Persefone

Persefone (m.kreik. Περσεφόνη) tai homeerisessa muodossaan Persefoneia, Eleusiin mysteereissä myös Kore (Κόρη 'neito'), oli kreikkalaisessa mytologiassa kuolleiden valtakunnan valtiatar sekä Demeterin (maan, viljan ja hedelmien jumalattaren) tytär. Hänen roomalainen vastineensa on Proserpina.^[1] Persefonea luonnehditaan nuoreksi kauniiksi naiseksi, jota kaikki rakastivat.

Tämä artikkeli kertoo mytologian hahmosta. Yhtyeestä kertoo Persefone (yhtye).

Dante Gabriel Rossettin maalaus Persefoneen roomalaisesta vastineesta Proserpinasta vuodelta 1874.

Mytologian mukaan myös Haades halusi Persefonen itselleen ja kaappasi tämän mukaansa Manalaan. Demeter etsi tytärtään leppymättömästi ja kielsi kasveja kasvamasta, kunnes tyttö löytyisi. Lopulta maan muuttuessa autiomaaksi ylijumala Zeus määräsi Haadeen vapauttamaan Persefonen, mutta Haades ei suostunut vaan huijasi Persefonen syömään neljä granaattiomenan siementä, jonka takia hänen pitää viettää Haadeksen kanssa neljä kuukautta: kun Persefone lähtee äitinsä luota, äiti itkee ja kieltää kasveja kasvamasta; ja kun Persefone palaa, koittaa kevät.