Tallink Silja

Tallink Silja Oy on suomalainen varustamo^[5], jonka omistaa virolainen AS Tallink Grupp. Silja Line -aputoiminimen alla yritys harjoittaa risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämeren alueella linjoilla Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ja Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma. Loppuvuonna 2020 risteilyjä oli myös reiteillä Helsinki–Riika ja Turku–Långnäs–Tallinna^[6].

Tallink Silja
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	1957[1]
Toimitusjohtaja	Margus Schults[2]
Puheenjohtaja	Enn Pant[2]
Kotipaikka	Helsinki[3]
Toiminta-alue	Suomi,  Ruotsi,  Viro,  Latvia
Toimiala	laivaliikenne
Tuotteet	risteily-, matkustaja- ja rahtiliikenne
Liikevaihto	381 milj. € (2019)[3]
Liikevoitto	0,7 milj. € (2019)[3]
Henkilöstö	1 379 (2019)[3]
Emoyhtiö	AS Tallink Grupp
Tytäryhtiöt	Sally Ab[4]
Omistaja	pörssiyhtiö AS Tallink Grupp
Kotisivu	fi.tallink.com
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Silja Linen vanha logo.

Silja Linen logossa on teksti Silja Line ja tekstin perässä hyljehahmo.^[7] Vuodesta 2014 lähtien Silja Linen logossa on ollut selkeästi hymyilevä hylje.^[8] Silja Linen mainoksissa usein kuultu tunnusmusiikki on alun perin elokuvasäveltäjä Francis Lain sävellys Un homme et une femme.^[9]

Historia

Suomen Höyrylaiva Oy (vuodesta 1976 Effoa Oy), ruotsalainen Svea-varustamo ja turkulainen Bore-varustamo perustivat vuonna 1957 yhteisyrityksen Oy Siljavarustamo – Ab Siljarederiet. Varustamo sai nimensä elokuvan Silja – nuorena nukkunut ja sen päähenkilön sointuvan nimen mukaan.^[10]

Ensimmäisenä aluksena yhtiölle hankittiin matkustajalaiva Heimdall, joka sai nimen S/S Silja vuonna 1957. Samana vuonna hankittiin rahtilaiva S/S Warjo, joka kuljetti vain rahtia. Myöhempiä rahtialuksia olivat muun muassa M/S Holmia ja M/S Silvia. Yhtiön ensimmäinen moottorialus ja samalla ensimmäinen yhtiölle rakennettu alus oli M/S Sunnanhav, joka liikennöi kesän 1959.

Ensimmäiset yhtiölle rakennetut autolautat olivat M/S Skandia ja M/S Nordia, jotka valmistuivat vuosina 1961 ja 1962 ja edustivat uutta laiva-aikakautta. Myöhemmin 1960-luvulla valmistuivat M/S Fennia (1966), M/S Botnia (1967) sekä M/S Floria (1970).

Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja vuodesta 1957, joka hoiti tehtävää aina vuoteen 1974 asti ja toimi vielä vuoteen 1980 yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana, oli merenkulkuneuvoksen arvonimen saanut Nils Wetterstein.^[11]

Vuonna 1970 Siljavarustamo muutettiin Oy Silja Line Ab -nimiseksi markkinointiyhtiöksi, ja varustamon laivat siirrettiin sen osakasyhtiöiden omistukseen. Vuonna 1972 käynnistyi ympärivuotinen laivaliikenne Helsingistä Tukholmaan uusilla aluksilla M/S Aallottarella ja M/S Svea Reginalla, jotka korvasivat pääasiassa vanhat höyrylaivat. Tälle linjalle tuli jo 1970-luvulla useita uusia aluksia. Bore luopui vuonna 1980 Silja Linen osakkuudesta ja myi matkustaja-aluksensa muille varustamoille. Svea-varustamo puolestaan siirtyi ruotsalaisen Johnson Linesin omistukseen seuraavana vuonna.

