Venceslaus Pyhä

Venceslaus Pyhä (tšek. Svatý Václav, saks. Wenzel,) (n. 907 – n. 935 tai 929) oli Böömin ruhtinas 920-luvulla.

Venceslaus Pyhän patsas Olomoucissa.

Suku

Venceslausin isoisä Bořivoj I oli slaavien apostolien Pyhän Kyrilloksen ja Pyhän Metodioksen kristinuskoon käännyttämä, ja isä Vratislav I oli kasvatettu kristityksi, vaikka äiti Drahomíra oli pakanaheimopäällikön tytär.

Venceslauksen isä kuoli hänen ollessaan lapsi, ja hänet kasvatti kristitty isoäiti pyhä Ludmila. Drahomíran kerrotaan vihoissaan kuristuttaneen anoppinsa.

Hallitsijana

Venceslaus nousi ruhtinaaksi 18-vuotiaana, karkotti äitinsä Drahomíran ja alkoi levittää kristinuskoa Böömiin. Hänestä tuli vuonna 929 myös Saksan kuningas Henrik Linnustajan alamainen.

Venceslaus kutsui pappeja Saksasta ja suosi latinalaista riittiä itäisen sijaan. Hän oli myös vannonut neitsyysvalan ja oli tunnettu hyveistään. Keisari Otto Suuri vahvisti hänen aatelisarvonsa.^[1]

Kuolema

Legendan mukaan Venceslauksen veli Boleslav murhasi hänet matkalla kirkkoon, luultavasti syyskuussa 929 tai 935. Ruumis paloiteltiin ja haudattiin murhapaikalle. Kolme vuotta myöhemmin Boleslav katui tekoaan ja siirsi pyhänjäännökset Pyhän Vituksen katedraaliin Prahaan. Reliikkien keräämispäivää muistellaan 27. kesäkuuta ja niiden translaatiopäivää 4. maaliskuuta.^[1] Venceslauksen murha- ja muistopäivä on 28. syyskuuta.

Perintö

Tarinan mukaan Venceslaus uinuu Blaníkvuoren sisällä ritareineen ja on valmis puolustamaan maata vihollisten sitä uhatessa.

Venceslaus on aiheena tunnetussa englanninkielisessä joululaulussa ”Good King Wenceslas” (”hyvä kuningas Venceslaus”).^[2] Sitä laulavat kiertelevät lapsikuorot Englannissa jouluaattoiltana monien muiden laulujen ohella.

Lisää aiheesta

• Venceslauksen aukio