Päämajan reserviupseerikoulu

Päämajan reserviupseerikoulu myöhemmin Sotavänrikkikoulu oli Mannerheimin 14. maaliskuuta 1918 antaman käskyn mukaan perustettu koulu reserviupseerien kouluttamista varten.^[1]

Koulu toimi 20. maaliskuuta – 28. huhtikuuta 1918 välisenä aikana.^[2] Koulu käynnistyi Seinäjoen yhteiskoululla, josta siirtyi Pääamajan mukana Kotiniemen kasvatuslaitokseen lähellä Vippulaa ja edelleen Mikkeliin VPK:n taloon.^[3] Ensimmäiset vänrikit valmistuivat Mikkelissä 26. huhtikuuta 1918. Tässä yhteydessä koulun nimi muutettiin Sotavänrikkikouluksi. Päämajan Reserviupseerikoulun johtajana toimi eversti Karl Emil Berg ja komppanianpäällikkönä jääkärikapteeni A. K. A. Lang sekä opettajana muun muassa jääkärivaravääpeli Juhani Toro.^[4][5][6][7]

Vaikka koulutuksen tavoitteena oli tuottaa reserviupseereita valkoiseen armeijaan, Mannerheim ylensi kurssilaiset koulun päättymispäivänä 26. huhtikuuta aktiivi-vänrikeiksi.^lähde? Oppilaita Päämajan Reserviupseerikoulussa oli 118, jotka suorittivat sen hyväksytysti.^[8][9] Koulun seuraava kurssi aloitettiin Sotavänrikkikoulun nimellä Mikkelissä 10. Toukokuuta 1918, mutta siirrettiin kurssin kuluessa Helsinkiin. Koulun päälliköksi nimitettiin jääkärimajuri Nils Gadolin.^[10] Kurssin päätyttyä koulu lakkautettiin.^[11]

Myöhemmin kurssin suorittaneet teettivät erityisen kurssimerkin, josta tunnetaan kaksi erilaista versiota.