Vuonna 1981 valmistuivat Helsingin-linjalle jälleen uutta aikakautta edustavat M/S Finlandia ja M/S Silvia Regina. Turku–Tukholma-linjalle valmistuivat vuosina 1985 ja 1986 M/S Svea ja M/S Wellamo. GTS Finnjet siirtyi vuonna 1986 Effoan omistukseen, joka luovutti sen seuraavana vuonna Siljan liikennöitäväksi.

Vuonna 1990 valmistuivat M/S Silja Serenade Effoalle ja vuonna 1991 M/S Silja Symphony Johnson Linesille, johon Svea-varustamo oli yhdistetty. Laivojen toimitus viivästyi rakentajatelakan Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin vuoksi, ja toimituksen varmistamiseksi tilaajat menivät telakan toimintaa jatkaneen Masa Yardsin osakkaiksi.

Effoa yhdistyi vuonna 1990 Johnson Linen kanssa Effjohn-varustamoksi. Tuolloin kaikki Siljan laivat saivat hyljelogon myös savupiippuunsa – aikaisemmin savupiipussa oli ollut kunkin omistajayhtiön tunnus. Vuosina 1993–1994 Silja Linen alukset M/S Silja Festival ja M/S Frans Suell (myöh. M/S Silja Scandinavia) liikennöivät Euroway-linjalla Malmön ja Travemünden välillä. Euroway osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, ja alukset siirtyivät Suomen liikenteeseen.

Vuonna 1993 Silja Line vuokrasi käyttöönsä Viking Linelle rakenteilla olleen M/S Europan, ja antoi sille nimeksi M/S Silja Europa. Laiva tuli vuokrattavaksi, kun laivan tilaaja Rederi AB Slite ei pystynyt lunastamaan alusta pois rakennuttajatelakalta. Vuosina 1993–2001 Silja Line liikennöi Vaasanlaivat-yhtiön kumppanina Vaasa–Uumaja-linjalla M/S Fennialla ja M/S Wasa Queenilla.

Effjohn-varustamon nimeksi muutettiin vuonna 1995 Silja Oy Ab. Vuonna 1999 brittiläis-bermudalainen monialayhtiö Sea Containers Ltd osti enemmistön tästä yhtiöstä, johon myös Silja Line fuusioitiin. Ostajayhtiön pääomistaja oli yhdysvaltalainen miljonääri James Sherwood. Vuonna 2004 Silja oli kokonaan Sea Containersin omistuksessa.

Silja Linen myynti Tallinkille

Vuonna 2003 Silja kuljetti yhteensä 5,4 miljoonaa matkustajaa, sen liikevaihto oli 517 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 3 558. Vuonna 2005 vastaavat luvut olivat enää 3,4 miljoonaa ja 380 miljoonaa euroa.^lähde? Heikon kannattavuuden takia yhtiö irtisanoi väkeään. Finnjet, Silja Opera, risteilyalus Walrus ja SuperSeaCat-pika-alukset myytiin.

Sea Containersin taloudellinen asema heikkeni vuoden 2004 lopulla, pääasiassa muista kuin Siljasta johtuvista syistä^selvennä. Yhtiö ajautui lähelle konkurssia, ja se ilmoitti myyvänsä Silja Linen 2006 kesään mennessä. Alustavien tarjousten jättöajan päätyttyä muun muassa Tallink ja Viking Line ilmoittivat tehneensä tarjouksen Siljasta.

12. kesäkuuta 2006 virolainen Tallink ilmoitti ostavansa Silja Linen. Kauppahinnasta Tallink maksoi 450 miljoonaa euroa käteisenä ja 20 miljoonaa euroa omilla osakkeillaan. Aiemmin maaliskuussa Tallink oli hankkinut Hangon ja Rostockin välillä liikennöineen Superfast Ferriesin kolme alusta 310 miljoonalla eurolla. Tallinkilla oli yritysostojen jälkeen velkaa noin 800 miljoonaa euroa. Silja Linen osto kaksinkertaisti Tallinkin markkinaosuuden Suomessa noin 40 prosenttiin.

Tallink osti Siljasta vain Ruotsiin suuntautuvan liikenteen kilpailuviranomaisten hyväksynnän varmistaakseen. Tallinnaan liikennöivät SuperSeaCatit säilyvät Sea Containersilla. Silja Line kuljetti vuonna 2005 4,8 miljoonaa matkustajaa ja Tallink 3,2 miljoonaa matkustajaa. Varustamojen liikevaihdot olivat 260 miljoonaa ja 470 miljoonaa euroa. Yrityksillä oli tuolloin yhteensä vajaat 6 400 työntekijää. Norjalainen Color Line ilmoitti tarjonneensa Silja Linesta noin 700 miljoonaa euroa, mutta Tallink pääsi kaupanteossa etusijalle.

Reitit

Vuosi	Reitti[12]	Reitin alukset[12]
1957 – 1964	Helsinki – Tukholma (Hammarbyhamnen)	S/S Warjo
1957 – 1976	Turku – Maarianhamina – Tukholma (Skeppsbron)	S/S Silja, M/S Sunnanhav, S/S Aallotar, S/S Birger Jarl, S/S Bore III, S/S Bore, S/S Svea Jarl, M/S Ilmatar, M/S Bore Nord
1957 – 1972	Helsinki – Tukholma (Skeppsbron)	S/S Silja, S/S Birger Jarl, S/S Bore III, S/S Bore, S/S Svea Jarl, M/S Ilmatar
1960 – 1964	Tukholma (Skeppsbron) – Helsinki – Leningrad	S/S Bore II
1960	Turku – Degerby – Norrtälje	S/S Silja, S/S Regin
1961 – 1976	Turku – Maarianhamina / Långnäs – Norrtälje	M/S Skandia, M/S Nordia, M/S Marina, M/S Holmia, M/S Botnia, M/S Bore V, M/S Nordek, M/S Donautal, M/S Floria, M/S Holmia, M/S Silvia, M/S Fennia, M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Drottningen
1964 – 1965	Gräddö – Maarianhamina	M/S Marina
1964 – 1967	Turku – Tukholma (Hammarbyhamnen)	M/S Floria
1965 – 1966	Naantali – Tukholma (Värtan)	M/S Holmia
1966–	Turku – Maarianhamina / Långnäs – Tukholma (Värtan)	M/S Fennia, M/S Botnia, M/S Holmia, M/S Skandia, M/S Silja, M/S Floria, M/S Bore I, M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Drottningen, M/S Bore IX, M/S Svea Corona, M/S Regina, M/S Skandia, M/S Silja Star, M/S Gunilla, M/S Svea Corona, M/S Arona, M/S Granö, M/S Svea, M/S Wellamo, M/S Finnfellow, M/S Silja Star, M/S Sea Wind, M/S Silja Festival, M/S Silja Karneval, M/S Silja Serenade, M/S Silja Scandinavia, M/S Silja Europa, M/S Baltic Princess, M/S Galaxy
1966 – 1969	Tukholma (Skeppsbron) – Maarianhamina	M/S Marina
1967 – 1968	Parainen – Maarianhamina / Långnäs – Kapellskär	M/S Holmia, M/S Botnia Express, M/S Nordia
1968 – 1970	Parainen – Maarianhamina / Långnäs – Norrtälje	M/S Holmia, M/S Nordia
1971 – 1973	Uusikaupunki – Norrtälje	M/S Holmia, M/S Silvia
1971 –1973	Uusikaupunki – Tukholma (Värtan)	M/S Holmia, M/S Silvia
1971 – 1976	Tukholma – Maarianhamina	S/S Bore III, M/S Achilleus, S/S Bore II, S/S Bore Nord
1972 – 1999	Helsinki – Tukholma (Värtan)	M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Bore VII, M/S Bore I, M/S Svea Corona, M/S Wellamo, M/S Bore Star, M/S Ilmatar, M/S Finlandia, M/S Silvia Regina, M/S Fennia, M/S Wellamo, M/S Silja Serenade, M/S Silja Symphony, M/S Silja Europa
1972	Norrtälje – Maarianhamina	M/S Bonanza
1978 – 1980	Silja Cruises -risteilyt Malagasta	M/S Ilmatar
1978 – 1980	Silja Cruises -risteilyt Välimerellä	M/S Ilmatar
1978 – 1980	Silja Cruises -risteilyt Itämerellä	M/S Ilmatar, M/S Regina
1987 – 1998	Helsinki – Travemünde	GTS Finnjet
1992	24 tunnin risteilyt Helsingistä	M/S Sally Albatross
1992 – 1993	Helsinki – Visby	M/S Sally Albatross
1993 – 2006	Helsinki – Tallinna	M/S Sally Albatross, M/S Silja Festival, M/S Wasa Queen, GTS Finnjet, HSC SuperSeaCat Four, HSC SuperSeaCat Three, M/S Silja Opera, HSC SuperSeaCat One
1993 – 2000	Vaasa – Uumaja	M/S Fennia, M/S Wasa Queen, M/S Silja Festival, M/S Wasa Sun, M/S Wasa Express, M/S Wasa Jubilee
1993 – 1996	Vaasa – Sundsvall	M/S Fennia, M/S Wasa Queen, M/S Silja Festival
1993 – 1995	Kokkola – Skellefteå	M/S Fennia
1993 – 1998	Pietarsaari – Skellefteå	M/S Fennia
1993 – 1999	Pietarsaari – Uumaja	M/S Fennia
1993 – 1994	Malmö – Travemünde (Silja Line Euroway)	M/S Frans Suell, M/S Silja Festival
1997 – 1998	Helsinki – Muuga	GTS Finnjet
1999 – 2003	Helsinki – Tallinna – Rostock	GTS Finnjet
1999–	Helsinki – Maarianhamina – Tukholma (Värtan)	M/S Silja Serenade, M/S Silja Symphony, M/S Silja Europa
2000	Göteborg – Frederikshavn	HSC SeaCat Danmark
2000	Göteborg – Langesund	HSC SeaCat Danmark
2001 – 2008	Turku – Maarianhamina / Långnäs – Kapellskär	M/S Silja Europa, M/S Silja Opera
2002 – 2003	Helsinki – Tallinna – Visby	M/S Silja Opera
2002 - 2004, tilapäinen 2021	Helsinki – Riika	M/S Silja Opera ja 2021 M/S Silja Serenade
2004 – 2005	Helsinki – Maarianhamina – Visby	M/S Silja Opera
2004 – 2005	Rostock – Tallinna – Pietari	GTS Finnjet
2004 – 2006	Helsinki – Pietari	M/S Silja Opera
2004	Tukholma (Värtan) – Tallinna	M/S Silja Opera
2004	Tukholma (Värtan) – Maarianhamina	M/S Silja Opera
2022 syksy-kevät	Turku – Långnäs – Kapellskär – Långnäs – Turku	M/S Baltic Princess
2023- 21.8- alkaen	Turku – Långnäs – Kapellskär – Maarianhamina – Turku	M/S Baltic Princess

