Segeža

Segeža^[2] (ven. Сегежа, suom. myös Segee, Segehe, Sekee tai Sekehe^[3][4]) on kaupunki ja kaupunkikunta Muurmannin radan varrella Karjalan tasavallassa Venäjällä. Segeža on Segežan piirin keskus. Se sijaitsee Uikujärven länsirannalla noin 250 kilometriä Petroskoista pohjoiseen.

Segeža (Сегежа) Segee, Segehe, Sekee, Sekehe
Sekeen rautatieasema sijaitsee Muurmannin radan varrella
lippu	vaakuna
Segeža
Koordinaatit: 63°44′N, 34°19′E
Valtio	Venäjän federaatio
Tasavalta	Karjalan tasavalta
Piiri	Segežan piiri
Perustettu	1914
Kaupungiksi	1943
Pinta-ala  ([1])
– Kokonaispinta-ala	19 km²
Väkiluku (2023)	23 074
Aikavyöhyke	UTC+3 (MSK)
Postinumero	186 420
Suuntanumero(t)	+7 81431
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Segežan kaupunkikunta Segežan piirin kartalla.

Asukkaita on 23 074 (2023). Alue toimii metsäteollisuuskeskuksena (paperi- ja selluloosateollisuutta) ja Segežassa on satama Vienanmeren–Itämeren kanavan varrella. Segežassa on myös Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Karjalan rovastikunnan seurakunta kirkkoineen.^[5]

Historia

Ensimmäisiä mainintoja asutuksesta alueella on 1500-luvulta. Segežan rautatieasema perustettiin vuonna 1914 Muurmannin radan varrelle, joka yhdisti Venäjän strategisesti tärkeisiin Barentsinmeren satamiin. Tuota kautta Venäjän keisarikunta sai Saksan valtakunnan ja Itävalta-Unkarin vastaiseen taisteluun ensimmäisessä maailmansodassa Ranskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta sotatarvikkeita.

Neuvostovallan aikana oleellinen oli vankityövoimalla toteutettu Vienanmeren–Itämeren kanavan rakentaminen. Sen tultua valmiiksi 1933 saatettiin työvoimaa käyttää muuhun infrastruktuuri- sekä teollisuusrakentamiseen. Vuonna 1939 aloitettiin paperitehtaan ja sen tarvitseman sellutehtaan rakentaminen. Tämäkin oli NKVD:n hanke. Aiheeseen liittyviä teemoja on esillä kaupunginmuseossa. Toisen maailmansodan aikana tehtaassa tuotettiin kuitenkin kranaatinheittimiä ja miinoja ja paperin ja sellun tuotantoon siirryttiin vuonna 1943.^lähde?

Suomen ilmavoimat kohdisti Segežaa vastaan rykmenttipommituksia vuonna 1942.^[6]

Toisin kuin Karhumäkeä ei Segežaa jatkosodan aikana miehitetty, vaan se muodosti partisaanitoiminnan tukikeskuksen. Segežasta tuli kaupunki vuonna 1943.

Elinkeinot

Segeža on ensisijaisesti puunjalostuspaikkakunta. Segežski tselljulozno-bumažnyi kombinat -tehtaan lisäksi siellä on myös saha, puunkorjuuyhtiöitä ja Nadvoitsyn alumiinitehdas.

Väestö

Väkiluku	1959	1970	1979	1989	2002	2005
Segeža	19 700	28 800	36 400	38 200	34 214	33 600

Venäjän keisarikunnassa järjestettiin väestönlaskenta 1897 ja Neuvostoliitossa 1926, 1939, 1959, 1970, 1979 ja 1989 sekä Venäjän federaatiossa 2002, joten kaikki luvut eivät ole virallisen väestönlaskennan tuloksia.^lähde?

Segežan suomalaisia ystävyyskaupunkeja ovat Lieksa, Nurmes ja Kajaani.^lähde?