Svante Dahlström

Svante Dahlström, kirjailijanimi Père Noble (14. lokakuuta 1883 Turku – 21. tammikuuta 1965 Turku), oli suomalainen historiantutkija, joka keskittyi erityisesti Turun ja sen lähiseudun historiaan.^[1] Hänellä oli myös merkittävä osuus Åbo Akademin synnyssä vuonna 1918.^[2]

Tämä artikkeli käsittelee turkulaista historiantutkijaa. 1800-luvulla eläneestä virkamiehestä ja pikakirjoittajasta kertoo artikkeli Svante Dalström.

Svante Dahlström vuonna 1914.

Ura

Dahlström tuli ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta klassisesta lyseosta ja aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa syksyllä 1901. Hän opiskeli muun muassa historiaa, teoreettista filosofiaa ja kansantaloutta ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1910.^[3] Dahlström osallistui aktiivisesti yhdistystoimintaan ja työskenteli lyhyitä kausia lehdissä Helsingfors-Posten, Åbo Underrättelser ja Politiken.^[2]

Dahlström toimi aktiivisesti Åbo Akademin perustamisen hyväksi ja toimi perustamisen jälkeen sen ensimmäisenä sihteerinä eli hallintojohtajana. Tämän ohella hän toimi Turun maistraatin arkiston aktuaarina vuodesta 1924.^[2] Dahlström väitteli tohtoriksi 1929, ja väitöskirja julkaistiin seuraavana vuonna myös suomeksi nimellä Turun palo: Tutkimuksia Turun kaupungin rakennushistoriasta vuoteen 1843.^[4] Dahlström nimitettiin vuonna 1930 Åbo Akademin Pohjoismaiden historian dosentiksi^[5] ja vuonna 1944 Suomen historian henkilökohtaiseksi professoriksi.^[2]

Dahlström julkaisi lukuisia kirjoitelmia erityisesti Turun ja Turunmaan historiasta, tunnetuimpina muun muassa Gullkrona ja Promenader I–III.^[2] Hän kirjoitti salanimellä Père Noble myös kaunokirjallisia tekstejä, kuten proosateoksen Sommar (Schildt, 1917) ja runokokoelman Bokslut (Bro, 1939).^[1]

Dahlströmin puoliso vuodesta 1925 oli musiikinopettaja Sofia Margareta (Greta) o.s. Stenbäck (1887–1978). Musiikkitieteilijä Fabian Dahlström on nuorin heidän kolmesta lapsestaan.^[6]