Rusko
kunta Varsinais-Suomen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Rusko on kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 6 397 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 127,90 km², josta 0,74 km² on sisävesiä.[1] Väestötiheys on 50,31 asukasta/km².
Vahdon kunta liittyi Ruskoon vuoden 2009 alussa. Ruskon vaakunaksi tuli tässä yhteydessä Vahdon vaakuna.[8] Suurimpia työllistäjiä ovat Ruskon kunta ja VAK (entinen Virtasen autokoritehdas).
Ruskon naapurikunnat ovat Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Raisio ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Ruskoon liitetyn Vahdon lisäksi Turkuun liitetyt Maaria ja Paattinen.
Remove ads
Maantiede
Ruskolla on suuria sora-alueita ja runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat. Lisäksi luonnonvaraisia soita on kunnassa useita. Kunnan pohjoisin piste on Kuhankuono, kaikkiaan seitsemän kunnan yhteinen rajapyykki. Kunnan eteläosan korkein kohta on 70,9 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoava Kullavuori, jonka rinteellä on hiidenkirnu. Kunnan pohjoisosassa, entisen Vahdon kunnan alueella, Punaisentorin lähellä oleva nimetön huippu kohoaa noin 93 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Kurjenrahkan kansallispuisto ulottuu osaksi Ruskon kunnan alueelle. Siellä on myös toinen Natura-kohde, soidensuojelun perusohjelmaan kuuluva Rehtisuo.[9]
Kunnanosat
Hiidenvainio, Lähteenmäki, Paasniittu, Päällistönmäki, Vahto
Kylät
Asola, Hiidenvainio, Hujala, Kankare, Kirkonkylä, Liukola, Lähteenmäki, Munittula, Merttelä, Paasniittu, Papumäki, Päällistönmäki, Uttula, Vahto.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Ruskolla oli 6 263 asukasta, joista 4 972 asui taajamissa, 1 249 haja-asutusalueilla ja 42:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Ruskon taajama-aste on 79,9 %.[10] Ruskon taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken: Turun keskustaajamassa, johon Ruskon kirkonkylä kuuluu, asui vuoden 2017 lopussa 3 825 Ruskon asukasta ja Vahdon kirkonkylässä 1 147.[11][12]
Remove ads
Historia
Ruskonjoen jokilaaksossa on raivattu peltoja esihistoriallisen ajan lopulla eli 800- ja 900-luvulla. Historiallisen ajan alussa Ruskolle oli vakiintunut sekä peltoviljely että kiinteä kyläasutus. Viljelystä on kirjallisia viitteitä 1300-luvulta asti.[13]
Harmaakivinen Ruskon kirkko on rakennettu todennäköisesti noin vuosina 1510–1530.[14] Sitä ympäröivä Ruskon kirkonmäki kivisiltoineen, vanhoine kantataloineen ja lainajyvästöineen on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[15]
Osa Turun, Maarian ja Ruskon rajalle vuonna 1955 valmistuneen Turun lentoaseman alueesta kuului aiemmin Ruskoon.[16] Maarian ja Ruskon puolella olleet lentoaseman alueet liitettiin Turkuun vuonna 1957.[17][18] Turun lentoaseman rakentaminen alkoi vuonna 1945, mutta valvontakomission aiheuttaman viivästyksen takia se otettiin käyttöön vasta 1955.[19]
Remove ads
Hallinto
Ruskon kunnanjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Kari Lehtinen.[20] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa. Kaudella 2025–2029 paikoista yhdeksän on keskustan, yhdeksän kokoomuksen, viisi SDP:n, kaksi perussuomalaisten, yksi vasemmistoliiton ja yksi vihreiden hallussa.[7]
Talous
Vuonna 2015 kunnassa oli 1 683 työpaikkaa. Niistä 6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 43 % palveluissa ja 49 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin (20 %).[21]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat TH-Sijoitus Oy, eristeitä valmistava Kaefer Oy ja muovituotteita tekevä Röchling Rimito Plast Oy.[22]
Suurimpia työllistäjiä ovat Ruskon kunta, Sormat Oy ja VAK (entinen Virtasen autokoritehdas).lähde?
Remove ads
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Remove ads
Palvelut
Ruskolla toimii viisi peruskoulun koulua: Kirkonkylän koulu (luokat 3–6), Hiidenvainion koulu (luokat 1–2), Merttelän koulu (luokat 1–6), Laukolan koulu (luokat 1–6) ja Maunun koulu (luokat 7–9).
Ruskon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää Raision kaupunki. Ruskolla ja Vahdolla on terveysasemat päivisin auki, yöllisissä päivystystapauksissa mennään Raisioon.[24]
Ruskon kunta on mukana Turun seudun joukkoliikenteessä Fölissä.[25]
Remove ads
Uskonnolliset yhteisöt
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Ruskolla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[26]:
- Ruskon seurakunta
- Vahdon kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Ruskon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[27] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[28]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus Vahdon alueella[29].
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Ruskon kunnan nykyisellä alueella[26]:
- Vahdon seurakunta (liitetty Ruskon seurakuntaan 2009)
Remove ads
Kulttuuri
Murre
Ruskon alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Ruskon murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[30]
Ruokakulttuuri
Ruskon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla papusoppa eli hernekeitto ja kyrsäksi kutsuttu leipä.[31]
Tunnettuja asukkaita
- Bernhard Heikkilä (1882–1931), kansanedustaja (kok.)[32]
- Janne Jaakkola (s. 1967), puolustusvoimain komentaja
- Linnea Kuuluvainen (s. 1996), kirjailija
- Tarja Lunnas (s. 1960), laulaja
- Jussi Makkonen (s. 1985), jääkiekkoilija
- Maunu I (k. 1308), ensimmäinen suomalaissyntyinen piispa
- Heikki Rinne (1941–2022), kansanedustaja (SDP)[32]
- Jan Kenneth Weckman (s. 1946), taidegraafikko[33]
- Mikko Lehtonen (s. 1994), jääkiekkoilija
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads