Strömstadin kunta
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Strömstadin kunta (ruots. Strömstads kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Strömstad.[3]
Kunnan maapinta-ala on 467,47 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 13 277 henkeä (31.12.2021).[2]
Strömstadin kunnan alueella ovat Ruotsin läntisimmät asutut saaret Sydkoster ja Nordkoster. Kunnan saaristossa sijaitsee myös Kosterhavetin kansallispuisto.
Strömstadin kaupunkitaajaman lisäksi muita paikkakuntia ovat Skee, Seläter, Rossö, Krokstrand, Svinesund ja Tjärnö.[4]
Strömstadista on 170 km Ruotsin toiseksi suurimpaan kaupunkiin Göteborgiin ja 154 km Norjan pääkaupunkiin Osloon. Sieltä on myös lauttayhteys Sandefjordiin Norjassa. Kunnan läpi kulkee E6-maantie ja Bohusbanan-rautatie päättyy sinne.
Vuonna 2007 kunnassa oli 51,84 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 11,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Remove ads
Kuntajaon kehitys
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa kunnan alueelle muodostettiin "suurkunta" Vette yhdistämällä aiemmat Hogdalin, Lommelandin, Näsingen ja Skeen maalaiskunnat. Strömstadin kaupunkiin ja Tjärnön maalaiskuntaan tämä uudistus ei vaikuttanut. Strömstadin kuntablokin kuntaliitos toteutettiin jo vuonna 1967 yhdistämällä kaupunkiin Vette ja Tjärnö. Vuonna 1971 tästä Strömstadin kaupungista tehtiin Strömstadin kunta, kun Ruotsi siirtyi yhteen kuntamuotoon.
Remove ads
Väestönkehitys
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 59 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä. Saman ajankohdan tietojen mukaan 11,4 prosenttia kuntalaisista oli syntynyt Norjassa, johon kunta rajoittuu.[9]
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 10,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 42 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 178 942 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 104 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 18,7 %
- 18–64-vuotiaat: 59,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 21,7 %
Remove ads
Elinkeinot
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Taajamat
Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 62,3 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 454 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
- Björneröd
Pientaajamat
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Båleröd
- Flåghult
- Hällestrand
- Nord-Koster + Duvnäs
- Råssö + Sandbackarna + Liden + Gatelid
- Stare
- Tjärnö
Entiset pientaajamat
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
- Krokstrand + Kroken
- Pölseviken
- Syd-Koster
- Ånneröd
Remove ads
Kunnanvaltuusto
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Strömstadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Remove ads
Piirit
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Hogdalin piiri
- Lommelandin piiri
- Näsingen piiri
- Skeen piiri
- Strömstadin piiri
- Tjärnön piiri
Seurakunnat
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Strömstad
- Skee-Tjärnö
- Idefjorden
Historialliset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Hogdal
- Krokstrands kbfd*
- Lommeland
- Näsinge
- Rällen*
- Skee
- Skee kbfd*
- Strömstad
- Tjärnö
Kirkot
Hogdalin kirkko
Kosterin kirkko
Näsingen kirkko
Skeen kirkko
Strömstadin kirkko
Tjärnön kirkko
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads