Ṭur ʿAbdin

Ṭur ʿAbdin on historiallinen ja kulttuurillinen alue kalkkikivitasangolla Kaakkois-Turkissa Mardinin maakunnassa; se rajautuu pohjoisessa ja idässä Tigris-jokeen, etelässä Mesopotamian tasankoon ja lännessä nykyiseen Mardinin kaupunkiin. Alue on ollut kristinuskon tärkeä keskus jo varhaiskeskiajalta lähtien, ja siellä sijaitsee lukuisia muinaisia kirkkoja ja luostareita.^[1][2]

Tur Abdinin sijainti Etelä-Turkissa.

Ṭur ʿAbdinin keskus oli alkujaan Ḥaḥin (turk. Anıtlı) kylä, mutta myöhemmin Mor Gabrielin luostari nousi merkittävimmäksi hengelliseksi keskukseksi ja hiippakunnan keskuspaikaksi. Vaikka alue on kuulunut muslimivaltioihin 600-luvulta asti, väestön enemmistö oli vielä 1900-luvulla syyrialaiskristittyjä, ja nykyään vähälukuinen kristitty kansanryhmä puhuu edelleen uusaramealaisiin murteisiin kuuluvaa turoyon kieltä. Alueen nimi tarkoittaa syyriaksi "Jumalan palvelijoiden vuorta".^[1][2]

Historiansa aikana Ṭur ʿAbdin on kärsinyt voimakkaasti muun muassa mongolien ja kurdien hyökkäyksistä sekä etenkin vuoden 1915 assyrialaisten kansanmurhasta.^[1] Pyhänä vuorena ja ortodoksisten luostareiden keskittymänä Ṭur ʿAbdinia on kutsuttu myös "idän Athokseksi".^[2]