Viiruahvenet

Viiruahvenet (Terapontidae), aiemmin tiikeriahvenet,^[1] on aurinkoahvenkalojen lahkoon kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan indopasifiselta merialueelta ja makeista vesistä Australiasta ja Uudesta-Guineasta.

Viiruahvenet
Tiikeriahven (Terapon jarbua)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko:	Aurinkoahvenkalat Centrarchiformes
Alalahko:	Viiruahvenkalat Terapontoidei
Heimo:	Viiruahvenet Terapontidae Richardson, 1842
Katso myös
Viiruahvenet Wikispeciesissä   Viiruahvenet Commonsissa
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Lajit ja anatomia

Viiruahventen heimosta tunnetaan 16 sukua ja 62 lajia. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat litteähköjä ja muistuttavat ahventen heimon lajeja. Viiruahvenet ovat keskikokoisia kaloja, joiden suurin pituus on tyypillisesti 35–80 cm:n välillä. Viiruahvenilla on yksi selkäevä, ja sen etuosa on piikikäs. Peräevässä on kolme terävää piikkiä. Jotkin lajit voivat tuottaa uimarakollaan ja lihaksillaan murisevia ääniä. Väriltään viiruahvenet ovat tyypillisimmin hopeanharmaita ja niiden ruumissa on tyypillisesti tummempia poikkiraitoja. Myös evät ovat usein raitaiset.^[2][3][4][5]

Levinneisyys ja elintavat

Suurin osa viiruahvenlajeista elää makeissa vesissä Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Tyynessämeressä ja Intian valtameressä elävien lajien levinneisyysalue ulottuu Afrikan itärannikolta Japaniin, Fidžille ja Samoalle. Mereiset lajit elävät lähellä rannikkoa, ja niitä tavataan myös murtovesistä. Viiruahventen ravintoa ovat levät, pienemmät kalat sekä hyönteiset ja muut selkärangattomat eläimet. Monet viiruahvenlajeista ovat hyviä ruokakaloja.^[2][3][4][5]