Laivat

Tämänhetkiset laivat

Laiva	Rakennettu	Käytössä Silja Linellä	Bruttovetoisuus	Matkustajia (maksimi)	Matka- nopeus (solmua)	Reitti	Tietoa	Lippu ja kotipaikka	Kuva
M/S Silja Serenade	1990	1990–	58 376 GT	2 852	23	Helsinki – Maarianhamina – Tukholma		Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Silja Symphony	1991	1991–	58 376 GT	2 852	23	Helsinki – Maarianhamina – Tukholma		Tukholma, Ruotsi
M/S Baltic Princess	2008	2013–	48 915 GT	2 800	24,5	Turku – Maarianhamina/Långnäs – Tukholma		Maarianhamina, Ahvenanmaa

Aikaisemmat laivat

M/S Galaxy Tukholman saaristossa.

M/S Silja Europa saapumassa Maarianhaminan satamaan.

M/S Silja Opera lähdössä Helsingin satamasta.

HSC SuperSeaCat Four Kustaanmiekassa.

Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia.

Laiva	Rakennettu	Liikenteessä Silja Linellä	Nykyinen tilanne
S/S Silja	1915	1957–1967	Romutettu 1971.
S/S Warjo	1927	1957–1964	Romutettu 1980.
S/S Regin	1960	1960–1961	Romutettu 1967.
S/S Bore	1899	1926–1961	Romutettu 1961.
M/S Skandia	1961	1961–1974	Upposi 1986 Atlantilla.
M/S Nordia	1962	1962–1974	Romutettu 1988.
S/S Svea Jarl	1962	1962–1976	Romutettu. Myyty 2010 M/S Prince -nimisenä romuttajalle Intiaan.
M/S Botnia Express	1960	1967	Romutettu 1987.
M/S Botnia	1967	1967–1970	Ajoi karille ja upposi 2008.
M/S Holmia	1971	1971	Romutettu 2009.
M/S Ilmatar	1964	1964–1980	Romutettu 2015.
M/S Fennia	1966	1966–1984	Romutettu Pakistanissa vuonna 2010.
M/S Floria	1970	1970–1975	Romutettu 2008.
M/S Viking 1	1969	1969	Romutettu 2002.
S/S Aallotar	1937	1970–1971	Romutettu 1975.
S/S Bore III	1952	1970–1976	Romutettu 1982.
S/S Birger Jarl	1953	1972–1973	Toimi hostellilaivana Tukholmassa. Myynnissä Baltic Star- nimellä. [13]
M/S Bonanza	1972	1972	Upposi 2012 Indonesiassa.
M/S Silvia	1971	1972–1973	Romutettu 2000.
M/S Arona	1972	1984	Romutettu 2006.
M/S Aallotar	1972	1972–1978	Romutettu 2004.
M/S Svea Regina	1972	1972–1978	Romutettu Intiassa vuonna 2005.
M/S Bore I	1973	1973–1980	Laiva on rekisteröity Kyproksen lipun alle, ja sen kotipaikka on Limassol.
M/S Svea Corona	1974	1975–1981	Romutettu Turkissa vuonna 1995.
M/S Wellamo	1975	1975–1981	Upposi M/S Jupiter -nimisenä Damrey-myrskyssä marraskuun alussa 2017 Quy Nhơnin vesillä.
M/S Wasa Queen	1976	1976–1993	Romutettu Intiassa vuonna 2013.
M/S Silvia Regina	1981	1981–1991	Liikennöi M/S Stena Saga -nimisenä Stena Linelle.
M/S Finlandia	1981	1981–1990	Liikennöi M/S Moby Dada -nimisenä Moby Linesille.
M/S Silja Karneval	1985	1985–1994	Liikennöi M/S Mega Smeralda -nimisenä Corsica Ferriesille.
GTS Finnjet	1977	1987–2005	Romutettu Intiassa vuonna 2008.
M/S Silja Star	1980	1990–1991	Upposi M/S Estonia -nimisenä Itämerellä 28. syyskuuta 1994.
M/S Silja Scandinavia	1991	1994–1997	Liikennöi M/S Gabriella -nimisenä Viking Linelle.
M/S Silja Opera	1992	2002–2006	Liikennöi M/S Celestyal Crystal -nimisenä Celestyal Cruisesille.
HSC SuperSeaCat Four	1999	2000–2006	Liikennöi M/S HSC Superrunner -nimisenä Golden Star Ferries yhtiölle.
HSC SuperSeaCat Three	1999	2003–2006	Liikennöi M/S HSC Speedrunner III -nimisenä Aegean Speed Lines yhtiölle.
HSC SuperSeaCat One	1997	2004–2005	Liikennöi M/S HSC Almudaina Dos -nimisenä Acciona Trasmediterránea yhtiölle.
M/S Silja Festival	1986	1992–2008	Liikennöi M/S Mega Andrea -nimisenä Corsica Ferriesille.
M/S Silja Europa	1993	1993–2013	Liikennöi M/S Silja Europa -nimisenä Tallinkille.
M/S Galaxy	2006	2008–2022	Lyhytaikaisella sopimuksella Hollannissa, Amsterdamissa. Uusin sopimus päättyi 10/2024.

Katso myös

• Euroway