[2] [3]}

Aineen sähkönjohtavuus riippuu sen lämpötilasta.^[4] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.

Aineiden resistiivisyyksiä

Yleisimpien metallien resistiivisyyksiä pienimmästä eli parhaasta sähkönjohteesta lähtien (lämpötilassa 20 °C, 10⁻⁶  Ωm vastaa arvoa 1 Ω·mm²/m):

Aineiden resistiivisyyksiä

Aine	Resistiivisyys (20 °C)	Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C)
Hopea	0,0159·10−6 Ωm	4,0·10−3 /K
Kupari	0,01678·10−6 Ωm[5]	3,9·10−3 /K[6][7]
Kulta	0,024·10−6 Ωm	3,4·10−3 /K
Alumiini	0,0265·10−6 Ωm	4·10−3 /K
Messinki	0,070·10−6 Ωm	1,5·10−3 /K
Rauta	0,097·10−6 Ωm	6·10−3 /K
Teräs (arvo vaihtelee laadun mukaan)	0,8·10−6 Ωm	3·10−3 /K

Vastuslankoina käytettyjä materiaaleja (lämpötilassa 20 °C):

Aineiden resistiivisyyksiä

Aine	Resistiivisyys (20 °C)	Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C)
Konstantaani	0,50·10−6 Ωm	0,03·10−3 /K

Katso myös

• Sähköjohde
• Sähköeriste