Tallink Silja
suomalainen laivanvarustamo From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Tallink Silja Oy on suomalainen varustamo[5], jonka omistaa virolainen AS Tallink Grupp. Silja Line -aputoiminimen alla yritys harjoittaa risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämeren alueella linjoilla Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ja Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma. Loppuvuonna 2020 risteilyjä oli myös reiteillä Helsinki–Riika ja Turku–Långnäs–Tallinna[6].
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: valtaosin lähteetöntä |

Silja Linen logossa on teksti Silja Line ja tekstin perässä hyljehahmo.[7] Vuodesta 2014 lähtien Silja Linen logossa on ollut selkeästi hymyilevä hylje.[8] Silja Linen mainoksissa usein kuultu tunnusmusiikki on alun perin elokuvasäveltäjä Francis Lain sävellys Un homme et une femme.[9]
Remove ads
Historia
Suomen Höyrylaiva Oy (vuodesta 1976 Effoa Oy), ruotsalainen Svea-varustamo ja turkulainen Bore-varustamo perustivat vuonna 1957 yhteisyrityksen Oy Siljavarustamo – Ab Siljarederiet. Varustamo sai nimensä elokuvan Silja – nuorena nukkunut ja sen päähenkilön sointuvan nimen mukaan.[10]
Ensimmäisenä aluksena yhtiölle hankittiin matkustajalaiva Heimdall, joka sai nimen S/S Silja vuonna 1957. Samana vuonna hankittiin rahtilaiva S/S Warjo, joka kuljetti vain rahtia. Myöhempiä rahtialuksia olivat muun muassa M/S Holmia ja M/S Silvia. Yhtiön ensimmäinen moottorialus ja samalla ensimmäinen yhtiölle rakennettu alus oli M/S Sunnanhav, joka liikennöi kesän 1959.
Ensimmäiset yhtiölle rakennetut autolautat olivat M/S Skandia ja M/S Nordia, jotka valmistuivat vuosina 1961 ja 1962 ja edustivat uutta laiva-aikakautta. Myöhemmin 1960-luvulla valmistuivat M/S Fennia (1966), M/S Botnia (1967) sekä M/S Floria (1970).
Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja vuodesta 1957, joka hoiti tehtävää aina vuoteen 1974 asti ja toimi vielä vuoteen 1980 yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana, oli merenkulkuneuvoksen arvonimen saanut Nils Wetterstein.[11]
Vuonna 1970 Siljavarustamo muutettiin Oy Silja Line Ab -nimiseksi markkinointiyhtiöksi, ja varustamon laivat siirrettiin sen osakasyhtiöiden omistukseen. Vuonna 1972 käynnistyi ympärivuotinen laivaliikenne Helsingistä Tukholmaan uusilla aluksilla M/S Aallottarella ja M/S Svea Reginalla, jotka korvasivat pääasiassa vanhat höyrylaivat. Tälle linjalle tuli jo 1970-luvulla useita uusia aluksia. Bore luopui vuonna 1980 Silja Linen osakkuudesta ja myi matkustaja-aluksensa muille varustamoille. Svea-varustamo puolestaan siirtyi ruotsalaisen Johnson Linesin omistukseen seuraavana vuonna.
Vuonna 1981 valmistuivat Helsingin-linjalle jälleen uutta aikakautta edustavat M/S Finlandia ja M/S Silvia Regina. Turku–Tukholma-linjalle valmistuivat vuosina 1985 ja 1986 M/S Svea ja M/S Wellamo. GTS Finnjet siirtyi vuonna 1986 Effoan omistukseen, joka luovutti sen seuraavana vuonna Siljan liikennöitäväksi.
Vuonna 1990 valmistuivat M/S Silja Serenade Effoalle ja vuonna 1991 M/S Silja Symphony Johnson Linesille, johon Svea-varustamo oli yhdistetty. Laivojen toimitus viivästyi rakentajatelakan Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin vuoksi, ja toimituksen varmistamiseksi tilaajat menivät telakan toimintaa jatkaneen Masa Yardsin osakkaiksi.
Effoa yhdistyi vuonna 1990 Johnson Linen kanssa Effjohn-varustamoksi. Tuolloin kaikki Siljan laivat saivat hyljelogon myös savupiippuunsa – aikaisemmin savupiipussa oli ollut kunkin omistajayhtiön tunnus. Vuosina 1993–1994 Silja Linen alukset M/S Silja Festival ja M/S Frans Suell (myöh. M/S Silja Scandinavia) liikennöivät Euroway-linjalla Malmön ja Travemünden välillä. Euroway osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, ja alukset siirtyivät Suomen liikenteeseen.
Vuonna 1993 Silja Line vuokrasi käyttöönsä Viking Linelle rakenteilla olleen M/S Europan, ja antoi sille nimeksi M/S Silja Europa. Laiva tuli vuokrattavaksi, kun laivan tilaaja Rederi AB Slite ei pystynyt lunastamaan alusta pois rakennuttajatelakalta. Vuosina 1993–2001 Silja Line liikennöi Vaasanlaivat-yhtiön kumppanina Vaasa–Uumaja-linjalla M/S Fennialla ja M/S Wasa Queenilla.
Effjohn-varustamon nimeksi muutettiin vuonna 1995 Silja Oy Ab. Vuonna 1999 brittiläis-bermudalainen monialayhtiö Sea Containers Ltd osti enemmistön tästä yhtiöstä, johon myös Silja Line fuusioitiin. Ostajayhtiön pääomistaja oli yhdysvaltalainen miljonääri James Sherwood. Vuonna 2004 Silja oli kokonaan Sea Containersin omistuksessa.
Silja Linen myynti Tallinkille
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Vuoden 2005 matkustajamäärälle on ilmoitettu kaksi eri lukua. |
Vuonna 2003 Silja kuljetti yhteensä 5,4 miljoonaa matkustajaa, sen liikevaihto oli 517 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 3 558. Vuonna 2005 vastaavat luvut olivat enää 3,4 miljoonaa ja 380 miljoonaa euroa.lähde? Heikon kannattavuuden takia yhtiö irtisanoi väkeään. Finnjet, Silja Opera, risteilyalus Walrus ja SuperSeaCat-pika-alukset myytiin.
Sea Containersin taloudellinen asema heikkeni vuoden 2004 lopulla, pääasiassa muista kuin Siljasta johtuvista syistäselvennä. Yhtiö ajautui lähelle konkurssia, ja se ilmoitti myyvänsä Silja Linen 2006 kesään mennessä. Alustavien tarjousten jättöajan päätyttyä muun muassa Tallink ja Viking Line ilmoittivat tehneensä tarjouksen Siljasta.
12. kesäkuuta 2006 virolainen Tallink ilmoitti ostavansa Silja Linen. Kauppahinnasta Tallink maksoi 450 miljoonaa euroa käteisenä ja 20 miljoonaa euroa omilla osakkeillaan. Aiemmin maaliskuussa Tallink oli hankkinut Hangon ja Rostockin välillä liikennöineen Superfast Ferriesin kolme alusta 310 miljoonalla eurolla. Tallinkilla oli yritysostojen jälkeen velkaa noin 800 miljoonaa euroa. Silja Linen osto kaksinkertaisti Tallinkin markkinaosuuden Suomessa noin 40 prosenttiin.
Tallink osti Siljasta vain Ruotsiin suuntautuvan liikenteen kilpailuviranomaisten hyväksynnän varmistaakseen. Tallinnaan liikennöivät SuperSeaCatit säilyvät Sea Containersilla. Silja Line kuljetti vuonna 2005 4,8 miljoonaa matkustajaa ja Tallink 3,2 miljoonaa matkustajaa. Varustamojen liikevaihdot olivat 260 miljoonaa ja 470 miljoonaa euroa. Yrityksillä oli tuolloin yhteensä vajaat 6 400 työntekijää. Norjalainen Color Line ilmoitti tarjonneensa Silja Linesta noin 700 miljoonaa euroa, mutta Tallink pääsi kaupanteossa etusijalle.
Remove ads
Reitit
Remove ads
Laivat
Tämänhetkiset laivat
Aikaisemmat laivat




Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia.
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads