Ravenna

kunta Italiassa From Wikipedia, the free encyclopedia

Ravennamap
Remove ads

Ravenna on kaupunki Italiassa. Siellä asuu noin 160 000 ihmistä (2013).[1] Ravenna on samannimisen maakunnan pääkaupunki ja Ravenna-Cervian arkkihiippakunnan keskus.[2][3] Maakunta kuuluu Emilia-Romagnan hallinnolliseen alueeseen.[2] Ravenna oli Länsi-Rooman valtakunnan pääkaupunki 400-luvulla sekä 500–700-luvuilla ostrogoottien valtakunnan sekä bysanttilaisen Italian pääkaupunki.

Pikafaktoja







Remove ads

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Ravenna

Antiikin aikaan Adrianmeren ranta sijaitsi lähempänä Ravennaa kuin nykyisin. Kaupungin varhaisimmat asukkaat olivat luultavasti itaalisia kansoja, jotka olivat siirtyneet etelämmäs Aquileian alueelta noin 1400 eaa. Perimätiedon mukaan Ravennan valtasivat sittemmin etruskit ja myöhemmin keltit. Vuonna 191 eaa Ravenna päätyi roomalaisten haltuun. Roomalaiskaudella Ravennasta tuli merkittävä satamakaupunki. Keisari Augustus rakennutti Ravennan lähistölle Classiksen sataman, josta tuli Rooman Adrianmeren laivaston tärkein tukikohta.[4]

Thumb
San Vitalen basilika.

Vuonna 402 barbaarien hyökkäykset pakottivat Länsi-Rooman keisari Honoriuksen siirtämään hovinsa Mediolanumista Ravennaan, ja kaupungista tuli siten Länsi-Rooman pääkaupunki vuoteen 476 saakka. Ravennaan rakennettiin tuona aikana useita monumentaalirakennuksia, ja kaupunki sai lisäksi arkkipiispanistuimen vuonna 438.[4][5]

Thumb
Ravennan katedraali (Risurrezione di Nostro Signore Gesù Cristo).

Keskiaika

Länsi-Rooman kukistuttua vuonna 476 Ravennasta tuli herulien päällikön ja Italian kuninkaan Odovakarin pääkaupunki. Ostrogoottien kuningas Teoderik Suuri syrjäytti puolestaan Odovakarin vuonna 493. Teoderik teki Ravennasta ostrogoottien valtakunnan pääkaupungin. Vuonna 540 Itä-Rooman kenraali Belisarius valtasi Ravennan, josta tuli Bysantin hallitseman Ravennan eksarkaatin pääkaupunki.[4]

Vuonna 751 Ravennan valtasivat langobardit, jotka puolestaan menettivät sen frankkien kuninkaalle Pipin Pienelle vuonna 754. Pipin lahjoitti Ravennan paaville vuonna 757. Myöhemmin keskiajalla Ravennaa hallitsi da Polentan aatelissuku. Vuonna 1441 Venetsia otti Ravennan haltuunsa, mutta vuonna 1509 kaupunki palasi Kirkkovaltion omistukseen.

Myöhempi historia

Vuonna 1859 Ravenna liittoutui Sardinian kuningaskunnan kanssa, josta tuli Italian kuningaskunta vuonna 1861.[4]

Remove ads

Talous

Kaupungissa käydään paljon maatalouskauppaa, muun muassa viljasta ja maatalouskoneista. Siellä on myös öljynjalostamo.

Nähtävyydet

Kahdeksan Ravennan varhaiskristillistä rakennusta 400- ja 500-luvuilta kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon: San Vitalen basilika, Sant'Apollinare Nuovon basilika, Sant'Apollinare in Classen basilika, Arkkipiispallinen kappeli (Cappella Arcivescovile), Neonin kastekappeli (Battistero Neoniano), Areiolainen kastekappeli (Battistero degli Ariani), Galla Placidian mausoleumi ja Teoderikin mausoleumi.[6]

  • Thumb
    Galla Placidian mausoleumi
  • Thumb
    Teoderikin mausoleumi
  • Thumb
    Areiolainen kastekappeli
  • Thumb
    Sant'Apollinare Nuovon basilikan mosaiikki, joka esittää Teoderikin palatsia.
  • Thumb
    Bysantin keisari Justinianus I. Yksityiskohta San Vitalen basilikan mosaiikista.

Lähteet

Aiheesta muualla

Loading related searches...

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Remove ads
Remove ads