Uskonto Etelä-Pohjanmaalla
uskonto ja uskonnolliset yhteisöt Etelä-Pohjanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Tämä artikkeli käsittelee Etelä-Pohjanmaan uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Seinäjoen kaupunki, jota käsitellään Seinäjoen uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan asukkaista 81,6 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 62,2 prosenttia (2024). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,7 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 16,7 prosenttia väestöstä.[1]
Uskontokuntiin kuuluminen Etelä-Pohjanmaalla (pl. Seinäjoki), Tilastokeskus (2024)[1]
Muut uskonnot (1,7 %)
Uskontokuntiin kuulumattomat (16,7 %)
Remove ads
Historia
Katolinen aika
Kristinusko saapui Etelä-Pohjanmaalle 1200-luvulla, kun ruotsalaiset kristityt uudisasukkaat asuttivat rannikkoseutua.[3] Katolisena aikana alueelle perustettiin Isonkyrön emäseurakunta noin 1300-luvulla.[4] Isonkyrön vanha kirkko rakennettiin nuoremman kivikirkkosukupolven aikana vuosina 1513–1533. Isonkyrön kirkko on Etelä-Pohjanmaan ainoa keskiaikainen kivikirkko.[5]
Luterilainen aika
Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaossa Etelä-Pohjanmaan alue jäi Turun hiippakunnan alaisuuteen.[6] 1600-luvun alkuun mennessä syntyi Isonkyrön emäseurakunnasta tytärseurakunta Ilmajoelle. Etelä-Pohjanmaan maarovastit nousivat 1600-luvulla mahtavaan asemaan.[3][7][8]
Vuoden 1726 valtiopäivillä asetettiin seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti. Lainsäätäjien asetusta vastustanut radikaalipietismi leimahti Pohjanmaan separatismina tunnettuna liikkeenä. Liike vaikutti Ilmajoen ja Nurmon alueella vaikutti böhmeläisyyden kautta sekä Kauhavalla wallenbergiläisyyden ja Kuortaneella vasulaisuuden kautta.[3][9]
Herrnhutilaisuus vaikutti Etelä-Pohjanmaalla 1770-luvulta lähtien Elias Laguksen toiminnan kautta. Ruotsin vallan loppuun mennessä kirkollinen aluejako oli pääosin valmis. Jokien latvoille ja metsäalueille oli syntynyt joukko kappeliseurakuntia, jotka vanhojen seurakuntien kanssa muodostivat rungon kunnallishallinnon uudistuksen pohjalta syntyneille kunnille.[8][10]
Pohjanmaan herännäisyys levisi Etelä-Pohjanmaalle aluksi 1830-luvun lopulla, kun Niilo Kustaa Malmberg tuli Lapualle. Ylihärmän alueella Malmbergin tueksi tuli Frans Oskar Durchman.[10] 1850-luvulla herännäisyys hajaantui ja monet papit omaksuivat beckiläisen suunnan.[3]
Uskonnollisen vapauden aika
Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus levisi Pohjois-Pohjanmaalta käsin Etelä-Pohjanmaalle 1870-luvulta lähtien ensimmäisenä Järviseudun sekä Kurikan alueelle. 1880- ja 1890-luvuilla lestadiolaisuus saavutti suuren osan Etelä-Pohjanmaan kunnista lukuunottamatta Töysän-Lehtimäen–Soinin seutua. 1880-luvulta lähtien evankelinen herätysliike koki voimakkaimman herätyskautensa, jonka aikana liike levisi Etelä-Pohjanmaalle.[10][11][10]
Pietarsaaren seudulla 1870-luvulta vaikuttanut baptismi levisi Jurvaan vuonna 1879. Jurvaan syntyi suurin suomenkielinen baptistiyhteisö. Jurvan lisäksi seurakunnat perustettiin myös Laihialle ja Ylistaroon. Metodismi tuli Etelä-Pohjanmaalle rannikon vaikutuksen myötä ja Ylistaroon perustettiin suomenkielisiä yhdistävä metodistiseurakunta. Liikkeellä oli myös kannatusta Ylistaron ympäryskunnissa.[12]
Etelä-Pohjanmaasta muodostui 1890-luvulta lähtien vahvaa vapaakirkollisuuden tukialuetta. 1890–1910-lukujen aikana syntyi vapaaseurakuntia Nurmon Kouraan, Jalasjärvelle, Jokipiihin, Peräseinäjoelle, Ilmajoelle, Kauhavalle, Isonkyröön, Lapualle ja Ylistaroon. Kannatusta syntyi myös muihin alueen kuntiin 1920-lukuun mennessä aivan pohjoisinta aluetta lukuunottamatta. Etelä-Pohjanmaasta muodostui ydinalue myös vapaakirkollisuuden piirissä syntyneelle skutnabbilaisuudelle. Liike muodosti usean seurakunnan yhtenäisen vyöhykkeen, jonka keskus oli Isonkyrön alue, minkä lisäksi vakaata kannattajakuntaa oli myös Alavudella, Ilmajoella, Jurvassa, Kurikassa ja Teuvalla. Etelä-Pohjanmaallla sijaitsi 1920-luvulla liikkeen vahvin maaseutukannatus ja Isokyrö oli liikkeen keskeinen kokoontumispaikka. Liike sai seurakunnissa varsin näkyvän aseman.[12]
Remove ads
Protestantismi
Luterilaisuus
Evankelis-luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Etelä-Pohjanmaalla toimii Lapuan hiippakunta. Maakunnan pohjoisosassa toimivaan Lapuan rovastikuntaan kuuluvat Lapuan tuomiokirkkoseurakunta, Alajärven seurakunta, Kauhavan seurakunta, Kuortaneen seurakunta, Soinin seurakunta ja Ähtärin seurakunta. Maakunnan eteläosassa toimivaan Etelä-Pohjanmaan rovastikuntaan kuuluvat Ilmajoen seurakunta, Isojoen seurakunta, Isonkyrön seurakunta, Kauhajoen seurakunta, Kurikan seurakunta sekä Teuvan seurakunta.[13]
Herätysliikkeet
Etelä-Pohjanmaan alueella vaikuttavat erityisesti herännäisyys ja evankelinen herätysliike. Herännäisyyden yhtenäistä voimakasta kannatusta on Lapuan, Nurmon, Ylistaron, Ylihärmän ja Isonkyrön alueilla. Liikkeen keskusjärjestö Herättäjä-Yhdistys toimii Lapualta käsin, mikä merkitsee myös tukea liikkeen toiminnalle.[14] Lapuan kristillinen opisto on herännäistaustainen opisto. Tämän lisäksi Herättäjä-Yhdistyksellä on paikallisosastot Alajärvellä, Isossakyrössä, Jalasjärvellä, Jurvassa, Kauhavan seudulla, Lapualla, Nurmossa sekä kolme paikallisosastoa Ylistarossa.[15]
Herännäisten kanssa samoilla paikkakunnilla on myös evankelisella herätysliikkeellä voimakas kannatus. Evankelisuutta tavataan lisäksi useimmilla muillakin Etelä-Pohjanmaan paikkakunnilla. Se on ominaista varsinkin Seinäjoen länsi- ja eteläpuolisille alueille. Pohjanmaan evankelisuuden eteläraja on Isojoen tienoilla. Itäosissa kannatus on epäyhtenäistä, mutta yhtyy osin liikkeen Keski-Suomen kannatusalueeseen.[14] Suomen Luterilaisella Evankeliumiyhdistyksellä on myös rukoushuoneet Alahärmän Voltissa, Karijoen Myrkyssä, Kortesjärven Purmojärvellä, Lapuan Hellanmaassa sekä Ylistarossa ja Ylistaron Halkosaaressa. Lapualla sijaitsee myös Esantuvan leirikeskus.[16]
Vanhoillislestadiolaisuutta esiintyy jonkin verran Etelä-Pohjanmaan järviseudulla.[14] Vanhoillislestadiolaisilla on maakunnassa Alajärven rauhanyhdistys, Alavuden rauhanyhdistys, Evijärven rauhanyhdistys, Kauhavan ja Lapuan rauhanyhdistys, Lappajärven rauhanyhdistys, Vimpelin rauhanyhdistys sekä Ähtärin ja ympäristön rauhanyhdistys.[17] Esikoislestadiolaisilla on toimitalo Teuvalla ja myös Esikoiset järjestävät toimintaa paikkakunnalla.[18][19] Uusheräyksellä on paikallistoimintaa Kurikassa ja Teuvalla.[14][20]
Myös uuspietismillä on tukea Etelä-Pohjanmaan asutuskeskuksissa. Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetyksellä on säännöllistä toimintaa Alavudella, Ilmajoella, Kauhajoella, Kurikassa, Lapualla, Nurmossa, Teuvalla, Vimpelissä, Ylistarossa ja Ähtärissä.[21]
Muut luterilaiset kirkot
Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Alajärvellä Pyhän Ristin luterilainen seurakunta.[22] Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton Vetelin seurakunnalla on jumalanpalveluksia Ilmajoella.[23]
Vapaakirkollisuus
Etelä-Pohjanmaa kuuluu vapaakirkollisuuden voimakkaimpaan kannatusalueeseen.[24] Etelä-Pohjanmaalla toimii 11 Suomen Vapaakirkkoon kuuluvaa seurakuntaa. Vapaaseurakunnista suurimmat Seinäjoen jälkeen ovat Lapuan vapaaseurakunta, Kauhavan vapaaseurakunta ja Härmäin vapaaseurakunta. Muita alueella toimivia vapaaseurakuntia ovat Alajärven vapaaseurakunta, Alajärven vapaaseurakunta, Lehtimäki-Soinin vapaaseurakunta, Jalasjärven vapaaseurakunta, Kurikan vapaaseurakunta, Norinkylän vapaaseurakunta sekä Teuvan vapaaseurakunta.[25]
Helluntailaisuus
Etelä-Pohjanmaan helluntailaisuuden keskuksia ovat Lapuan helluntaiseurakunta ja Alajärven helluntaiseurakunta. Muita suurempia helluntaikeskuksia ovat myös Kauhajoen helluntaiseurakunta, Kauhavan helluntaiseurakunta ja Peräseinäjoen helluntaiseurakunta.[26] Yhteensä Etelä-Pohjanmaalla on nykyisin 22 helluntaiseurakuntaa.[27]
Helluntaiherätys saapui Etelä-Pohjanmaalle jo 1910-luvulla muun muassa Vimpeliin. Seuraavalla vuosikymmenellä helluntaiherätys orasti Lapuan ympäristössä, jossa Martta Hellén ja Sanni Hautakangas julistivat evankeliumia. Vuosikymmennen alussa myös Mimmi Tulimäki ja Lydia Korpi vaikuttivat Isossakyrössä ja Jurvassa ja Kauhavalla. Samoin K. A. Ylenius vaikutti Ylistarossa ja Ilmajoella. Liike vakiintui 1930-luvun herätyksissä ja seuraavilla vuosikymmenillä syntyi pääosa seurakunnista.[26]
Lapualla oli Niilo Yli-Vainion kautta herätystä vuodesta 1947 ja myöhemmin vuodesta 1977 alkaen laajana hengellisenä herätysliikkeenä. Alajärven seudulla helluntaityön pioneereja olivat Eino Heinonen, Sanni Hautakangas ja Martta Varpenius.[26]
Etelä-Pohjanmaalla on ollut paljon paikallisia herätyksiä. Kourassa oli herätys vuosina 1931–1932 Aamos Lehtisen kautta. Paikallisia herätyksiä oli myös Vimpelissä, Lappajärvellä, Peräseinäjoella, Kauhajoella ja Ähtärissä.[26]
Remove ads
Ortodoksinen kirkko
Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Etelä-Pohjanmaalla toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta. Ortodokseilla on Lapualla Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen rukoushuone.[28]
Koulutus
Etelä-Pohjanmaan alueella toimiva kristillinen kansanopisto on Lapualla sijaitseva Lapuan kristillinen opisto. Lapuan kristillinen opisto on perustettu vuonna 1914 ja se on Suomen ensimmäinen herännäisopisto. Aikaisemmin opisto tunnettiin nimellä Karhunmäen kristillinen kansanopisto ja se on toiminut vuodesta 2017 lähtien osana nykyistä STEP-koulutusta.[29][30] Evankelisen herätysliikkeen piirissä Etelä-Pohjanmaalla on toiminut vuodesta 1925 lähtien Kauhajoen evankelinen opisto, joka yhdistyi Etelä-Pohjanmaan Opistoon vuoden 2025 alusta.[31]
Remove ads
Kulttuuri
Tapahtumat
Etelä-Pohjanmaalla on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Etelä-Pohjanmaalla on järjestetty herännäisten Herättäjäjuhlat Ylistarossa kuusi kertaa vuosina 1893, 1898, 1921, 1939, 1968 ja 2004, Nurmossa viisi kertaa vuosina 1896, 1914, 1948, 1976 ja 2000, Lapualla kahdeksan kertaa vuosina 1901, 1911, 1917, 1930, 1943, 1958, 1984 ja 2014, Ylihärmässä kolme kertaa vuosina 1908, 1934 ja 1982, Isossakyrössä vuonna 2012 ja Kauhavalla vuonna 2021.[32]
Evankelisuuden valtakunnalliset evankeliumijuhlat on järjestetty Kurikassa vuonna 1975, Ilmajoella vuonna 1985, Lapualla vuonna 1987, Kauhajoella vuonna 1991, Ylihärmässä vuonna 1995, Alavudella vuonna 1999, Alajärvellä vuonna 2002 sekä Ylistarossa vuonna 2007.[33] Evankelisen lähetysyhdistyksen kesäjuhlat on järjestetty Ilmajoella kaksi kertaa vuosina 2008 ja 2023, Kauhajoella vuonna 2009, Kurikassa vuonna 2012, Alavudella vuonna 2014 sekä Lapualla vuonna 2016.[34]
Vanhoillislestadiolaisten Suviseurat on järjestetty Alajärvellä kaksi kertaa vuosina 1970 ja 1996 sekä Kauhavalla vuonna 2023.[35] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Ähtärissä vuonna 1989 ja Alajärvellä vuonna 2006.[36]
Remove ads
Yhteiskunnallinen vaikutus
1720-luvulla muodostettujen valtiosäätyjen osana perustettiin pappissääty. Pikkuvihan jälkeen myssyillä oli jatkuvasti vankka kannatus Pohjanmaan papistossa.[3] Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivillä Etelä-Pohjanmaan papistoa ovat edustaneet Isonkyrön kirkkoherra Nils Aejmelaeus (1809), Ilmajoen kappalainen Carl Gustaf von Essen (1863), Ilmajoen kirkkoherra Elias Malakias Rosengren (1885–88), Alavuden kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck (1863), Lapuan kirkkoherra Anders Oskar Törnudd (1885–1897), Ylistaron kirkkoherra Salomon Hirvinen (1882), Jurvan kirkkoherra Jakob Cederberg (1885), Alavuden kirkkoherra Johan Frans Sahlberg (1885–88), Ilmajoen kappalainen Johannes Ilmanen (1894–1904), Alavuden kirkkoherra Karl August Schroderus (1884–1905) sekä Kauhajoen kirkkoherra Gustaf Edvard Lybeck (1905).
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads