Sipoo
kunta Uudenmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Sipoo (ruots. Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudenmaan maakunnassa. Sipoon naapurikuntia ovat lännessä Helsinki, Vantaa, Kerava, Tuusula ja Järvenpää, idässä Porvoo ja Pornainen sekä pohjoisessa Mäntsälä. Kunnassa on 22 903 asukasta[2] ja sen pinta-ala on 698,60 km², josta 339,67 km² on maata ja loput 3,00 km² sisävesialueita.[1] Sipoo on osa Helsingin metropolialuetta.[7]
Sipoo on tunnettu maaseutukuntana erityisesti saaristostaan ja viljavainioistaan. Sipoossa on kumpuilevia viljapeltoja, maalaiskyliä sekä laajoja metsiä. Sipoon saaristo ulottuu ulkomerelle saakka.[8]
Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 65 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen suomen ja 27 prosenttia ruotsin.
Vuoden 2009 alussa Sipoosta siirrettiin noin 30 neliökilometrin laajuinen alue Helsinkiin. Siirrettyyn alueeseen kuuluvat muun muassa Östersundom, Karhusaari ja Landbo.
Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma ja Västerskog) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–1990-luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.
Sipoo liittyi HSL-alueeseen 1. tammikuuta 2012, joten Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella käytössä oleva matkakortti kelpaa myös Sipoon linja-autoliikenteessä.
Helsingin metrolle suunnitellun itäisen jatkeen Mellunmäestä olisi tarkoitus alustavasti ulottua Sipoon Majvikiin[9] ja siitä mahdollisesti vielä Sipoonlinnaan asti.[10]
Remove ads
Historia
Sipoossa on tehty joitakin kivikautisia esinelöytöjä. Pronssikaudelta on jäänyt hiidenkiukaita. Hämäläisten on arveltu siirtyneen alueelle viimeistään vuoden 1000 tienoilla. Siitepölytutkimusten perusteella maata on viljelty alueella kuitenkin jo 800–1000-luvuilla. Vahvoja vanhoja hämäläiskyliä ovat olleet Paipis, Savijärvi ja erityisesti Linnanpelto eli Borgby. Myös Mårtensbyssä, Savijärven tytärkylässä Nickbyssä ja Borgbyn tytärkylässä Härtsbyssä on ollut alkuperäisiä hämäläistaloja.[11][12]
Ensimmäisten ruotsalaisten siirtolaisten on arvioitu tulleen alueelle 1300-luvulta lähtien. Ruotsalainen asutus levittäytyi Sipoonjokea pitkin pohjoiseen ja asutti sen rannat voimakkaimmin Sipoon kirkon seudulla, jossa vanhan suomalaisasutuksen jäljet ovat melkein täysin hävinneet. Ruotsalaisasutus on pohjoisessa keskimäärin nuorempaa kuin lännempänä, mihin viittaa se, että pitäjän suurimmilla kylillä on kristillisen etunimen sisältämät nimet.[11]
Sipoo oli aluksi Porvoon kappeliseurakuntana. Sipoon seurakunta perustettiin 1425. 1600-luvulla pitäjään perustettiin lukuisia aateliskartanoita kuten Östersundom, Hitå ja Eriksnäs. 1600-luvulla pitäjässä oli myös salpietarikeittämö ja 1700-luvulla aloitettiin kalkin louhinta ja tiilenvalmistus. 1700–1800-luvun elinkeinoja olivat lisäksi laivanrakennus ja talonpoikaispurjehdus. Aiemmin täysin ruotsinkielisestä Sipoosta tuli kaksikielinen vuonna 1953, enemmistökielenä ruotsi.
Vuodesta 2003 suomi on virallisesti ollut kunnan enemmistökieli[13].
Remove ads
Vuoden 2009 alueliitos
Helsingin kaupunki esitti kesällä 2006 valtioneuvostolle, että läntisestä Sipoosta liitettäisiin noin 50 neliökilometriä maata Helsinkiin. Sipoon kunta vastusti esitystä ja piti perusteluita liitokselle lainvastaisina. Valtioneuvosto päätti 28. kesäkuuta 2007 äänin 8–4 Sipoon lounaisosan, selvitysmies Pekka Myllyniemen ehdotuksen mukaisen noin 30 neliökilometrin suuruisen alueen liittämisestä Helsinkiin vuoden 2009 alusta[14]. Päätöksestä jätettiin useita valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi ne 15. tammikuuta 2008.[15]
Remove ads
Elinkeinot
Sipoo on pendelöintikunta, jonne tullaan töihin ja josta mennään töihin naapurikuntiin, etenkin Helsinkiin, Vantaalle ja Porvooseen. Työpaikkaomavaraisuus on ollut noin 60 prosenttia, mutta sitä pyritään parantamaan uusien työpaikka-alueiden avulla. Työllisyystilanne on Sipoossa ollut perinteisesti hyvä. Perinteinen maatalous työllistää enää vajaat 3 % Sipoon työikäisistä. Tunnettuja sipoolaisia tuotteita ovat olleet esimerkiksi Ingmanin meijerituotteet ja Livalin valaisimet, mutta palvelutyöpaikkoja on selkeästi eniten (noin 80 %). Sipoon elinkeinorakenne sisältää tyypillisen yrittäjärakenteen, jossa noin 95 % yrityksistä on mikroyrityksiä.
Keravan Energia ja Sipoon Energia
Keravan Energian omistavat Keravan ja Sipoon kunnat, joiden alueella yhtiö vastaa sähköjakelusta. Toiminta yhtiöitettiin 1992 ja 1995 syntyi Sipoon Energia oy. Yritys ostaa ydinvoimaa Olkiluodon voimalasta. Keravan Energia sijoittaa 17 miljoonaa euroa Fennovoiman ydinvoimalaan. Keravan Energian toimitusjohtaja on Fennovoiman emoyhtiön toimitusjohtaja elokuusta 2015.[16][17]
Väestö
Väestörakenne
Sipoo on asukasluvultaan Suomen 46. suurin kunta. Sipoon asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 22 595 asukasta, mikä on 1,0 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Sipoon väkiluku on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien. Sipoon väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 55,8 prosenttia, mikä on noin neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Sipoon väestöstä on 14,3 prosenttia. Työikäisiä Sipoossa on 57,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 28,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Sipoossa oli vuonna 2021 yhteensä 1 358 eli 6,1 prosenttia kunnan asukkaista.[18]
Väestönkehitys
Sipoon väestönkasvu 2000-luvulla on ollut Suomen suurimpia. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Sipoon ja Helsingin välistä osakuntaliitosta ei kuitenkaan ole huomioitu tiedoissa vuosien 1980–2008 osalta, ja se selittää väkiluvun pienen laskun vuoden 2010 kohdalla.[19]
Asuminen
Asuntokuntien jakauma Sipoossa (2024)[20]
1 henkilö (36,8 %)
2 henkilöä (33,8 %)
3 henkilöä tai yli (13 %)
4 henkilöä tai yli (15,8 %)
7 henkilöä tai yli (0,7 %)
Sipoon suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (59,8 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on kerrostalo, jossa asuu noin 34,2 prosenttia asuntokunnista. Rivitaloissa asuu noin 6,0 prosenttia asuntokunnista.[20]
Yksinasuvien osuus Sipoon asuntokunnista on 36,8 prosenttia eli noin 3 750 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 33,8 prosenttia eli noin 3 450 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 13,0 prosenttia eli noin 1 350, yli neljän asukkaan asuntokuntia 15,8 prosenttia eli noin 1 615 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,7 prosenttia eli noin 70.[20]
Kieli ja etnisyys
Sipoon väestöstä oli vuonna 2023 suomenkielisiä 64,8 prosenttia, ruotsinkielisiä 28,1 prosenttia ja vieraskielisiä 7,1 prosenttia.[21] Sipooossa asui vuoden 2023 lopussa 1 142 ulkomaan kansalaista, mikä on 5,1 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on virolaiset, joita asuu Sipoossa 438 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat venäläiset (80) ja ukrainalaiset (76).[22]
Uskonto
Sipoon asukkaista 65,1 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 33,0 prosenttia väestöstä.[21] Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Sipoossa toimii kaksi seurakuntaa: Helsingin hiippakuntaan kuuluva Sipoon suomalainen seurakunta ja Porvoon hiippakuntaan kuuluva ruotsinkielinen Sipoon ruotsalainen seurakunta. Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Sipoon seurakuntayhtymän. Aikaisemmin Sipoossa toimi Sipoon seurakunta, joka jaettiin suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan vuonna 1965.[23][24]
Kirkon herätysliikkeistä Sipoossa toimii kansanlähetys. Uudenmaan Kansanlähetys järjestää säännöllisesti kotiseuratoimintaa.[25]
Helluntaiherätyksen piirissä Sipoossa toimivat Sipoon Betania-seurakunta ja Simsalön Sion-seurakunta. Betania on yksi Uudenmaan suurimmista suomenruotsalaistaustaisista helluntaiseurakunnista ja se on perustettu vuonna 1921. Seurakunnan Betaniakirkko Nikkilässä vihittiin käyttöön vuonna 1997.[26][27] Vapaakirkollisuuden piirissä Gesterbyn kylässä toimii Sipoon ruotsalainen vapaaseurakunta.[28]
Remove ads
Kylät ja taajamat
Sipoon maarekisterikylät:[29] Borgby, Boxby, Broböle, Eriksnäs, Gesterby, Hangelby, Hindsby, Hitå, Härtsby, Immersby, Kallbäck, Kirkonkylä, Löparö, Martinkylä, Massby, Myras, Nevas, Nikkilä, Norrkulla, Paippinen, Pigby, Savijärvi, Skräddarby, Spjutsund, Svartböle, Träskby ja Östersundom.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Sipoossa oli 20 310 asukasta, joista 16 832 asui taajamissa, 3 227 haja-asutusalueilla ja 251:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sipoon taajama-aste on 83,9 %.[30] Sipoon taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken:[31]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Sipoon keskuspaikka Nikkilä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on Martinkylän ja Talman tavoin osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Sipoon lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[31] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliökilometriä.[32] Söderkullan taajama ulottuu osittain Helsingin kaupungin ja pieneltä osin myös Vantaan kaupungin alueelle.
Remove ads
Sipoonjoki
Sipoonjoki on noin 37 kilometriä pitkä, monihaarainen joki, josta noin 30 km sijaitsee Sipoossa. 1800-luvun lopulla joki oli vielä niin leveä ja syvä, että siinä pystyi liikkumaan laivoillakin Söderkullan kartanolle. Nykyisellään se muistuttaa joiltakin osiltaan enemmänkin ojaa vähäisen virtaaman takia. Joen mukaan on nimetty Sipoon toinen yläaste, Sipoonjoen koulu.
Nähtävyyksiä
Sipoon tiilikirkko (T. Decker, 1885) ja vanha Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko (1400-luvun alkupuolelta), Paippisten kyläkirkko, Savijärven ja Söderkullan kartanot.
Sipoon vaakuna
Sipoon kunnan vaakunan on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Vaakunassa on mustaa taustaa vasten hopeinen suden pää aaltoilevaksi muotoillun parrun päällä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanvaakunan 16.6.1954 ja Sisäasiainministeriö vahvisti sen 25.2.1955.
Talous
Sipoon työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[21]
Muut sektorit (1,8 %)
Talousalueena Sipoo kuuluu Helsingin seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 60 189 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa suurempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa kuudenneksi suurin.[33]
Sipossa oli vuonna 2022 yhteensä 7080 työpaikkaa ja kunnassa asui 11 047 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 28,9 prosenttia. Sipoon työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 76,1 prosenttia, jalostuksen 20,2 prosenttia ja alkutuotannon 1,9 prosenttia.[21]
Kunnan työpaikkaomavaraisuus on 64,1 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 82,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Tuusulassa on 102,0 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[21]
Yritykset
Sipoon suurimmat toimialat yritysten lukumäärän mukaan ovat rakennuspalvelut, kiinteistöpalvelut ja konsultointi. Sipoon viisi suurinta yksityistä työnantajaa ovat Inex Partners (1323), Arla (331), K. Hartwall (148), Attendo Joenranta (118) sekä Nano, lasten ja nuorten Kerhotoiminta (81). Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset ovat Inex Partners, Arla, Lival, Hartwall K ja Halti.[34] Kuntien ja yrittäjien yhteistyötä sekä kuntakohtaista elinkeinopolitiikkaa mittaavassa kuntabarometrissä Sipoo on sijoittunut vuosina 2020–2024 keskikokoisten kuntien joukossa alimpaan neljännekseen sijalle 67. Sipoon sijoitus on vertailujoukossa 10. viimeinen. Yrittäjien antama kokonaisarvosana Sipoolle on 2,85.[35]
Julkistalous
Sipoon kunnan verotuloilla ja valtionosuuksilla rahoitettava toimintakate oli vuonna 2023 yli 64 miljoonaa euroa.[36] Sipoon kunnallisveroprosentti on 6,60 prosenttia vuonna 2025.[37] Sipoon viisi suurinta yhteisöveron maksajaa olivat vuonna 2022 Lival, Unilever Ingman Production, PNO Finland, Halti ja K. Hartwall. Neljä ensimmäistä maksoi yhteisöveroa yli miljoona euroa vuodessa.[38]
Remove ads
Kulttuuri
Murre
Sipoon ruotsinkielinen murre luetaan uudenmaanruotsin ryhmän itä-uusimaalaisiin murteisiin.[39] Sipoon murteelle tyypillistä on vuorottelu kovan ja pehmennetyn g- ja k-äänteen välillä. Toinen tyypillinen piirre on u-ääänteiden lausuminen o:na, eli niin sanottuna euroopalaisena u-äänteenä.[40]
Murteen asteet vaihtelevat myös asuinpaikan suhteen. Esimerkiksi Söderkullan ja Nikkilän keskuksissa puhuttava kieli on kansankielisempää, kun kylissä kieli on murteellisempaa. Murteiden käyttö vaihtelee myös muuttoliikkeen seurauksena. Vahvasti paikkakunnalle juurtuneet voivat korostaa yhteenkuuluvuutta myös murteen kautta.[40]
Perinnekulttuuri
Sipoon kansallispuku on koottu 1920-luvulla. Sipoon puku perustuu 1700-luvulta peräisin olevaan malliin, jonka on tallentanut Alma Lillia. Yngvar Heikel täydensi puvun vuonna 1922. Puvun liivi on tummanvihreää kangasta. Hameessa on tummanvihreällä pohjalla valkoisia, punaisia, mustia ja keltaisia raitoja.[41] Miesten puku on suunniteltu vuonna 1924 ja se perustuu niin ikään 1700-luvun perinteeseen. Miesten liivi on sinipohjaista kangasta, jossa on punaisia ja keltaisia kapeita raitoja.[42][43]
Tapahtumia
- Muinaistulien yö Joensuun tilalla elokuun lopussa
- Kesäteatteri (Sipoon teatteri), heinä-elokuussa
- Naarassuden juoksu, elokuun lopulla
Ruokakulttuuri
Sipoo kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[44] Sipoon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla paistetut maksaviipaleet sipulin ja pekonin kera, erilaiset laatikkoruoat, lihakeitto, riisipuuro, luumukeitto ja piimälimppu.[45]
Remove ads
Virkistys
Urheilu
Sipoon menestynein urheiluseura on Ådalens IF:n salibandyseura. ÅIF:n naiset pelaavat pääsarja F-liigassa ja miesten joukkue toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Divarissa. ÅIF:n kotiareena on Söderkullassa sijaitseva Ingman Areena.[46] Jalkapallon ja käsipallon parissa Sipoossa toimii IF Sibbo-Vargarna. Jalkapallon kotikenttä Sipoossa on Söderkullan tekonurmi.[47]
Yleisurheilun, hiihdon ja yksilölajien parissa Sipoon pääseura on IF Sibbo-Vargarna. Yleisurheilukentät sijaitsevat Söderkullassa ja Nikkilässä.[48] Sipoossa ja Itä-Uudenmaan alueella toimii myös suunnistusseura OK Trian.[49]
Retkeily
Sipoon alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Merkittävin kohde on Sipoonkorven kansallispuisto. Sipoon alueella sijaitsevia kohteita ovat myös Gyltskärrin luola ja hiidenkirnu, Sipoonkorven hiidenkirnut Sibbesborg, Norkullalandetin ulkoilualue, Östholmenin ja Furuholmenin ulkoilusaaret sekä Kaunissaaren ulkoilualue.[50]
Sipoon alueen luontoreittejä ovat muun muassa Gumböleträsk–Storträsk-kierros, yhdysreitit Kuusijärveltä, Bakunskärr–Fiskträsk–Helgsträsk-reitti, Ponun perinnepostia -luontopolku, Susihiihto, Söderkullan vitonen ja kymppi sekä Kaunissaaren luontopolku.[50]
Remove ads
Hallinto ja politiikka
Päätöksenteko
Sipoon kunnanjohtajana on toiminut vuodesta 2011 lähtien Mikael Grannas.[51] Ylintä päätösvaltaa Sipoon kunnassa käyttää 43-jäseninen kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimii Heikki Vestman (kok.), 1. varapuheenjohtajana Kicka Lindroos (rkp.) ja 2. varapuheenjohtajana Tapio Virtanen (sd.) ja Raija Tikkanen (kesk.).[52]
Kunnan hallintoa johtaa 11-jäseninen kunnanhallitus. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Micaela Röman (rkp.), 1. varapuheenjohtajana Tuomas Alaterä (kok.) ja 2. varapuheenjohtajana Mari Nikkanen (sd.).[53] Sipoon kunnassa toimivia valiokuntia ovat sivistysvaliokunta, tekninen valiokunta sekä rakennus- ja ympäristövaliokunta. Lakisääteisiä lautakuntia ovat keskusvaalilautakunta sekä tarkastuslautakunta.[54]
Vaalit
Sipoo kuuluu kansallisissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiiriin. Eduskunnan vaalikaudelle 2023–2027 valitttiin Sipoosta kolme kansanedustajaa: kokoomuksen Jarmo Lindberg ja Heikki Vestman sekä keskustan Antti Kaikkonen.[55]
Kunnanjohtajat
- 1966–1989: Erik Melén
- 1989–2002: Viking Sundström
- 2002–2011: Markku Luoma
- 2011–: Mikael Grannas
Tunnettuja asukkaita
- Elinkeinoelämä
- Georg Borgström (1842–1920), maanviljelysneuvos, Östersundomin kartanon omistaja
- Erik Borgström (1882–1951), maanviljelysneuvos, Östersundomin kartanon omistaja
- Nils Gustaf Borgström (1918–2002), maanviljelysneuvos, Östersundomin kartanon omistaja
- Hjallis Harkimo (s. 1953), kansanedustaja, liikemies[56][57]
- Kulttuuri ja viihde
- Jukka Gustavson (s. 1951), muusikko
- Kiba Lumberg (s. 1956), kuvataiteilija ja kirjailija[58]
- Elina Salo (s. 1936), näyttelijä
- Jan Stenfors (s. 1963), muusikkolähde?
- Jon Korhonen (s. 1987), muusikko
- Tiede
- A. I. Virtanen (1895–1973), Nobel-palkittu tutkija-kemisti
- Urheilu
- Sami Moilanen (s. 1999), jääkiekkoilija
- Otto Somppi (s. 1998), jääkiekkoilija (Hifk)
- Yhteiskunta ja politiikka
- Leena Harkimo (s. 1963), kansanedustaja (kok.), toimitusjohtaja[57]
- Jarmo Lindberg (s. 1959), kansanedustaja (kok.), puolustuvoimain komentaja, kenraali (evp.)[57]
- Bertel Lindh (1908–1996), kansanedustaja (RKP), maanviljelijä, maallikkosaarnaja[57]
- Ulf Sundqvist (1945–2023), kansanedustaja (SDP)[57]
- Heikki Vestman (s. 1985), kansanedustaja (kok.)[57]
Sipoon ystävyyskunnat
Aurskog-Høland: Norjalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 50 km Oslosta itään aivan Norjan ja Ruotsin rajalla. Kunnassa on noin 13 000 asukasta.
Frederikssund: Sipoon tanskalainen ystävyyskunta sijaitsee noin 40 km Kööpenhaminasta luoteeseen. Kunnassa on noin 18 000 asukasta.
Kumlan kunta: Kumla sijaitsee noin 200 km Tukholmasta lounaaseen, lähellä Örebrota. Asukkaita on noin 19 100.
Kuusalu: Sipoon virolainen ystävyyskunta Kuusalu sijaitsee noin 40 km Tallinnasta itään. Kuusalun asukasluku on noin 6 800.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads