Tefheinä
afrikkalainen viljakasvi From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Tefheinä eli tef tai teff (Eragrostis tef, syn. Eragrostis abyssinica) on afrikkalainen viljakasvi, jonka pienistä siemenistä saadaan leivontaan käytettäviä jauhoja.
Tefheinä kehittyi Pohjois-Etiopian ylängöillä noin 4000 eaa. ilmeisesti Eragrostis pilosasta. Tefin sadot ovat suurimmillaan 1800–2000 metrin viljelykorkeudessa, 450–500 millimetrin sadannassa ja 10–27 celsiusasteen lämpötilassa.[1]
Maailman tefistä noin 90 prosenttia viljellään Etiopiassa ja Eritreassa. Lisäksi kasvia viljellään Intiassa, Australiassa, Saksassa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa. Tefin vuosituotanto on kasvanut 2000-luvulla 7–10 prosentin vuosivauhdilla, ja sen viljely yleistyy Afrikan ulkopuolella.[2]
Tefin siemenet ovat läpimitaltaan vain noin yhden millimetrin kokoisia, ja niiden väri vaihtelee valkoisesta ruskeanpunaiseen. Pienen kokonsa vuoksi tefjyviä ei kuorita, joten tefjauho ja -hiutaleet ovat yleensä kokojyväisiä. Tefjyvät ovat nopeampia kypsentää kuin niitä muistuttavat mutta suurikokoisemmat hirssi ja kvinoa.[2]
Tefissä on kuitua 8 prosenttia ja runsaasti kalsiumia. Etiopiassa tef on tärkein proteiinin lähde.[2]
Tefjauhot maistuvat hiukan pähkinältä. Niistä voidaan valmistaa monenlaisia ruokia, kuten leipiä ja kakkuja. Etiopialaisessa keittiössä tefistä tehdään muun muassa injeraa, joka on juureen leivottu hapanleipä. Tefistä tehdään myös puuroa, ja sitä voidaan käyttää suurustukseen tai leivittämiseen. Afrikkalaiset kestävyysjuoksijat nauttivat tefistä tehtyjä energiapatukoita pitkillä juoksulenkeillään.[2]
Remove ads
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads