Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet

Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Koillis-Siperiassa. Venäjän väestönlaskennassa 2010 kamtšatkalaisten kielten haaran puhujien määräksi arvioitiin 4–5 ja tšuktšilaisten kielten haaran puhujien noin 7 000.^[1]

Tšuktšilais-kamtšatkalaisten kielten puhuma-alue kartalla

Luokittelu

Kartta tšuktšilais-kamtšatkalaisisten kielten maantieteellisestä jakaumasta. Ristillä (†) merkityt kielet ovat kuolleet sukupuuttoon.

Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet jaetaan kahteen ryhmään, tšuktšilaisiin kieliin ja kamtšatkalaisiin kieliin, joihin kuuluu viisi elossa olevaa kieltä:

Tšuktšilaiset kielet

• tšuktši - 5 095 puhujaa^[1]
• korjakki - 1 665^[1]
• alutori - 25^[1]
• kerekki - 10^[1]

Kamtšatkalaiset kielet

• itelmeeni (eli kamtšadaali, länsi-itelmeeni)
• itäitelmeeni † (kuollut)
• eteläitelmeeni † (kuollut)

Tšuktšilaiset kielten ja kamtšatkalaisten kielten kuulumisesta samaan kielikuntaan on kiistelty. Eteläitelmeenistä on epäilty, ettei se välttämättä olisi lainkaan sukua tšuktšilais-kamtšatkalaisille kielille.^[2]

Yhteydet muihin kielikuntiin

Tšuktšilais-kamtšatkalaisilla kielillä ei ole yleisesti hyväksyttyä sukulaisuutta muihin kielikuntiin. Useita hypoteettisia teorioita sukulaisuuksista kuitenkin on.

Paleosiperialainen kielikunta

Katso myös: Paleosiperialaiset kielet

Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet luokitellaan toisinaan paleosiperialaisiksi kieliksi, joka on kattotermi kieliryhmille, joilla ei ole tunnistettua yhteyttä toisiinsa ja joiden uskotaan edustavan Siperian kieliä ajalta ennen turkkilais- ja tunguusikielten, sekä myöhemmin venäjän kehittymistä alueen valtakieliksi.

Euraasialainen kielikunta

Joseph Greenberg luokittelee tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet euraasialaiseen kielikuntaan, ehdotettuun makroperheeseen, johon kuuluvat sen lisäksi muun muassa indoeurooppalaiset, altailaiset ​​ja eskimo-aleuttilaiset kielet. Greenberg sijoittaa myös nivhin ja jukagiirikielet, jotka joskus luokitellaan paleosiperialaisiksi kieliksi, euraasialaiseen kielikuntaan.

Murray Gell-Mann, Ilia Peiros ja Georgiy Starostin yhdistävät tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ja nivhin almosaanikieliin, euraasialaiskielten sijaan.^[3]

Uralilais-siperialainen kielikunta

Katso myös: Uralilais-siperialaiset kielet

Michael Fortescue, eskimo-aleuttilaisiin sekä tšuktšilais-kamtšatkalaisiin kieliin erikoistunut kielitieteilijä, ehdotti yhteyttä uralilaiskielten, jukagiirikielten, tšuktšilais-kamtšatkalaiskielten ja eskimo-aleuttilaiskielten^[4] välillä ja kutsui tätä ehdotettua kielikuntaa uralilais-siperialaiseksi kielikunnaksi.^[5]

Tšuktšilais-kamtšatkalais-amurilainen kielikunta

Katso myös: Tšuktšilais-kamtšatkalais-amurilaiset kielet

Michael Fortescue väitti, että nivhin kieli ja tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ovat sukukieliä ​​ja että niiden yhteistä esi-isää on saatettu puhua 4 000 vuotta sitten. Yhdessä tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ja nivhi eli amurilaiset kielet voisivat muodostaa suuremman tšuktšilais-kamtšatkalais-amurilaisen kielikunnan.^[6]