Puolan väestö

Puolan väestö on etnisesti varsin homogeeninen. Puolalaisten geneettinen tausta on sitä vastoin hyvin heterogeeninen johtuen suuresta vähemmistöjen määrästä ennen toista maailmansotaa ja mongolien hyökkäyksistä (n. 1200-luvulla). Myös monet sodat ovat monipuolistaneet puolalaisten geneettistä taustaa.^lähde?

Puolan väkiluvun kehitys FAO:n mukaan 1961-2010 (miljoonaa asukasta).

Puolan väkiluku on noin 38 miljoonaa. Luku on pysytellyt samana kommunistidiktatuurin luhistumisesta alkaen. Vuonna 1980 väkiluku oli noin 35,7 miljoonaa, vuonna 1960 noin 29,8 miljoonaa ja vuonna 1946 noin 23,6 miljoonaa.^[1] Maassa puhutaan lähes yksinomaan puolaa (97,8 %). Pieniä vähemmistöjä ovat saksalaiset, ukrainalaiset, valkovenäläiset ja liettualaiset. Noin 87 prosenttia väestöstä on katolilaisia.^[2] Katolisten lisäksi maassa on muiden muassa ortodokseja, uniaatteja eli kreikkalaiskatolilaisia, protestantteja ja juutalaisia.

Ennen toista maailmansotaa Puolassa asui yli kolme miljoonaa juutalaista, runsas miljoona sekä saksalaisia että valkovenäläisiä ja lähes neljä miljoonaa ukrainalaista. Juutalaiset surmattiin toisen maailmansodan aikaisessa, saksalaisten toimeenpanemassa holokaustissa, ja sodanjälkeisessä rajojen siirrossa voittajat suorittivat laajamittaisia joukkosiirtoja. Niissä Neuvostoliittoon jäänyt puolalaisväestö siirrettiin nyky-Puolaan ja nyky-Puolan ukrainalaiset ja valkovenäläiset Neuvostoliittoon.^lähde?

Vuonna 2012 arvioitu elinajanodote on miehille 72,31 vuotta ja naisille 80,43 vuotta.^[3]

Maailman terveysjärjestön vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan alkoholinkäyttö Puolassa on maailman keskitason yläpuolella, puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna noin 8,7 litraa aikuista kohti. Tämä on hiukan vähemmän kuin Italiassa ja hiukan enemmän kuin Yhdysvalloissa.^[4]

Väestöjakauma

Puolan kunnat, joissa vähintään 5 % väestöstä ei ollut puolalaisia vuoden 2021 väestönlaskennassa.

Puolan historiallinen kansallinen koostumus^[5]

kansallisuus	1921	1931	1946	1989
puolalainen	18 814 239 69,2 %	22 208 000 69,1 %	20 520 178 85,6 %	n. 37 380 000 98,7 %
ukrainalainen	3 898 431 14,3 %	muut yht. 9 925 000 30,9 %	–	n. 230 000 0,6 %
juutalainen	2 110 448 7,8 %		–	–
valkovenäläinen	1 060 237 3,9 %		–	n. 190 000 0,5 %
saksalainen	1 059 194 3,9 %		2 288 300 9,6 %	–
liettualainen	68 667 0,3 %		–	–
venäläinen	56 239 0,2 %		–	–
tšekki	30 629 0,1 %		–	–
muut	78 634 0,3 %		399 526 1,7 %	n. 80 000 0,2 %
vailla kansallisuutta	–		721 523 3,0 %	–
yhteensä	27 176 717	32 133 000	23 929 527	n. 37 875 000

Puolan kielelliset olosuhteet vuonna 1937

[[File:Poland1937linguistic.jpg|thumb|center|300px|Seuraavassa on Puolan toisen tasavallan aikaista tilannetta kuvaava karttaa kansallisuuksien asuinalueista vuodelta 1937

  puola

  valkovenäjä

  ukraina

  tšekki

  liettua

  saksa

  puolankielinen väestö Puolan ulkopuolella]]

Koulutus

Puolan koulujärjestelmä on uudistusten kohteena, koska sitä sopeutetaan eurooppalaisiin järjestelmiin. Nykyisin lapset käyvät yhtenäistä alakoulua 7–13-vuotiaina. Sen jälkeen on erilaisia yläkouluvaihtoehtoja, ja noin 19-vuotiaana ne, jotka haluavat jatkaa yliopistoihin tai muuten korkea-asteelle, suorittavat ylioppilas- eli matura-tutkinnon.^[6]

Suurimpia kaupunkeja

Vuonna 2010 Puolassa oli viisi yli puolen miljoonan asukkaan kaupunkia, ja kymmenen yli 300 000 asukkaan kaupunkia (suluissa arvioitu asukasluku vuonna 2010).^[7]

1. Varsova (1 709 578)
2. Krakova (754 804)
3. Łódź (737 746)
4. Wrocław (629 931)
5. Poznań (555 080)
6. Gdańsk (452 160)
7. Szczecin (404 106)
8. Bydgoszcz (355 647)
9. Lublin (349 264)
10. Katowice (305 631)