Pjotr Jeršov

Pjotr Pavlovitš Jeršov (ven. Пётр Павлович Ершов), (6. maaliskuuta (J: 22. helmikuuta) 1815 Bezrukovon kylä, Išimin piirikunta, Tobolskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta — 30. elokuuta (J: 18. elokuuta) 1869 Tobolsk, Venäjän keisarikunta) oli venäläinen kirjailija.^[1]

Pjotr Jeršov n. 1850-luvulla

Hänen tunnetuin teoksensa on saturunoelma Pieni kyttyräselkäinen hevonen (Taikahevonen) (ven. Конёк-Горбунок, Konjok-Gorbunok).^[1]

Suku ja koulutus

Pjotr Jeršov syntyi virkamiesperheeseen Bezrukovon kylässä lähellä Išimin kaupunkia. Hänen vanhempansa olivat virkamies Pavel Aleksejevitš Jeršov ja Jefimija Vasilijevna Jeršova. Perheessä oli 12 lasta, joista vain Pjotr ja vanhempi veli Nikolai elivät aikuisiksi. Jeršov vietti nuoruutensa Berjozovossa. Hän kävi kimnaasia Tobolskissa vuosina 1827–1831 ja opiskeli oikeustiedettä ja filosofiaa keisarillisessa Pietarin yliopistossa vuosina 1831–1836.^[2][3]

Isänsä kuoleman jälkeen Jeršov palasi vuonna 1836 Tobolskiin kymnaasinopettajaksi, sitten tarkastajaksi ja hänestä tuli koulun rehtori vuonna 1858. Hän koki elämänsä aikana useita menetyksiä: vuonna 1834 kuolivat hänen isänsä ja ainoa veljensä Nikolai, vuonna 1838 kuoli hänen äitinsä.^[2][3]

Yksityiselämä

Vuonna 1845 hänen ensimmäinen vaimonsa Serafima Aleksejevna Leštševa kuoli synnytykseen ja ainoa tytär Serafima Jeršova kuoli pienokaisena. Hänen toinen vaimonsa Olimpiada Vasilijevna Kuzmina kuoli vuonna 1852 ja heillä oli kolme tytärtä Ljudmila, Olga ja Julia. Hän meni kolmannen kerran naimisiin kenraalimajurin tyttären Jelena Nikolajevna Tšerkasovan kanssa, joka oli valmistunut upseerien tyttärille tarkoitetusta Katariina-instituutista Pietarissa.^[2][3]

Jeršovin viidestätoista lapsestaan vain kuusi saavutti aikuisiän.^[2][3]

Kirjallinen ura

Pieni kyttyräselkäinen hevonen, ensipainoksen kansilehti. Julkaisija H. Hinze, Pietari 1834.

Opiskeluvuosinaan hän kirjoitti tunnetuimman teoksensa, runoelman Pieni kyttyräselkäinen hevonen (Taikahevonen) (ven. Конёк-Горбунок, Konjok-Gorbunok, 1834). Aleksandr Puškin ylisti jambimittaista runoelmaa ja ilmoitti, ettei hän enää kirjoittaisi satuja, koska Jeršov pystyy siihen paremmin. Runoelma pohjautuu kansansatuun Tulilintu. Sensuuri kielsi runoelman yli 20 vuoden ajaksi, koska siinä tsaari esittäytyi tyhmyrinä.^[1]

Vuoden 1947 piirroselokuva neuvostoliittolaisessa postimerkissä.

Jeršov kirjoitti vielä useita runoelmia ja novelleja sekä näytelmän, mutta mikään niistä ei saavuttanut Pienen kyttyräselkäisen hevosen suosiota. Runoelmasta on tehty lukuisia sovituksia:

• Cesare Pugni: baletti 1864 (varhaisin koreografia Arthur Saint-Léon)
• Aleksandr Rou: näytelmäelokuva (1941)
• Rodion Štšedrin: baletti 1955 (myös elokuvaversiona)
• Ivan Ivanov-Vano: piirroselokuva (1947)
• Ivan Ivanov-Vano: piirroselokuva (1975)