Unkarin demokraattinen tasavalta

Unkarin demokraattinen tasavalta (unk. Magyar Népköztársaság) oli vuosina 1918–1919 itsenäiseksi julistautunut valtio Itävalta-Unkarin hajottua 1918.

Unkarin demokraattinen tasavalta Magyar Népköztársaság
1918–1919
lippu vaakuna
Unkarin demokraattisen tasavalta marraskuussa 1918.
Presidentti	Mihály Károlyi
Pääkaupunki	Budapest
Viralliset kielet	unkari
Kielet	unkari, saksa, slovakki, kroatia, romania
Valuutta	Itävalta-Unkarin korona (vuoteen 1919) Unkarin korona
Aikavyöhyke	+1
– kesäaika	+2
Kansallislaulu	”Himnusz”
Edeltäjät	Pyhän Tapanin kruunun maat Unkarin neuvostotasavalta
Seuraaja	Unkarin neuvostotasavalta
Infobox OK

Mihály Károlyin puhe Unkarin demokraattisen tasavallan julistamisen jälkeen 16. marraskuuta 1918.

Unkarin demokraattinen tasavalta teki vallankumouksen, joka alkoi Budapestissä 31. lokakuuta 1918. Virallisen julistuksen asiasta teki presidentti Mihály Károlyi 16. marraskuuta 1918. Toinen vallankumous tehtiin 21. maaliskuuta 1919, joka merkitsi Unkarin demokraattisen tasavallan loppua, jonka jälkeen perustettiin Unkarin neuvostotasavalta.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unkarin demokraattinen tasavalta Wikimedia Commonsissa

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.