Tädykkeet

Tädykkeet (Veronica) on kasvisuku ratamokasvien (Plantaginaceae) heimossa.^[1] Aiemmin suku sijoitettiin naamakukkaiskasvien heimoon,^[2] jonka nykyinen nimi on syyläjuurikasvit. Tädykkeisiin kuuluu kaikkiaan noin 460 lajia, joita esiintyy lähes maailmanlaajuisesti.^[3] Pohjoismaissa kasvavat lajit ovat yleensä pieniä yksi- tai monivuotisia ruohoja. Monia tädykelajeja viljellään perennoina eli monivuotisina koristekasveina.

Tädykkeet
Unelmatädyke (Veronica gentianoides)
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Kasvit Plantae
Kladi:	Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophytina
Kladi:	Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi:	Aitokaksisirkkaiset Eudicots
Kladi:	Asteridit
Lahko:	Lamiales
Heimo:	Ratamokasvit Plantaginaceae
Suku:	Tädykkeet Veronica L.
Tyyppilaji
rohtotädyke Veronica officinalis L. (1753)
Katso myös
Tädykkeet Wikispeciesissä   Tädykkeet Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Rantatädykkeen kukintoja.

Murattitädykkeen kukka.

Ojatädykkeen lehtiä.

Varputädyke kukka.

Tädykelajeja

Lajit Suomessa

Alkuperäiset ja vakiintuneet lajit:

• himmeätädyke (Veronica opaca)
• kaukasiantädyke (Veronica filiformis)
• ketotädyke (Veronica arvensis)
• kevättädyke (Veronica verna)
• kiiltotädyke (Veronica polita)
• konnantädyke (Veronica anagallis-aquatica)
• luhtatädyke (Veronica scutellata)
• murattitädyke (Veronica hederifolia)
  • peltomurattitädyke (V. hederifolia subsp. hederifolia)
  • tarhamurattitädyke (V. hederifolia subsp. lucorum)
• muukalaistädyke (Veronica peregrina)
  • silomuukalaistädyke (V. peregrina subsp. peregrina)
  • nystymuukalaistädyke (V. peregrina subsp. xalapensis)
• nurmitädyke (Veronica chamaedrys)
• ojatädyke (Veronica beccabunga)
• orvontädyke (Veronica serpyllifolia)
  • pohjanorvontädyke eli pohjantädyke (V. serpyllifolia subsp. humifusa)
  • etelänorvontädyke eli orvontädyke (V. serpyllifolia subsp. serpyllifolia)
• peltotädyke (Veronica agrestis)
• persiantädyke (Veronica persica)
• rantatädyke (Veronica longifolia)
• rohtotädyke (Veronica officinalis)
• tunturitädyke (Veronica alpina)
  • pulmuntunturitädyke eli tunturitädyke (V. alpina subsp. alpina)
  • sopulintunturitädyke (V. alpina subsp. pumila)
• tähkätädyke (Veronica spicata)
• varputädyke (Veronica fruticans) ^[4][2]

Satunnaisena tavatut lajit:

• hoikkatädyke (Veronica dillenii)
• liejutädyke (Veronica scardica)
• loistotädyke (Veronica teucrium, syn. V. austriaca subsp. teucrium)
• mutkatädyke (Veronica campylopoda)
• mätästädyke (Veronica prostrata)
• norotädyke (Veronica anagalloides)
• pyökkitädyke (Veronica montana)
• unelmatädyke (Veronica gentianoides)
• vesitädyke (Veronica catenata) ^[4]

Lajeja muissa Pohjoismaissa

• alvaritädyke (Veronica praecox)
• tahmatädyke (Veronica triphyllos) ^[5]

Muita lajeja

• altaintädyke (Veronica krylovii)
• hopeatädyke (Veronica incana, syn. V. spicata subsp. incana)
• japanintädyke (Veronica nipponica)
• kääpiötädyke (Veronica repens)
• sahalinintädyke (Veronica schmidtiana)
• siperiantädyke (Veronica grandis)
• syystädyke (Veronica subsessilis) ^[6]
• azorientädyke (Veronica dabneyi)
• dahuriantädyke (Veronica daurica)
• etiopiantädyke (Veronica abyssinica)
• kampatädyke eli itävallantädyke (Veronica austriaca)
• kilkkatädyke (Veronica cymbalaria)
• nokkostädyke (Veronica urticifolia)
• perhotädyke (Veronica jacquinii)
• suikerotädyke (Veronica forrestii)
• sulkatädyke (Veronica multifida)
• Veronica thessalica

Aiemmin tädykkeiden sukuun on sijoitettu virginiantädykkö eli virginiantädyke (Veronicastrum virginicum, syn. Veronica virginica),^[6] joka kuuluu tädykköjen (Veronicastrum) sukuun. Pensastädykkeet, jotka yleensä luokitellaan tädykkeiden alasuvuksi, kuuluvat vaihtoehtoisesti sukuun Hebe.